Kokoomuksen Häkkänen: ”Mikä ihmeen kynnys on siinä, että maskipakkoa ei voisi määrätä?” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kokoomuksen Häkkänen: ”Mikä ihmeen kynnys on siinä, että maskipakkoa ei voisi määrätä?”

Puolueen varapuheenjohtaja toivoo, että valmiuslakia ei tarvitse aktivoida, ja ihmiset noudattaisivat koronaohjeita.

Varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) ihmettelee, miksi pääministeri Sanna Marin suhtautuu kriittisesti maskipakkoon ja samaan hengenvetoon puhuu maskien tärkeydestä koronakriisin selättämiseksi.­

27.11.2020 17:49

Varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) pohtisi maskipakon säätämistä, jos koronatilanne alkaa riistäytyä käsistä.

Häkkänen hämmästelee, miksi pääministeri Sanna Marin (sd) on torjunut maskipakon.

– Yhteiskuntaa ollaan julistamassa hätätilaan ja sillä pallotellaan. Mikä ihmeen kynnys on siinä, että maskipakkoa esimerkiksi julkisiin liikennevälineisiin, julkisiin tiloihin ja vaikka kauppoihin ei voisi määrätä? Pitäisi käyttää lievimmät keinot ensin ennen kuin ruvetaan käyttämään hätätilakeinoja, Häkkänen totesi.

– Maskipakko on yksi keino, jolla kattavuus saadaan vielä tehokkaammaksi. Ihmettelin vähän kommentteja, joilla pääministeri suhtautui kielteisesti maskipakkoon – ja samaan hengenvetoon korostetaan maskien käytön tärkeää merkitystä yhtenä keinona. Kannustaisin ministereitä pohtimaan tätä uudestaan. Monet maat ovat säätäneet maskipakon. Uskon, että se on oikeudellisesti järjesteltävissä, Häkkänen jatkoi.

Koronarajoitukset tehoavat, jos ihmiset noudattavat ohjeita ja sääntöjä.

– Suomalaisten sääntöjen noudattamisen taso pitää pysyä korkealla. Kaikkien rajoitusten teho heikkenee merkittävästi, jos käy kuin Belgiassa, jossa ihmiset eivät noudata rajoituksia. Suomen kansan identiteetin keskeinen kysymys on, että sääntöjä on noudatettava ja kannettava kortensa kekoon muita ihmisiä kohtaan. Tämä on se ydinjuttu, että toimivatko rajoitukset, Häkkänen sanoi.

– Jos ihmiset eivät noudata sääntöjä, valtakunnan tason kontrolli on ainoa vaihtoehto ja joudutaan taas pistämään koko maa kiinni, Häkkänen totesi.

Maskipakkoa Suomessa ei ole. Leviämis- ja kiihtymisalueilla kasvomaskin käyttöä suositellaan julkisessa liikenteessä ja julkisissa tiloissa.

Tietoa suomalaisten maskinkäytöstä ei ole, jokainen voi tehdä omat havaintonsa esimerkiksi kauppareissuillaan.

Häkkäsen mukaan koronakriisin hoito on sujunut toistaiseksi hyvin.

– Alueet tekevät rajumpia toimenpiteitä, missä tauti on puhkeamassa. Päättäjät Kuhmossa, Vaasassa, Mikkelissä ovat toimineet tehokkaasti, nyt Helsingissä ja Uudellamaalla laitetaan samanlaiset, voimakkaat rajoitustoimet. Näin järjestelmän pitää toimia. Keväällä valmiuslaissa käytetyt pykälät eivät liittyneet pääosin viruksen torjuntaan, vaan ne liittyivät terveydenhuollon työntekijöiden työaikajoustoihin ja kiireettömän hoidon siirtämiseen.

