Yle julkisti aamulla Taloustutkimuksella teettämänsä koronavuoden viimeisen gallupinsa.
Järjestys on muuttunut.
Tilanne on toinen kuin Helsingin Sanomien gallupissa viime viikolla, jossa puolueet olivat jämähtäneet paikoilleen. Sdp oli siinä vielä ykkönen.
Nyt Jussi Halla-ahon (ps) johtamat perussuomalaiset nousi ykköseksi. Perussuomalaiset on nostanut Ylen mittauksessa kannatustaan 1,4 prosenttiyksiköllä 20,9 prosenttiin. Viimeksi PS oli ykkönen huhtikuussa.
Samaan aikaan Sdp menetti kannatustaan 0,6 prosenttiyksiköllä 20,6 prosenttiin ja putosi kakkoseksi.
Muutos mahtuu virhemarginaaliin, mutta se on silti merkki jostakin. Viime keväästä Sdp on tullut alas enemmänkin. Suunta on alaspäin.
Yksi syy Sdp:n ykkössijan menettämiseen on helppo arvata, anteeksi vain.
Puolue ja sen puheenjohtaja Sanna Marin (sd) on keskittynyt alkukeväästä asti liki yksinomaan koronatilanteen selvittämiseen. Se on lisännyt Marinin suosiota, mutta muut asiat ovat jääneet varjoon.
Äänestäjät antavat nyt varoitusmerkin. Kyllästyminen uhkaa. Tarvitaan muutakin kuin koronaa.
Mitä muuta? Kuvaavaa on esimerkiksi hallituksen työllisyystavoitteiden kohtalo. Työllisyystavoitteiden eteen ei ole tehty suuria puheita lukuun ottamatta käytännössä juuri mitään. Hallituksen asettamat työllisyysryhmät ovat olleet tyhjän panttina. Kolmikannan eläkeputkineuvottelut kariutuivat maanantaina, ja hallitus aikoo hoitaa asian joulukuussa.
Taloutta hoidetaan velkavedolla, millä on toki laaja konsensus takanaan. Mutta tasapainottamiskeinoista ei ole tietoa, jos korona-aika joskus loppuu. Kevään konkurssiaaltoa pelätään.
Hallituksen sisältäkin kuuluu turhautumista siihen, ettei pääministeri Marin hoida muita kuin korona-asioita. Suma seisoo. Vaikutelmaa lisää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) erittäin vahva rooli Marinin taustalla.
Lisäksi Marin on ollut kohta vuoden pääministerinä. Uutuudenviehätys ei riitä hänenkään osalta loputtomiin.
Viime viikonloppuna alkanut hallituksen sisäinen koronasyyttely ja käsien pesu, jossa pääministeri oli aloitteellinen, ei kyselyssä vielä näy, mutta koronatilanteen pahentuminen saattaa näkyä.
Muutenkin kyselyssä näkyy se, että niin sanotut vanhat puolueet ovat toistensa niskavilloissa. Perussuomalaisia ei uskalleta kunnolla haastaa, koska esimerkiksi kokoomus ja keskusta pelkäävät (samaa pelätään Sdp:ssäkin), että se vain lisäisi vuotoa Halla-ahon joukkoihin.
Hetki on otollinen perussuomalaisten kasvulle, mitä muissa puolueissa seurataan lisääntyvällä kauhulla. Perussuomalaiset on saanut kannatusta ennen muuta nukkuvien puolueesta.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo Ylelle, että perussuomalaiset on kasvattanut kannatustaan erityisesti miesten keskuudessa, mikä vahvistaa puolueen entisestäänkin vahvaa asemaa miesten puolueena. Mieskannattajien määrä on puolestaan vähentynyt sekä Sdp:llä että kokoomuksella.
Sekään ei yllätä. Mies ei ole viime aikoina ollut muotia hallituksessa eikä ylipäätään politiikassa.
Viime viikkoina on alettu taas uutisoida myös siitä, että korona leviää erityisen voimakkaasti maahanmuuttajataustaisissa yhteisöissä. Koronatartunnoista neljännes on iskenyt tähän ryhmään. Sekin tieto tukee perussuomalaista sanomaa.
Taustalla kannattaa ottaa huomioon sekin, että viime kevään poliittinen koronaharmonia on muisto vain. Keväällä puheisiin uskottiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuore kysely kertoo, että luottamus poliitikkojen puheisiin on nyt romahtanut. Esimerkiksi pääministeripuolue Sdp:n kannattajien luottamus poliitikkojen antamaan tietoon on pudonnut 25 prosenttiyksikköä, mutta ei havahduttavassa kyselyssä pärjää muutkaan.
Kokoomuksen kannalta Ylen gallup on vielä murheellisempaa luettavaa kuin Helsingin Sanomien puoluekysely.
Kykypuolue vajoaa vajoamistaan. Nyt se tuli alas 0,7 prosenttiyksiköllä 15,9 prosenttiin.
Tulos on puolueen huonoin pitkiin, pitkiin aikoihin. Noin heikkoa kannatusta ei kokoomuksen osalta harva muistaa. Esko Ahon (kesk) porvarihallituksen lopussa kokoomuksen kannatus oli 14,6 prosenttia, muistutti Twitterissä Elinkeinoelämän EK:n tilastohirmu Jukka Manninen.
Ville Itälä (kok) syrjäytettiin kokoomuksen johdosta, kun puolueen kannatus tippui 16,6 prosenttiin vuonna 2004.
Kokoomuksessa onkin jo alkanut puheenjohtaja Petteri Orpon (kok) aseman kyseenalaistaminen. Jos tilanne ei parane kuntavaaleissa, edessä saattaa olla ylimääräinen puoluekokous kesäkuussa ja puheenjohtajan vaihto.
Orpon seuraajasta käydään jo avoimia kuppilakeskusteluja. Elina Lepomäki, Antti Häkkänen, Kai Mykkänen ja Jan Vapaavuori nousevat esille.
Keskustassa pieni laskukin (-0,3 %-yksikköä) otetaan ilolla vastaan, koska puolueen kannatus ei enää enempää laskenut.
Mutta tosiasiassa 12,1 prosentin kannatus on surkea. Keskusta maksaa hintaa siitä, että se takaa vihervasemmistolaisen hallituspohjan. Puolueen oma profiili on häipynyt jonnekin hallituksen porrasmaton alle, eikä kannatus ole muuttunut miksikään syyskuisella puheenjohtajavaihdoksella.
Jopa keskustan pyhällä alueella Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla perussuomalaisten kannatus on kepua suurempaa.
Gallupit ja huhtikuussa odottavat kuntavaalit luovat painetta politiikkaan.
Se näkyy hallituksessakin taatusti viimeistään maaliskuun kehys- ja puoliväliriihessä, jossa esimerkiksi keskustalla on viimeinen hetki nostaa profiiliaan.
Ylen gallupissa vihreät nosti kannatustaan 11,6 prosenttiin, mutta vasemmistoliiton kannatus laski 7,2 prosenttiin.
Mitä vasemmistoliitto miettii, se jää nähtäväksi. Kannattaa panna merkille, että puolue on jo useissa puheenvuoroissa irtisanoutunut eläkeputken leikkaamisesta ja esittänyt omia vaatimuksiaan.
Jyrki Kataisen (kok) hallituksen vasemmistoliitto jätti kesken kaiken 2014 indeksijäädytyksiin vedoten ja lähti poliittiseen käpykaartiin vaalien alla. Miten käy nyt?
Juttua korjattu 3.12.2020 kello 10.39: Keskustan kannatus laski toisin kuin jutussa ensin mainittiin.
