Valmiuslaki taas käyttöön – vai onnistuuko koronan hillintä hallituksen ja kuntien omilla toimilla? - Politiikka - Ilta-Sanomat

Valmiuslaki taas käyttöön – vai onnistuuko koronan hillintä hallituksen ja kuntien omilla toimilla?

Valmiuslakeja aletaan harkita, jos terveydenhuollon kapasiteetti uhkaa loppua. Uudenmaan sulku tuskin nyt tulee kysymykseen.

Jos terveydenhuollon kapasiteetti uhkaa loppua, valmiuslait voidaan aktivoida. Uudenmaan sulku tuskin tulee kysymykseen, koska koronaa on keväästä poiketen nyt ympäri Suomen.­

24.11.2020 16:40

Valmiuslait uudelleen käyttöön?

Joukko ministereitä ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohdiskelivat eilen valmiuslakien kaivamista kevään naftaliinista, jos koronarajoitukset eivät hillitse pandemian leviämistä.

Todennäköisesti valmiuslakien käyttöä harkitaan, jos pandemia uhkaisi ryöpsähtää ja terveydenhuollon kapasiteetti ei enää riittäisi.

Keväällä jo valtaosa koronarajoituksista hoitui ilman valmiuslakia.

Valmiuslailla säädettiin terveydenhuollon työjärjestelyistä ja työvelvoitteista, lääkkeiden myynnin rajoittamisesta, kuntien oikeudesta luopua niin kiireellisestä hoidosta kuin opetuksen järjestämisestä sekä Uudenmaan sulusta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo, että valmiuslakien aktivointi riippuu sairaanhoidon ja tehohoidon riittävyydestä.

– Meillä on nyt sairaalahoidossa 120 ja tehohoidossa 15. Tapauksia on enemmän kuin keväällä, mutta testauskapasiteetti on kasvanut valtavasti. Valmiuslain aktivointiin vaikuttaa sairaanhoidon ja tehohoidon kapasiteetin riittävyys.

– Lähtötilanne on nyt parempi, ja valmiuslakien aktivointi on korkeamman kynnyksen takana. Keväällä tehohoitokapasiteettia ei juuri ollut, se saatiin aika nopeasti kaksin- tai kolminkertaistettua. Huhtikuun alussa tehohoidossa oli 20 ja vuodeosastolla 60, kun valmiuslaki aktivoitiin. Nyt luvut siis 15 ja 120, Ojala-Niemelä muistutti.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan valmiuslakien aktivointi on korkeamman kynnyksen takana kuin keväällä.­

Valmiuslailla säädettiin keväällä muun muassa sitä, että terveydenhuolto saa kaikissa oloissa riittävästi henkilökuntaa, lääkkeet riittävät ja ei-kiireellisestä hoidosta on lupa joustaa.

– Siellä voisi edelleen olla lääkkeiden myynnin rajoittaminen, jolla estettiin hamstraamasta lääkkeitä ja lääkkeiden vieminen maasta. Oli myös kunnan oikeus poiketa kiireettömästä hoidosta ja työaikalaista, lepoajoista, ylityöajoista ja vuosilomasäännöksistä, Ojala-Niemelä kertasi.

– Tällä pyrittiin siihen, että terveydenhuoltohenkilökuntaa on riittävästi. Irtisanomisaikaa pidennettiin, ja oli arvioitu että on 47 000 terveydenhuollon ihmisen reservi, joka työskentelee muilla aloilla. Töihin olisi voitu saada myös eläkeläisiä, opiskelijoita ja terveydenhuollon opettajiakin, Ojala-Niemelä jatkoi.

Lisäksi valmiuslailla rajoitettiin Uudenmaan asukkaiden liikkumista, kun Uusimaa eristettiin maaliskuun lopulla muusta Suomesta.

Keväällä uusmaalaisten liikkumista rajoitettiin ja Uusimaa eristettiin muusta Suomesta. Keväällä koronatartunnat olivat keskittyneet lähes yksinomaan Uudellemaalle, tällä hetkellä koronaa on ympäri Suomen.­

Tällä hetkellä Uudenmaan sulkeminen tuskin tulisi kysymykseen.

– Mietimme virkamiesten kanssa Uudenmaan sulkua. Keväällä se oli perusteltua, koska tartuntoja ei juuri muualla ollut kuin Uudellamaalla. Nyt on tilanne erilainen, ja tartuntoja on eri puolilla maata. Jos Uudenmaan sulkua esitettäisiin, onko se vielä perusteltua, Ojala-Niemelä kyseli.

Koulujen sulkemiseen ei enää tarvita valmiuslakia. Kunnat voivat itse päättää asiasta.

– Se siirrettiin tartuntatautilakiin. Silloin keväällä jouduttiin siirtymään valmiuslailla lähiopetuksesta etäopetukseen, nyt se on viety normilainsäädännön piiriin, Ojala-Niemelä kertoi.

Keväällä etäopetukseen siirtymiseen tarvittiin valmiuslakia, nyt kunta voi omalla päätöksellään siirtyä etäopetukseen.­

Kunnat voivat myös itse sulkea julkiset tilansa, kuten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla ollaan tekemässä. Kunnan sulkapallohallin tai jäähallin kunta voi itse sulkea, yksityistä hallia ei.

Kokoontumisrajoitukset on pystytty tekemään ilman valmiuslakia, ja kunnat ja alueet voivat päättää omista rajoituksistaan.

Ravintoloiden aukiolot ovat hallituksen päätettävissä.

Niin ikään lentokenttien tarkastukset ja matkustusrajoitukset ovat hallituksen käsissä.

– Hallitukselta on tulossa joulukuun alussa matkustusrajoituksista esitys, eli keitä voisi ulkomailta tulla Suomeen, sekä kuinka monta testiä ja minkälaista kontrollia vaaditaan, että korona ei leviä, Ojala-Niemelä totesi.

Maskipakkoa ei voi määrätä, koska laki ei sellaista tunne. Maskinkäytöstä voi antaa vain suosituksen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?