Kommentti: Paavo Väyrynen palaa poliittisilta harharetkiltään suoraan keskustan kovimpaan ytimeen - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Paavo Väyrynen palaa poliittisilta harharetkiltään suoraan keskustan kovimpaan ytimeen

Paavo Väyrynen valitaan viikonloppuna keskustan kovimpaan ytimeen eli puoluehallitukseen. Tähän olisi harva uskonut vielä muutama kuukausi sitten, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen tekee viikonloppuna paluun keskustan kovimpaan ytimeen.­

27.11.2020 11:34

Sunnuntaina yksi ympyrä sulkeutuu, kun keskustan puoluevaltuusto valitsee Paavo Väyrysen keskustan puoluehallituksen jäseneksi. Puoluevaltuuston piti kokoontua Vantaalla, mutta Uudenmaan koronarajoitusten takia kokous siirrettiin Mikkeliin. Suurin osa seuraa kokousta etänä Teams-yhteyksillä.

Puoluehallitus on keskustan poliittisen päätöksenteon ykköspaikka, joka käyttää ylintä poliittista valtaa puoluekokouksen ja puoluevaltuuston jälkeen ja tekee poliittiset linjaukset.

Joskus puoluehallituksella on isompi rooli, joskus vähäisempi. Puolueen puheenjohtajan mukaan.

Tilanne on kieltämättä kummallinen. Puoluevaltuustossakin moni on hieraissut silmiään viime viikkojen käänteistä, joissa harva on enää pysynyt mukana – kuten Väyrysen osalta usein käy.

Kyse on siitä, että Väyrynen nousee puoluehallitukseen puolueen ruotsinkielisen piirin kiintiöpaikalta. Ruotsinkielisellä piirillä, joka kattaa koko maan, on automaattisesti kielikiintiöön perustuva paikka puoluehallituksessa.

Maalahdesta toiminut ruotsinkielinen piiri on ollut puolueen mieliharmi vuosikausia lähinnä sen värikkään puheenjohtajan Peter Albäckin takia. Albäck on roiminut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa keskustan johtoa painokelvottomilla termeillä vuosikausia.

Toissa viikonloppuna keskustan Keski-Pohjanmaan piiri vaati jopa, että ruotsinkielinen piiri pitää erottaa puolueesta. Väyrynen palasi alkuvuodesta keskustan jäseneksi juuri ruotsinkielisen piirin kautta.

Tilanne muuttui, kun Väyrynen itse suostui viime viikonloppuna ruotsinkielisen piirin puheenjohtajaksi. Ja nyt Väyrynen siis palaa raamatullisesti ruotsinkielisten kautta kuin tulivaunuilla keskustan kovimpaan ytimeen.

Asiaa käytiin läpi viime tiistaina, kun keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tapasi Väyrysen.

Puolueen kannalta kuka tai mikä tahansa on Albäckia parempi. Saarikko on halunnut, että ruotsinkielisen piirin toiminta tutkitaan perusteellisesti. Väyrynen on esittänyt ratkaisuksi ulkopuolista selvitysmiestä. Asiaa puidaan puoluehallituksen kokouksessa perjantaina, ennen puoluevaltuuston kokousta.

Joku voisi nähdä historian ironiaa, että Väyrynen palaa kaiken kukkuraksi keskustaan vielä sovinnon tekijänä!

Väyrysellä on yhä myös lujaa kannatusta keskustan kentällä.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen (kesk) mukaan Väyrysen paluulla on myös suuri symbolinen merkitys, mikä tukee hänen mukaansa myös Saarikon puoluekokouksessa esittämiä ajatuksia ”keskustan liitosta”.

– Ehkä meille kaikille on suuri arvoitus, mihin Paavo tähtää. Mutta keskustan kentällä halutaan, että Paavoon suhtaudutaan kunnioittavasti, Pirkkalainen tiivistää IS:lle.

Väyrynen lähti poliittiselle kiertoradalle, kun hän keskustaan pettyneenä perusti 2016 eurojäsenyyttä vastustavan kansalaispuolueen, joka ajautui parissa vuodessa sisäisiin riitoihin ja perustajakin erottiin puolueesta. Kuntavaaleissa 2017 Väyrynen kulki niin ikään omia teitään perustamansa Terve Helsinki -listoilla, joka teki vaaliliiton Helsingissä kristillisdemokraattien kanssa. Seitsemän tähden liike oli myös yksi Väyrysen monista liikkeistä.

