Sanna Marin valmistaa IS-haastattelussa Suomea jopa yli ensi syksyn venyvään korona­taistoon, mutta vakuuttaa: ”Tilanne tulee lopulta päättymään” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sanna Marin valmistaa IS-haastattelussa Suomea jopa yli ensi syksyn venyvään korona­taistoon, mutta vakuuttaa: ”Tilanne tulee lopulta päättymään”

IS-haastattelu: Pääministeri Sanna Marin perää koronarokotteen jakeluun solidaarisuutta. – Meidän on kannettava globaalia vastuuta, hän sanoo.

Pääministeri Marin toivottaa ihmisille voimia ja malttia. – Tilanne tulee lopulta päättymään.­


28.11.2020 6:01

Korona kysyy suomalaisilta kriisinkestävyyttä vielä pitkään, mutta juuri nyt enemmän kuin moneen aiempaan kuukauteen. Poikkeusoloihin ja valmiuslakiin siirtyminen voi olla pikaisestikin edessä, jos tartuntoja ei saada painettuja alas.

Jokaisen on nyt tehtävä kaikkensa tartuntojen vähentämiseksi, vaikka moni suomalainen ei enää jaksaisi yhtään koronapäivää lisää. Siksi tässä haastattelussa pääministeri Sanna Marinin (sd) on sovittu puhuvan henkisestä kriisinkestävyydestä.

– Koronakriisi tulee loppumaan, vaikka matka sinne voi nyt tuntua pitkältä, pääministeri painottaa.

Koronan aiheuttamaan terveyskriisiin helpotusta tuo vasta väestön riittävä rokotesuoja. Moni haluaisi kahmia koronarokotteen heti omille kansalaisilleen, mutta Marin peräänkuuluttaa globaalia oikeudenmukaisuutta.

– Meidän pitää kantaa tässäkin globaalia vastuuta ja solidaarisuutta kaikkien ihmisten puolesta. Pandemia on yhteinen. Ellemme saa sitä kaikkialla hallintaan, tilanne tulee olemaan vaikea. Siksi tähän pitää suhtautua koko ihmiskunnan yhteisenä kriisinä.

Asiaan pyritään myötävaikuttamaan EU:ssa samalla, kun rokotetta hankitaan omille kansalaisille. Käytännössä kyse on yhteistyöstä WHO:n kanssa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel oli tällä viikolla G20-maiden kokouksessa huolissaan siitä, että köyhempien maiden rokotetoimituksista ei ole vielä tehty sopimuksia.

– Tulemme varmistamaan rokotteen saannin suomalaisille. Se ei poissulje sitä, ettemmekö voi myös kansainvälisesti pyrkiä toimimaan niin, että vähemmän vauraimmissa maissa rokotetta saadaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vauraat maat eivät haali itselleen varastoon kaikkia rokotteita, vaan sitä pyritään jakamaan tasapuolisesti eri maihin.

 Tämä ei ole pikamatka, vaan maraton.

Suomi saa oman osansa ensimmäisistä rokote-eristä EU:n yhteishankintojen kautta. Ensimmäisenä rokotteen saavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan ja riskiryhmiin kuuluvat. Kun rokotetta on saatavilla enemmän, siirrytään muiden kansalaisten rokottamiseen. Optimistisimmissa arvioissa riittävä väestösuoja saavutetaan ensi kesään mennessä.

– On mahdollista, että tässä menee myös kauemmin, kenties ensi syksyyn. Voi mennä kauemminkin. Tilanne ei valitettavasti vielä hetkeen poistu, pääministeri alleviivaa.

Tammikuussa on kulunut vuosi siitä, kun Suomen ensimmäinen koronatartunta todettiin Lapissa kiinalaisella turistilla. Ensimmäisellä suomalaisella tauti todettiin helmikuun lopulla HUSin aluella.

Koronan aiheuttaman terveyskriisin pitkittyessä sen mukanaan tuoma sosiaalinen ja taloudellinen kriisi alkavat näkyä ihmisten arjessa entistä karumpina kohtaloina. Niitä hoidetaan vielä pitkään senkin jälkeen, kun rokotesuoja on saatu.

– Tämä ei ole pikamatka, vaan maraton. Samalla kun taistelemme pandemiaa vastaan meidän pitää huolehtia ihmisten henkisestä jaksamisesta niin, että apua ja tukea on saatavilla niin kriisin aikana kuin sen jälkeenkin, Marin painottaa.

