Näin Marin ja Hetemäki vaihtoivat viestejä – lue pääministerin koko viesti: ”Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin Marin ja Hetemäki vaihtoivat viestejä – lue pääministerin koko viesti: ”Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä”

Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen sisällä oli vaikeuksia saada riittäviä toimia läpi eri puolueiden epäröinnistä johtuen. Alueilta puuttui rohkeus tehdä ennakoivia toimia.

Pääministeri Sanna Marin (sd) eduskunnassa 30. syyskuuta.­

27.11.2020 22:00

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmaisi turhautumisensa siihen, ettei koronatilanteen vakavuutta ymmärretty laajasti hallituksessa ja alueilla 20. lokakuuta eläkkeelle jääneelle valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäelle lähettämässään vastausviestissä.

Hetemäki lähetti Marinille 20. lokakuuta kello 12:18 sähköpostia laatimastaan muistiosta valmiuslain käyttöönottoon liittyen.

Hän kertoi keskustelleensa asiasta edellisenä päivänä oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

– Minusta hallituksen kannattaisi pyytää hänen näkemystä valmiuslain käyttöönotosta. Lähetin tänään Matti Vanhaselle viestin, jossa totesin, että olen lähettämässä pääministerille asiasta viestin. Samoin informoin Juha Majasta.

Hetemäki kertoi viestissä tehneensä Covid-19 epidemian kehitykseen vaikuttavista tekijöistä tarkastelua intensiivisesti professori Bengt Holmströmin ja Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkisen kanssa. Holmström oli esitelmöimässä aiheesta Princetonin yliopiston seminaarissa parin päivän sisällä.

Pääministeri vastasi Hetemäelle samana päivänä kello 16.16. Näin pääministerin viesti kokonaisuudessaan kuului:

”Jaan huolesi tilanteesta ja tunnistan haasteet, joita kuvailet. Olen pyytänyt selvittämään valmiuslain käyttöönoton juridisia ulottuvuuksia. Oikeudellinen ja poliittinen kynnys valmiuslain käyttöönotolle on korkea. Näin tulee toki ollakin.

Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä. Hallituksen sisälläkin on vaikeuksia saada riittäviä toimia läpi eri puolueiden epäröinnistä johtuen. Alueilla on välineitä tehdä ennakoivia ja nopeita toimia, mutta rohkeutta puuttuu.

Erityisesti kannan huolta pääkaupunkiseudun toimien vaatimattomuudesta. Näen, että nyt tarvittaisiin ennakoivia, nopeita ja voimakkaita toimia epidemian hillitsemiseksi. Uskon, että selviäisimme vähäisemmin vaurioin myös taloudellisesti, jos toimisimme näin. Suomen oikeudellinen kehikko ja mahdollisuutemme toimia nojaavat kuitenkin toimien välttämättömyyteen, ei ennakointiin. Tämä on johtamisen näkökulmasta suuri haaste.”

Hetemäki vastasi Marinille iltaseitsemän aikaan. Myös hän näki, ettei kriisitietoisuus ollut Suomessa vaaditulla tasolla.

– Kriisitietoisuus ei ole tosiaan sillä tasolla, jolla sen pitäisi riskit huomioon ottaen olla. Tosin Suomi ei tässä poikkea muista maista. Toimien välttämättömyys vs. ennakointi on tosiaan iso ongelma. Oletan kuitenkin, että perustuslakiasiantuntijat ovat valmiita arvioimaan tilannetta riskinäkökulmasta.

Hetemäen viestin mukaan tilanne vaati riskiskenaariota tehohoitokapasiteetin riittävyydestä.

– Skenaarioita on helppo laatia. Pahimmassa riskiskenaariossa Suomi seuraa esimerkiksi Hollannin tai Belgian kehitystä ja kuolemat seuraavat viiveellä tartuntojen kehitystä esim. Ranskan ja Espanjan tavoin.

Hetemäki esitti koronatilanteen etenemisestä arvion, että toinen aalto on ensimmäistä suurempi ja että kuolemien kasvu seuraa tartuntojen kasvua yli kuukauden viiveellä. Hetemäen mukaan viive voi kuitenkin lyhentyä, jos se riippuu kesän antamasta vastustuskyvystä, joka hiipuu syksyn edetessä.

Hetemäki myös arvioi, että koronan hidastaminen on syksyllä vaikeampaa kuin keväällä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?