Kommentti: Hallitus saa eläkeputken likapyykin syliinsä – helppoa ei tule ja varsinkin kepu joutuu lujille - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hallitus saa eläkeputken likapyykin syliinsä – helppoa ei tule ja varsinkin kepu joutuu lujille

Työmarkkinanjärjestöjen neuvottelut eläkeputken poistamisesta kariutuivat kuten pelättiin. Nyt likapyykki palaa takaisin hallitukselle, joka on uhonnut ratkaisevansa asian joulukuussa. Niinköhän vain onnistuu? Vasemmistoliitto on jo irtisanoutunut hankkeesta, muistuttaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala

Annika Saarikon johtama keskusta joutuu Sanna Marinin (sd) hallituksessa lujille ja todistamaan puheensa, kun eläkeputken poistaminen palaa hallituksen syliin. Vasemmistoliitto on käytännössä jo sanoutunut irti putken poistamisesta.­

30.11.2020 22:21

Marraskuun viimeisenä päivänä lyötiin jälleen yksi naula suomalaisen kolmikantajärjestelmän arkkuun.

Työmarkkinajärjestöt eivät onnistuneet sopimaan eläkeputken poistosta tai yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamista edellyttävistä toimista. Työllisyyden piti hallituksen antaman toimeksiannon mukaan kohentua 10 000–12 000 ihmisellä.

Vaikutusarviotkin vaihtuivat neuvotteluiden aikana. Realistisin arvio taisi päätyä noin 7 000 lisätyölliseen, mutta vaikutelmaksi jäi, että sekin luku oli arvailua. Luvut vaihtuivat luonnollisesti uudistuksen nopeuden ja tehokkuuden mukaan.

Työttömyysturvan lisäpäivät ovat olleet turvallinen tie ikääntyvien työttömyydestä eläkkeelle.

Eläkeputken poistaminen on poliittisesti pomminherkkä asia – varsinkin nyt, kun koronan takia työttömyys ei muutenkaan ainakaan helpota. Tällä hetkellä vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana. Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus alkaa 61-vuotiaana. Lisäpäivärahaa voi saada 65-vuotiaaksi.

Ei siis tullut ratkaisua, eikä edes patalappua. Moni kysyykin nyt, mihin koko kolmikantajärjestelmää ylipäätään tarvitaan. Epäonnistumisiin?

Kantona kaskessa oli muun muassa muutosturvan laajuus ja sen kustannukset. Kompensaatioista ja pehmennyksistä ei päästy sopuun. Esimerkiksi Akava vaatii yli 55-vuotiaille irtisanotuille kolmen kuukauden koulutusta työnantajan piikkiin; ja ay-liike irtisanomissakkoja ylipäätään.

Lähipäivinä nähdään arvatenkin kitkerää keskustelua siitä, kuka kaatoi mitäkin ja kuka on syypää neuvotteluiden kariutumiseen.

Jo pitkän aikaa oli nähtävissä, ettei hommasta mitään näytä tulevan, vaikka osalla usko eli pidempään kuin muilla. Operaatiolle kävi kuten näyttää käyvän hallituksen onnettomille työllisyysryhmillekin: Tyhjän saa pyytämättäkin.

Tilannetta voisi kuvata vanhalla venäläisellä sanonnalla: ”Parhaamme me yritimme, mutta kävi kuten aina”.

Mutta onpahan neuvoteltu. Kampaviinerikustannuksissa on säästetty, kun neuvotteluja on käyty Teams-sovelluksella etänä. Eläkeputken poistosta ei tosin olisi päästy sopuun, vaikka neuvottelijat olisivat istuneet perinteiseen työmarkkinatapaan naamat vastakkain kellon ympäri.

Nyt katseet siirtyvät siis hallituksen suuntaan, joka saa likapyykin eteensä, vaikkei se sitä olisi missään tapauksessa halunnut. Epäilemättä hallitus toivoi viimeiseen saakka, ettei sen tarvitsisi tähän asiaan sotkea enää käsiään.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat puivat tilannetta keskiviikkona.

Likainen työ jätettiin syksyllä tarkoituksella järjestöille, mutta enää hallitus ei pääse uhopuheitaan karkuun.

Hallitus on vakuuttanut muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd) suulla, että hallitus tekee itse tarvittavat ratkaisut joulukuussa, ellei se työmarkkinajärjestöiltä onnistu.

Saapa nähdä. Niinköhän vain? Ja millaiset ratkaisut?