”Emme tule jättämään nuoria ja lapsia yksin”

Taaperot, koululaiset ja nuoret ovat varttuneet vuoden vanhemmiksi poikkeuksellisissa oloissa. Kriisi tulee väistämättä jättämään heihin jälkensä. Ilmassa on leijunut huoli ja pelko. Aikuisten maskit ovat voineet ihmetyttää pienimpiä tai sitten niistä on tullut luonteva osa leikkejä kuten pääministerin Emma-tyttärelle Kesärannassa.

– Pieni lapsi on hyvin sopeutuvainen. Emmalle on luonnollista, että kun äiti ja isä lähtevät jonnekin käytetään maskia. Hän monesti leikkii sitä, että hän lähtee kouluun tai töihin ja sitten hän laittaa maskin myös kasvoille. Vaikka hän ei sitä fyysisesti laitakaan, niin leikeissä lapsen mielikuvituksella hän niin tekee, koska tietää, että näin kodin ulkopuolella toimitaan.

Mikä Marinin viesti sitten on niille lapsille ja nuorille, joita tilanne ahdistaa? Koronakriisin leviämisalueilla harrastaminen on taas jäissä. Sosiaalisia kontakteja tulee välttää ja riskiryhmiin kuuluvia isovanhempia tai muita läheisiä on muistettava suojella tartunnoilta.

Joulua on vietettävä hyvin pienessä piirissä.

– Tilanne tulee lopulta päättymään. Emme jätä nuoria ja lapsia yksin tämän tilanteen keskellä, vaan huolehdimme, että vauriot jäisivät mahdollisimman lyhytkestoisiksi.

Samalla pääministeri lähettää myös maltin viestiä. Se kaikkien suomalaisten on syytä muistaa.

– Vaikka nyt tuntuu kurjalta, ettei ystäviä voi entiseen tapaan nähdä, eikä harrastaakaan, niin voimia, jaksamista ja malttia. Meillä kaikilla on yhdessä vastuu siitä, että suojelemme erityisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä ja omalla käytöksellämme pyrimme estämään taudin leviämistä.

 Meillä kaikilla on yhdessä vastuu siitä, että suojelemme erityisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä.

Etelä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan papereissa katsotaan, että nyt on aika ”kaikin mahdollisin keinoin yrittää välttää tilanne, jossa meillä on pian käsissämme koronaviruskriisin lisäksi mielenterveyspandemia”.

Mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut. Hoitamattomina ne aiheuttavat paitsi kovaa inhimillistä kärsimystä myös yhteiskunnalle valtavia taloudellisia menetyksiä. Marin sanoo jakavansa huolen niin ihmisten mielenterveydestä, hyvinvoinnista kuin muustakin terveydestä.

– Voi olla, että jälkihoidossa menee vielä kauan. Olemme joutuneet priorisoimaan hoitoa koronan vuoksi ja hoitojonot ovat pidentyneet. Meillä on kasvava hoitovelka, joka pitää pystyä purkamaan, kun akuutti tilanne toivottavasti mahdollisimman pian hellittää.

Pääministeri haluaa valtion ja kuntien pystyvän varaamaan riittävästi varoja esimerkiksi koulutukseen, oppilashuoltoon, terveyshuoltoon ja kaikkiin muihin toimiin, joita tarvitaan koronakriisin jälkihoitoon akuutin terveyskriisin väistyttyä.

– Tämä tulee jättämään monenlaisia jälkiä meihin kaikkiin. Sen vuoksi tätäkin pitää jo nyt aktiivisesti pohtia. Hallitus teki jo budjettiriihessä päätöksiä siitä, että hoitojonojen purkamiseen ja kasvavaan hoitovelkaan tullaan ohjaamaan resursseja.

Velkahuolen vangiksi ei saa jäädä

Marinin hallitus on ottanut koronakriisin vuoksi jo 18 miljardia euroa lisää velkaa. Vaikka velkaa saa nyt halvalla, korot voivat myös nousta nopeasti. Se hirvittää monia. Marinia kasvava velkavuori huolettaa, mutta hänestä jokainen otettu euro on ollut tarpeen.

– Tietenkin tämä tilanne huolestuttaa, mutta huolen vangiksi ei voi jäädä. Emme ole ottaneet velkaa kevyin perustein, vaan koska se on ollut välttämätöntä. Pitää pyrkiä toimimaan niin, että vauriot koko yhteiskunnan näkökulmasta jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Siihen tarvitaan aktiivista finanssipolitiikkaa ja elvyttäviä toimia.

