Näin ministerit ja puolue­johtajat osallistuvat koti­kuntiensa valtuustojen kokouksiin – Saarikko, Orpo ja Leppä useimmin pois - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin ministerit ja puolue­johtajat osallistuvat koti­kuntiensa valtuustojen kokouksiin – Saarikko, Orpo ja Leppä useimmin pois

IS selvitti, miten johtavat poliitikot ovat tällä valtuustokaudella ehtineet kotikontujensa päätöksentekoon.

Ministerit kunnanvaltuutettuina. Ministerikiireiden takia poissaoloja kertyy. Tällä valtuustokaudella eniten suhteellisia poissaoloja ministerinsalkkua kantaneista on ollut Annika Saarikolla, Petteri Orpolla ja Jari Lepällä.­

21.11. 8:01

Ministerit ja puoluejohtajat ovat kotipaikkakuntansa ääniharavia kuntavaaleissa, ja varavaltuutetut saavat varautua tuuraamaan heitä valtuuston kokouksissa.

Rivikansanedustajana aikaa riittää kyläpolitikointiin, mutta liki poikkeuksetta ministeripesti vähentää osallistumista kotikaupungin valtuuston kokouksiin.

IS tutki, miten Marinin hallituksen ministerit ja nykyiset oppositiojohtajat ovat osallistuneet valtuustotyöhön kesäkuussa 2017 alkaneella valtuustokaudella.

Heikoimmin ministereistä valtuustotyöhön on osallistunut Annika Saarikko (kesk). Saarikon osallistumisprosentti Turun valtuuston kokouksiin oli vain 30.

– Olen ollut sekä edellisellä että tällä vaalikaudella ministerinä ja valtuutettuna yhtä aikaa. Lisäksi ajalle osuu nuorimmaiseni syntymä - äitiyslomalla en osallistunut kaikkiin kokouksiin, Saarikko kertoi.

Peruspalveluministerinä Sipilän hallituksessa, kulttuuriministerinä Rinteen ja Marinin hallituksissa. Ministerikiireidensä takia Annika Saarikko ehti vain kolmeen Turun valtuuston kokoukseen kymmenestä.­

Saarikko puolustaa ministereiden osallistumista kuntapolitiikkaan.

– Kunnanvaltuuston jäsenyys on tapa tehdä töitä oman kotikunnan eteen ja pysyä myös kärryillä sen oman kotikunnan asioista. Kunnalle on etua siitä, että valtuustossa on kansanedustajia ja ministereitä, joilla on laajat verkostot ja tieto siitä, mitä valtakunnan päätöksenteossa tapahtuu, vaikka he eivät aivan joka kokoukseen pääsisikään paikalle.

– Uskon, että koronan myötä valtuuston kokouksiin osallistuminen on siinä mielessä helpottunut myös ministereillä ja kansanedustajilla, että kokouksiin voi nykyään osallistua etäyhteyksin, Saarikko sanoi.

Oripäähän muuttanut Saarikko erosi Turun valtuustosta tänä keväänä. Saarikko on huhtikuun kuntavaaleissa ehdolla Oripäässä.

Turkuun meni myös häntäpään toinen sija.

Puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) on ollut paikalla vain 38,5 prosentin todennäköisyydellä Turun valtuustossa.

Orpon poissaoloja selittää hänen taannoinen valtiovarainministerin pestinsä. Esimerkiksi vuonna 2018 Turun valtuusto piti 12 kokousta, joissa Orpo oli paikalla vain kahdesti.

– Ministeriaikana esimerkiksi euroryhmän kokoukset olivat maanantaisin ja ne osuivat päällekkäin valtuuston kanssa. Kun oli valtiovarainministeri, ministeriryhmän johtaja ja puoluejohtaja, se työllisti valtavasti. Nyt vaalien jälkeen olen pystynyt osallistumaan eri tavalla, ja niin aion tehdä jatkossakin, Orpo totesi.

Petteri Orpo oli valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta valtiovarainministerinä. Euroryhmän kokoukset Brysselissä ja valtuusto Turussa olivat usein samaan aikaan, ja Bryssel vei voiton.­

Oppositiojohtajana Orpo on jo paremmin ehtinyt valtuustotyöhön. Tämän vuoden yhdeksässä kokouksessa Orpo on ollut paikalla kuudesti.

Orpo pitää hyvänä, että ministerit ja kansanedustajat osallistuvat kotipaikkakuntiensa valtuustoihin.

– Kansanedustajien on perusteltua olla mukana kuntapolitiikassa. Kunnissa toteutetaan peruspalvelut ja nähdään ihmisten arki eri tavalla. Ministerin osalta kuntapolitiikka on ajallinen haaste.

– Kokous on kuitenkin vain yksi osa. Valtuutettuna saa koko ajan informaatiota ja materiaalia, ja on ryhmäkokouksia ja erilaisia tilaisuuksia. Tämä on tärkeää muodollisten kokousten lisäksi, Orpo sanoi.

Kolmanneksi harvimmin valtuuston kokouksissa näkyy ministereistä Jari Leppää. Maatalousministeri Leppä on Saarikon ohella listalta toinen, joka on koko valtuustokauden ollut myös ministerinä.