Varsinainen näytelmä nähtiin viime presidentinvaaleissa, kun Väyrynen keräsi riittävästi kannattajia ja pääsi kalkkiviivoilla itsenäiseksi ehdokkaaksi. Vaaleissa hän nolasi sekä keskustan että keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen (kesk). Väyrynen sai kaksi prosenttiyksikköä Vanhasta paremman tuloksen prosentein 6,2 – 4,1.

Väyrynen on ilman mitään epäilyksiä Suomen lähihistorian näkyvin ja värikkäin poliitikko, jonka uran läpikäymiseen ei tekstitila riitä.

Jos Saarikko odottaa, että Väyrysestä tulee kuuliainen ja hiljainen puoluehallituksen jäsen, niin turhaan odottaa. Väyrynen ottaa taatusti tarvitsemansa tilan haltuunsa.

Puoluehallituskokemuksen puutteesta Väyrystä ei ainakaan voi syyttää. Väyrynen valittiin eduskuntaan jo 1970. Puolueen varapuheenjohtajaksi hän nousi 1972, ja puheenjohtajan paikan hän nappasi Johannes Virolaiselta (kesk) 1980.

Virheitään Väyrynen ei juuri myönnä – yhtä lukuun ottamatta. Virheekseen hän laskee sen, että luopui 1990 keskustan puheenjohtajan paikalta, joka meni Porin puoluekokouksessa Esko Aholle (kesk.) Väyrynen on arvioinut, että jos hän olisi jatkanut puolueen johdossa, Suomi ei olisi EU:n eikä ainakaan EU:n rahaliiton jäsen.

Moni ihmetteli, että Väyrynen palasi takaisin keskustaan juuri ruotsinkielisen piirin kautta.

Kun puoluehallituskuvio paljastui, paljastui samalla, että Väyrynen oli laskenut kuvion tarkkaan. Konsulttina hankkeessa on tiettävästi häärännyt myös keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Väyrynen on 74-vuotias eli saman ikäinen kuin Yhdysvaltain paikkansa jättävä presidentti Donald Trump, mutta neljä vuotta nuorempi kuin Yhdysvaltain presidenttinä aloittava 78-vuotias Joe Biden.

Ehkä näiden esimerkkien perusteella Väyrynen aikoo olla vielä ehdokkaana 2024 presidentinvaaleissa? Se kannattaa keskustassa ottaa huomioon.

Viimeksi ex-puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) junaili Vanhasen ehdokkaaksi juuri Väyrysen pelossa. Operaatio koki siis mahalaskun, ja jätti arvet myös Olli Rehnille (kesk), joka olisi halunnut myös ehdokkaaksi.

Väyrynen on väläyttänyt lähtevänsä kuntavaaleissa myös Helsingin pormestarikisaan.

Juha Sipilä jää keskustan historiaan ainoana puheenjohtajana, joka kyllästyneenä jätti Väyrysen temput lopulta omaan arvoonsa.

Väyrynen otti sen verran nokkiinsa, että luopui puolueen kunniapuheenjohtajan tittelistä. Tuolloinen puoluesihteeri Timo Laaninen (kesk) kantoi saman tien myös Väyrysen muotokuvan pois Apollonkadun puoluetoimiston paraatitiloista.

Naulataanko se taas seinälle? Se jää nähtäväksi.

Nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko on siis palauttanut puoluejohdon ja Väyrysen puhevälit. Kannattaa muistaa, että Saarikko on yksi monista, joka on ehtinyt toimia myös Väyrysen avustajana.

Saarikko peri Väyrysen avustajan paikan 2009 Riikka Pakariselta (kesk), joka valittiin Väyrysen tuella EU-parlamenttiin. Väyrysen ex-avustaja Pakarinen on nykyään keskustan varapuheenjohtaja. Myös edellinen puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk) hankki poliittiset kannuksensa Väyrysen avustajana, kuten moni muukin.

Sunnuntain jälkeen on vanha seurakunta koolla taas.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?