– Viruksen torjuntatoimet ovat tartuntatautilaissa ja ne ovat nyt käytössä. Viruksen torjunnan kannalta kaikki olennaiset keinot ovat alueilla pääosin olemassa. Luotan, että aluetason tiukka kontrolli pelaa, ja hallituksen tehtävä on ohjeistaa alueita, jos ei toimita riittävän ripeästi. Valmiuslain keinot liittyvät pääosin muuhun kuin viruksen leviämisen estämiseen, Häkkänen totesi.

Ex-oikeusministeri Häkkänen on tällä vaalikaudella perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.

Perustuslakivaliokunta ohjeisti keväällä hallitusta siitä, että valmiuslakia ei voi käyttää varmuuden vuoksi ja antoi ohjeita varautua koronapandemian toiseen aaltoon.

Antti Häkkänen on eduskunnassa perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja. Valiokunta evästi toukokuussa hallitusta varautumaan koronan toiseen aaltoon ja varustamaan terveydenhuollon riittävillä resursseilla ja viranomaiset riittävillä toimivaltuuksilla.­

– Nyt tätä katsotaan tarkemmalla kammalla kuin keväällä, jolloin tämä oli uusi asia. Valtioneuvostolla on ollut yhdeksän kuukautta aikaa varautumiseen, muun muassa tehohoitokapasiteetin nostamiseen. Keväällä valiokunta muistutti, että kakkosaaltoon on varauduttava riittävillä toimivaltuuksilla. Osa lakipaketeista on vielä kesken STM:ssä. Muun muassa matkustusrajoitukset ovat toteuttamatta, ja tarkemmat toimivaltuudet kakkosaallon hallitsemiseksi niin yksityisissä kuin julkisissa toimitiloissa.

– Jos ei ole valmistautumista kakkosaaltoon, sitä herkemmin ajaudutaan poikkeusolojulistukseen. Toukokuussa valiokunta muistutti varautumisesta, ja nyt kakkosaalto on tällä viikolla iskenyt voimalla päälle. Nyt hallitus voisi kertoa oppositiopuolueille tilannekuvan, mikä on valmistautumisen ja varautumisen tilanne, mitä on puolessa vuodessa tehty, missä asennossa Suomi kohtaa kakkosaallon, vai tarvitseeko siirtyä poikkeusoloihin ja valmiuslakiin, Häkkänen luetteli.

Keväällä valmiuslaeilla säädettiin muun muassa terveydenhuollon henkilöstön työaikajärjestelyistä, niitä ei otettu käyttöön. Kunnat saivat oikeuden luopua kiireettömästä hoidosta määräajaksi koronapandemian vuoksi, ja lääkkeiden säännöstely näkyi lähinnä apteekkareille.

– Kiireettömät hoidot jäädytettiin myös niillä alueilla, joilla koronakriisiä ei ollut. Hoitojonot ovat nyt paisuneet, kun varmuuden vuoksi varauduttiin. Onko terveydenhuollon ja tehohoidon kapasiteettia vahvistettu, että ei tarvitse uudestaan ottaa valmiuslakia käyttöön, estää lonkka- ja kaihileikkaukset, ja pistää väki puolen vuoden jonoon, Häkkänen kyseli.

Uudenmaan sulku oli keväällä aktivoiduista valmiuslain pykälistä ainoa, jolla oli tarkoitus estää viruksen leviämistä.­

Kansalle näkyvin valmiuslain keino oli Uudenmaan sulku.

– Uudenmaan sulku oli ainoa viruksentorjuntaan liittyvä toimenpide valmiuslaista. Viruksen torjunnan toimenpiteet ovat tartuntatautilain 58 pykälässä. Siellä on kovat keinot sulkea yhteiskunta, niillä keinoilla yhteiskunta suljettiin keväällä.

– Valmiuslailla voidaan sulkea joku alue. Tartuntatautilailla kunnat, aluehallintovirasto STM voivat laittaa koulut, kirjastot kiinni, rajoittaa kokoontumiset ja laittaa melkein koko yhteiskunnan säppiin. Kovat keinot ovat tartuntatautilaissa, jotta ei tarvitse julistaa liian heppoisesti poikkeusoloja, Häkkänen muistutti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?