Ennusmerkit eivät ole häävejä. Hallitussopu tulee olemaan lujilla. Kevään kuntavaalit eivät helpota tilannetta.

Kuvaavaa on esimerkiksi vasemmistoliiton suhtautuminen. Eläkeputken poistamisen tai leikkaamisen joutuu hallituksessa esittelemään vasemmistoliittolainen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, mutta hän on jo etukäteen ilmoittanut, ettei homma maistu.

Käytännössä vasemmistoliitto on jo irtaantunut hankkeesta. Jos hallitus jotenkin saa ratkaisun aikaan, vasemmistoliitto on siitä sanoutunut irti psyykkisesti jo etukäteen. Mitä se tarkoittaa käytännössä, jää nähtäväksi.

Pekonen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (14. 11.), että hänelle työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen on vaikeaa – vaikka nimenomaan juuri hän siis joutuu vastuuministerinä pomminherkän asian esittelemään.

– Minä ja edustamani puolue suhtaudumme kriittisesti eläkeputken leikkaamiseen, Pekonen viestitti ja lisäsi varmemmaksi vakuudeksi, ettei ole ”mitenkään kiveen kirjoitettu”, että eläkeputki poistuu.

Pekonen on vaatinut myös työttömyysturvan suojaosan nostamista pysyvästi 500 euroon. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan vaati puolueensa valtuustossa työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta.

Jos vasemmistoliitto on sanonut itsensä irti jo etukäteen koko asiasta, tauti leviää arvatenkin vasemmistoliitosta myös Sdp:hen – demarit eivät halua jäädä kuntavaalien alla Pekkaa, tai tässä tapauksessa Litä ja Aino-Kaisaa pahemmaksi.

Ay-puolelta tulee hallituksen suuntaan hirmupaine, mutta vihervasemmistolaisessa hallituksessa maaperä saattaa olla ay-liikkeen vaatimuksille otollinen.

Hallituksen työllisyystavoitteet eivät ole kuitenkaan kadonneet minnekään. Työllisyysaste pitäisi nostaa 75 prosenttiin. Uusia työllisiä pitäisi saada 80 000.

Varsinkin keskusta on pitänyt pontevaa älämölöä, että hallitusohjelman tavoitteista ei tingitä pätkääkään ja tätä alleviivattiin vielä syksyn budjettiriihessä. Nyt keskustalla ja Annika Saarikolla (kesk) on hallituksessa paha ja vaikea paikka.

Pelissä ole sen enempää tai vähempää kuin koko puolueen uskottavuus.

Kun Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) oli värkkäämässä nyt kaatunutta ratkaisua, jatkossa hallituksen ja keskustan toimintaa vahtii enemmän myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (kesk).

Jos kepu antaa periksi, sille ei kunnian kukko kentällä lauleskele.

– Nyt katsotaan, onko keskusta hallituksessa lammas lampaan vaatteissa, työmarkkinakentältä virnuiltiin.

Hallitus on siis luvannut, että se tekee tarvittavat ratkaisut joulukuussa. Toistetaan: joulukuussa.

Se on kova lupaus. Hallituksella on nyt käsissään paitsi kaiken kattava koronapommi, myös eläkeputkiräjähde.

Pääministeri Marin ei tehnyt hommastaan helpompaa antamalla ymmärtää, että Sdp:tä lukuun ottamatta muut puolueet hallituksessa eivät sitoudu riittävästi koronan vastaiseen taisteluun. Sellaisilla puheilla ei hallituksen yhteishenkeä rakenneta.

Jos joulukuussa ei tule ratkaisua, sen jälkeen se venyy.

Maaliskuussa edessä on hallituksen puoliväli- ja kehysriihi. Siellä hallituksen toimintakyky viimeistään punnitaan.

Hallituksen työllisyystavoitteille voi tosin heittää jo nyt kepeät mullat. Työllisyyden parantamisen realistiset keinot loistavat poissaolollaan, mitä koronavaikutus vain alleviivaavaa.

Maaliskuussa eduskuntavaalikausi on jo puolivälissä. Jos joku hanke saadaan alkuun, siitä pitäisi sorvata laki. Sen käsittely kestää puolestaan sen verran, että edessä odottavat jo seuraavat eduskuntavaalit vaalitaisteluineen.

Kohta voidaankin todeta työllisyyden osalta, että neljä vuotta oli – ja meni.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?