Leppä on ollut paikalla Pertunmaan valtuustossa 47,8 prosenttia kokouksista.

Matti Vanhanen on istunut Nurmijärven valtuustossa vuodesta 1989. Tällä valtuustokaudella Vanhanen on ehtinyt vain joka toiseen valtuuston kokoukseen. Kuva vuoden 2005 ensimmäisestä valtuuston kokouksesta.­

Viidenkymmenen prosentin rajalle tasan jäi Nurmijärven Matti Vanhanen (kesk).

Kesäkuussa 2017 alkaneella valtuustokaudella Vanhanen on ollut presidenttiehdokas, puhemies ja nyt valtiovarainministeri.

Valtuuston kokoukset ovat useimmiten maanantaisin, jolloin eduskunnassa ei istuntoja järin ole. Helsingin valtuustopäivä on keskiviikko.

Helsingissä valtuusto myös kokoontuu useimmin, talvikaudella noin joka toinen viikko. Muissa kaupungeissa kokouksia on noin kerran kuussa ja pienemmissä pitäjissä harvemmin.

Ahkerin valtuuston osallistuja oli puheenjohtaja Sari Essayah (kd). Ilman ministerikiireitä ja pienen puolueen johtajana Essayah on osallistunut 86,4 prosenttiin Lapinlahden valtuuston kokouksista.

Toiseksi innokkain kuntapoliitikko on peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), joka on jatkanut Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana myös ministeriaikanaan. Kiurun osallistumisprosentti valtuustoon on noin 84.

Vuosina 2017–2018 opposition kansanedustajana, ja tänä vuonna ministerinä, Kiuru on ollut aina paikalla valtuustossa. Viime vuonna Kiuru osallistui viiteen kokoukseen ja oli pois viidestä kokouksesta.

Opposition kansanedustajina myös Thomas Blomqvist (r), Anna-Maja Henriksson (r) ja Katri Kulmuni (kesk) olivat kotikaupunkiensa valtuustojen puheenjohtajina, mutta jättäytyivät rivivaltuutetuiksi kesäkuun 2019 ministerivalintojen jälkeen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on löytänyt melko hyvin aikaa valtuustotyöhön. Koko valtuustokauden osallistuminen lähentelee 80 prosenttia.

Tänä vuonna Tampereen valtuusto on kokoontunut 9 kertaa ja pääministeri Marin on ollut pois kahdesti. Korona-aikana etäkokoukset ovat mahdollisia, ja Marin mainosti yhden Tampereen valtuuston maratonkokouksen aikana juoneensa pullon olutta virka-asunnollaan Kesärannassa.

Viime vuonna vaalikamppailun aikana ja liikenneministerinä Marin jätti väliin 5 kokousta, kun kokouksia oli 12.

Ministerinsalkku vähentää liki poikkeuksetta osallistumista kyläpolitiikkaan.

Maria Ohisalo ehti mainiosti Helsingin valtuuston kokouksiin valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta. Kun Ohisalo valittiin kansanedustajaksi, puoluejohtajaksi ja ministeriksi, valtuuston kokouksia on alkanut jäädä väliin yhä enemmän. Vaikka korona-aikana kokoukset ovat myös etänä, tänä vuonna Ohisalo on ollut paikalla kahdeksan kertaa ja poissa yhdeksän kertaa.­

Hyvä esimerkki on Maria Ohisalo (vihr), joka oli valtuustokauden kaksi ensimmäistä vuotta köyhyystutkija, ei edes kansanedustaja. Helsingin valtuusto piti 2017–2018 kaikkiaan 33 valtuuston kokousta, ja köyhyystutkija Ohisalo oli paikalla 30 kertaa.

Tänä vuonna kansanedustaja ja sisäministeri Ohisalo on ollut läsnä alle puolet kokouksista, 8 kertaa paikalla, 9 kertaa pois. Edes korona-ajan etäkokoukset eivät siis lisää ministereiden osallistumista valtuustoihin, jos aikaa ei ole. Työministeri Tuula Haataisen (sd) tämän vuoden saldo Helsingin tämän vuoden valtuustosta on vielä murheellisempi, 6 kertaa paikalla ja 11 kertaa pois.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps) heikon valtuustoon osallistumisen (53,5 %) syy on Bryssel. Halla-aho oli meppinä loppukesään 2019 asti.

Tänä vuonna Halla-aho on ehtinyt valtuustoon varsin mallikkaasti, 17 kokousta ja Halla-aho on ollut pois kahdesti.

Ministereistä Pekka Haavisto (vihr), Timo Harakka (sd) ja Mika Lintilä (kesk) eivät osallistu lainkaan kuntapolitiikkaan.

Ex-pääministeri Antti Rinne (sd) puolestaan jättäytyi pois Mäntsälän valtuustosta kiireisiinsä vedoten, kun hänet kesäkuussa 2019 valittiin pääministeriksi.

Tilastoja valtuustojen poissaoloista ei ole, IS keräsi tiedot valtuustojen pöytäkirjojen läsnäololistoista.

Kuntavaalit pidetään 18. huhtikuuta, nelivuotinen valtuustokausi päättyy ja vaihtuu kesäkuun alussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?