Suomessa oli lokakuun lopussa 312 700 työtöntä. Se on 88 000 enemmän kuin vuotta aiemmin lokakuussa. Työttömistä työnhakijoista kokoaikaisesti lomautettuja oli 57 200. Se on 46 000 enemmän vuotta aiemmin lokakuussa.

Lomautukset ja irtisanomiset tuovat mukanaan syvää ahdinkoa. Ruoka-avun tarve on kasvanut. Takuusäätiölle tulevissa yhteydenotoissa ollaan nyt huolissaan oman kodin menettämisestä.

Mitä hallitus tekee, jotta tragediat ja pahimmillaan henkien menetykset vältetään?

Marin myöntää tilanteen olevan vakava. Se voi heiketä entisestään, jos vientisektoriin tulee kova ja pitkäaikainen isku. Aktiivisella finanssipolitiikalla hallitus pyrkii estämään, ettei tilanne pahene. Se on ottanut velkaa auttaakseen yrityksiä, kotitalouksia, alueita ja kuntia selviytymään niille tulleesta iskusta.

– On mahdollista, että näille toimille tarvitaan jatkoa ja tähän hallitus on varautunut. Mutta tietenkin me toivomme, että rokote saadaan pian ja sitä kautta voimme avata yhteiskuntaa ja talouttamme.

Pitämällä eri toimijoita pystyssä hallitus toivoo Suomen olevan valmiina, kun kasvun aika koittaa. Suomi on nyt syvenevässä koronan toisessa aallossa ja yrityksiä koetellaan jälleen. Kolmas aalto on mahdollinen ennen rokotesuojaa.

Kuinka pitkään hallitus pystyy tukemaan velanotolla yhteiskunnan eri toimijoita kuten yrityksiä?

– En halua ennalta määritellä rajaa tai hetkeä, milloin emme enää näitä aktiivisia toimia tekisi.

Pääministeristä on selvää, että tukematta jättäminen johtaisi enenevässä määrin konkursseihin, työttömyyteen ja vaikutuksiin ihmisten elämässä. Kustannukset nousisivat suuremmiksi kuin tukemiseen nyt käytetyt rahat.

– Tilanne on valitettavasti akuutti ja vakava. Meidän pitää myös talouspoliittisilla toimilla pyrkiä lievittämään kärsimystä, jota koronan myötä väistämättä syntyy. Minimoimaan vaurioita, vaikka vaurioitta emme selviäkään.

Eläkeputkesta toiveissa tasapainoinen ratkaisu

Hallituksella on edessään keväällä vaikea kehysriihi, josta on synnyttävä uusia päätöksiä työllisyydestä. Työmarkkinajärjestöjen pitäisi saada viikon loppuun mennessä kasaan esitys yli 55-vuotiaiden työllistämiskeinosta. Hallituksen tavoitteena on päättää toimista, joilla luodaan 80 000 uutta työpaikkaa vuosikymmenen loppuun mennessä.

Lisäpäivien poiston eli niin sanotusta eläkeputkesta luopumisen vaikutusarviot liikkuvat 10 000 molemmin puolin. Jotta ratkaisua saadaan aikaan, sillekin lienee tulossa oma hintalappunsa.

Eläkeputken katkaisu on vasemmistopuolueille vaikea. Sen voi kiteyttää Kaipolan lakkautettavan paperitehtaan pääluottamusmiehen kysymykseen: Miten eläkeputken katkaisu tuo kylään yhtään uutta työpaikkaa? Pääministeri odottaa työmarkkinajärjestöiltä tasapainoista ratkaisua.

– Hallituksen tavoitteena on parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta ja samalla parantaa työntekijöiden turvaa erilaisissa tilanteissa. Uskon ja toivon, että saamme tasapainoisen ratkaisun, jossa yli 55-vuotiaiden asema työmarkkinoilla paranee. Haluan antaa tässä työmarkkinajärjestöille työrauhan.

Vasemmistoliitto ja erityisesti eläkeputkiratkaisun esittelemään joutuva sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on kipuillut asian kanssa julkisuudessa. Pääministeri muistuttaa, että budjettiriihessä sovittiin sekä työllisyysasteen että turvan parantamisesta työn alla olevalla valmistelulla.

