Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona - Politiikka - Ilta-Sanomat

Eläkeputkineuvottelut kaatuivat – Marin: hallituspuolueiden puheenjohtajat käsittelevät työllisyystoimia keskiviikkona

Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet sopua maanantaina.

Akavan Sture Fjäder, STTK:n Antti Palola, EK:n Jyri Häkämies, SAK:n Jarkko Eloranta ja Kuntatyönantajan Markku Jalonen joukkoineen yrittivät tänään päästä sopuun eläkeputken poistosta. Neuvottelut ovat olleet vaikeat ja sopu tänään olisi ollut jopa yllätys. Arkistokuva vuodelta 2019. Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen viisikko alkaa käsitellä eläkeputkiasiaa keskiviikkona­

30.11.2020 18:14 | Päivitetty 30.11.2020 19:58

Eläkeputkineuvottelut jämähtivät karille ja päättyivät tuloksettomina.

Työmarkkinajohtajat kertoivat asiasta Twitterissä samansisältöisellä twiitillä.

Työmarkkinajärjestöillä oli marraskuun loppuun asti, eli tulevaan keskiyöhön asti aikaa sopia keinoista yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.

Nyt eläkeputken poistosta päättäminen siirtyy hallitukselle.

Hallitus on luvannut joulukuun aikana päättää keinoista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyys paranisi yli 10 000 työllisellä.

Eläkeputkineuvottelujen kariutumista ehti ensimmäisenä kommentoimaan työantajien EK.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies harmitteli neuvottelujen päättymistä tuloksettomina. Häkämiehen mukaan työnantajille tarjottiin ”kohtuuttomia rasitteita”

– Tutkimustieto kertoo, että eläkeputken lopettamisella olisi ollut ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi parantava vaikutus. Lisäksi ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-asemaa olisi parannettu. EK:n näkökulmasta yrityksille yritettiin sälyttää kohtuuttomia rasitteita, Häkämies totesi ensireaktionaan tiedotteessaan.

Kuntatyönantajan mukaan neuvotteluissa hiersi myös ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkina-aseman parantaminen.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen toivoo hallitukselta nyt työllisyyttä parantavia ratkaisuja.

– Vaikeassa työllisyystilanteessa näköpiirissä on kuntien työllistämisvelvoitteen kasvu. KT pitää välttämättömänä, että palkkatuen käyttämistä velvoitetyön piiriin tulevien kohdalla vahvistetaan. Palkkatukijaksojen pitää olla mahdollista joko kunnan tai yksityisen sektorin tehtävissä tavoitteena työuran jatkuminen työmarkkinoilla, KT totesi tiedotteessaan.

Työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava julkaisivat yhteisen tiedotteen neuvottelujen kariutumisesta.

Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan esitys kaatui muutosturvaan.

– Tärkein kokonaisuus liittyy työttömien lisäpäiväratkaisuun ja muutosturvan parantamiseen. Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen, järjestöt ehdottivat.

Työntekijäjärjestöjen mukaan ikääntyneiden työttömien toimeentulo ei tässä mallissa heikkenisi, vaikka niin sanotut lisäpäivät poistettaisiin, eli lisäpäivien ikäraja nostettaisiin 65 vuoteen, ja tämä koskisi vuoden 1965 jälkeen syntyneitä.

– Myös pienemmistä yrityksistä irtisanottujen ja vailla muutosturvaa olevien toimeentulo sekä koulutusmahdollisuudet turvattaisiin palkansaajien esityksessä, puheenjohtajat Jarkko Eloranta, Antti Palola ja Sture Fjäder totesivat tiedotteessaan.

Päätös eläkeputken poistamisesta siirtyi nyt siis takaisin hallituksen pöydälle.

Hallitus kertoi syyskuun budjettiriihessä, että se tekee päätökset itse yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisesta, jos työmarkkinajärjestöt eivät sopuun pääse marraskuun loppuun mennessä.

Hallituksesta työmarkkinajärjestöjen epäonnistumista ehti ensimmäisenä kommentoimaan kulttuuriministeri ja puoluejohtaja Annika Saarikko (kesk). Saarikko valitteli Twitterissä neuvottelujen kariutumista ja vakuutteli, että hallitus tekee tarvittavat päätökset itse.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Twitterissä, että hallituksen viisikko alkaa käsitellä eläkeputkiasiaa keskiviikkona. Marinin mukaan hallituksen ratkaisu tulee parantamaan niin työllisyyttä kuin työntekijöiden turvaa.

Opetusministeri, puoluejohtaja Li Andersson (vas) puolestaan twiittasi, että hallituksen päätöksen on oltava tasapainoinen muutosturvan ja toimeentulon näkökulmasta.

Eläkeputken alaikäraja on nyt 62 vuotta, jolloin työntekijä on oikeutettu niin sanottuihin lisäpäiviin ja voi olla ansiosidonnaisella työttömyysturvalla 65 vuoden eläkeikään asti.

Työnantajat ovat usein irtisanoneet ensimmäiseksi ikääntyneet työntekijät, jotka pääsevät eläkeputkeen.

Hallituksen tavoitteena on nostaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta.

Suomessa 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste on vajaat 67 prosenttia, mikä on noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsissa.

Hallituksen pitäisi siis päättää eläkeputken poistosta joulukuun aikana.

Juttua päivitetty Saarikon ja Anderssonin kommenteilla 30.11. kello 19.17.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?