 Pidän erittäin perusteltuna, että juuri tässä ajassa teemme koulutukseen, osaamiseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä ratkaisuja.

Hallituksen työllisyystoimia voi kuvata kalliiksi. Oppivelvollisuuden pidentäminen, työvoimatoimistojen lisäresurssointi ja palkkatuki nielevät julkista rahaa, päivähoitomaksujen alentaminen vähentää maksutuloja. Miksi Marin pitää toimia oikeutettuina jättivelkaa kerryttävässä kriisiajassa?

– Meille ei kasaannu vain taloudellista, vaan myös hyvinvoinnillista velkaa. Pidän erittäin perusteltuna, että juuri tässä ajassa teemme koulutukseen, osaamiseen ja varhaiskasvatukseen liittyviä ratkaisuja. Eli niihin vahvuuksiin, joista tulevaisuuden taloudellinen menestyminen syntyy.

Pystyttekö tuomaan kevään kehysriiheen aivan uusia rakenteellisia ratkaisuja, joilla velkaa voitaisiin tasoittaa jo ripeämmin?

– Kehysriihessä päätetään seuraavista työllisyystoimista, joita tulemme tekemään. Meillä on tavoite 80 000 uudesta työllisestä hallituksen toimien seurauksena ja näitä toimia jatkuvasti tehdään.

Valoa arkeen tuo oma tytär

Koronakriisissä riittää paljon yhteiskunnallista tutkittavaa. Tänä vuonna Suomessa on ollut esimerkiksi poikkeuksellisen paljon nuorten tekemäksi epäiltyjä henkirikoksia. Kasvua ei voi suoraan yhdistää koronaan. Se kuitenkin tiedetään, että korona kurittaa jo muutenkin ongelmissa olevia.

– Luvut ovat huolestuttavia. Väkivaltaan on puututtava kaikin keinoin. Ennalta ehkäisevä näkökulma on kaikkein tärkein. Pitää huolehtia laajasti lasten ja nuorten hyvinvoinnista, jotta ongelmat eivät pääse kasautumaan ja lopulta johda järkyttäviin tekoihin, joista olemme uutisista lukeneet.

Pääministeristä koronakriisi voi omalta osaltaan vauhdittaa yhteiskunnan eriytymistä. Hän pitää tärkeänä, että kriisin vaikutuksia ihmisten mahdollisuuksiin ja sosioekonomiseen asemaan seurataan tarkasti ja eriytymistä pyritään estämään.

– Vielä on liian aikaista sanoa, millaisia jälkiä pandemia itsessään tulee jättämään. Me näemme jo muutoinkin, että yhteiskunnan eri päät etääntyvät toisistaan kauemmas. Köyhyyden kokemukset ovat nykyään syvempiä kuin pitkään aikaan ja vauraiden vauraus kasvaa entisestään. Meidän on yhteiskuntana löydettävä yhteisiä polkuja ja mahdollisuuksien näkymiä kaikille.

 Läheiset ihmiset tuovat valoa elämään.

Edes koronan aiheuttaman terveyskriisin päätepysäkkiä on juuri nyt vaikea nähdä, mutta edessä se lopulta on. Kun sille päästään, uskooko pääministeri ihmisten ja maailman palaavan koskaan aiemmin tuntemaamme normaaliin vai olemmeko menettäneet pysyvästi jotain olennaista.

– Varmasti menetämme jotain, mutta uskon, että myös saamme. Moni ihminen on pysähtynyt pohtimaan elämäänsä syvällisestikin kriisin keskellä: Mikä elämässä on aidosti tärkeää ja arvokasta. Perusasiat ovat nousseet ihmisten mieliin entistä enemmän. Toivon mukaan tästä ei synny vain kurjuutta, vaan myös uutta ja uusia mahdollisuuksia.

IS aloitti tällä viikolla Arkeen valoa -kampanjan, jossa jaetaan ihmisten arkeen keskellä kaamosta ja koronaa valoa tuovia pieniä oivalluksia ja asioita. Pääministerin pitkien ja raskaiden päivien valopilkku löytyy hyvin läheltä.

– Omaan päivääni piristystä tuo oma tytär. On tilanne mikä tahansa, niin hänessä on iloa ja valoa, joka tarttuu. Läheiset ihmiset tuovat valoa elämään.

Jutun otsikkoa muutettu kello 9.46.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?