Puolustusministeri Kaikkonen älähti armeijan kesken loppuneesta ruuasta: ”Varuskuntiin annettu uusi ohjeistus” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Puolustusministeri Kaikkonen älähti armeijan kesken loppuneesta ruuasta: ”Varuskuntiin annettu uusi ohjeistus”

Nälkäisten varusmiesten äideiltä tuli yhteydenottoja ministerille. Kaikkonen puuttui ruoka-annosten lisäksi ruuan kotimaisuusasteeseen.

Antti Kaikkonen (kesk) alkoi saada keväällä yhteydenottoja varusmiehiltä ja varsinkin varusmiesten huolestuneilta äideiltä armeijan ruoka-annoksista.­

18.11. 6:50

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) alkoi saada keväällä yhteydenottoja varusmiehiltä ja varsinkin varusmiesten huolestuneilta äideiltä armeijan ruoka-annoksista.

– Palautteen perusteella on ollut yksinkertaisesti tilanteita, joissa ruokaa ei ole aina riittänyt kaikille. On ollut myös tilanteita, joissa on koettu, ettei annoskoko ole riittävä, Kaikkonen kertoo IS:n haastattelussa.

Koronan vuoksi maastossa pakkiruokailussa olleet varusmiehet ovat valittaneet nälkää. Kaikkonen kertoo puhuneensa asiasta Puolustusvoimien johdon kanssa.

– Puolustusvoimat on onnistunut koronantorjunnassa aivan erinomaisella tavalla, mutta osana sitä ei ole syöty niin paljon yhdessä varuskunnan ruokaloissa ja joillakin alueilla on tullut ongelmia. Tästä on annettu uusi ohjeistus varuskuntiin. Kiinnitetään tarkemmin huomiota siihen, että ruoka-annoksia riittää kaikille ja että ne ovat ravintosisällön puolesta riittävän monipuolisia. Kasvisruokaakin syödään edelleen aina silloin tällöin, mutta senkin täytyy olla riittävän ravitsevaa ja energiapitoista.

Toisena tärkeänä asiana Kaikkonen pitää ruuan kotimaisuusastetta.

– Tavoitteena pitää olla, että Suomen armeija marssii suomalaisella ruualla. Kotimaisuusaste on tällä hetkellä noin 75 prosenttia, se on kohtuullinen suoritus mutta parempaan pitää pystyä.

Kaikkosen antamasta ohjeistuksesta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Parlamentaarinen komitea selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Hallitusohjelman mukaan yhtenä tavoitteena on vahvistaa kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Kaikkonen väläyttää kutsuntojen ulottamista naisille. Ensimmäinen askel voisi olla Kaikkosen mukaan se, että vapaaehtoisesti palvelukseen menevät naiset osallistuisivat nykyisen tyyppisiin kutsuntoihin.

Kaikkosen mukaan myöhemmässä vaiheessa kutsunnoista voitaisiin tehdä ”laajempi tsekkaustilaisuus”, jossa katsottaisiin, onko nuorten miesten ja naisten elämässä kaikki kohdallaan.

– Nuoret miehet ohjataan siitä pääsääntöisesti suorittamaan varusmiespalvelusta, mutta mahdollisuutta tarjotaan myös naisille. Siinä voisi olla terveystarkastus, työ tai opiskeluasiat, yleinen elämänhallinta. Uskon, että osa hukassa olevista nuorista voitaisiin pelastaa.

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen on katsonut, että nykyinen malli, jossa asevelvollisuus on miehille velvoittava ja naisille vapaaehtoinen, täyttää Puolustusvoimien tarpeet. Kaikkonen on samoilla linjoilla.

– Jos naiset suorittaisivat armeijan samassa mittakaavassa kuin miehet, meidän pitäisi rakentaa kasarmeja aika lailla ja rahaakin pitäisi laittaa kiinni tähän malliin aika lailla. Maanpuolustuksellista tarvetta sellaiselle ei ole olemassa.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan vanhojen Hornet-hävittäjien käyttöiän pidentäminen ei käy säästökeinosta, sillä jos niillä lennettäisiin vaikka vielä viisi lisävuotta, Hornetien remontointiin ja päivittämiseen pitäisi laittaa paljon lisää rahaa.­

Kaikkonen kertoo, että uutena merkittävänä avauksena hänen ministerikaudellaan Suomi aloittaa kolmenvälisen puolustusyhteistyön Ruotsin ja Norjan kesken.

Kaikkonen tapasi tiistaina etänä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin.

Suomen ja Ruotsin välillä pohditaan tällä hetkellä isäntämaatukijärjestelyjä, jotka pätisivät myös mahdollisissa kriisiolosuhteissa.

– Tänä syksynä Ruotsin valtiopäivät hyväksyi lainsäädännön, mikä mahdollistaa sen, että Ruotsi antaa sotilaallista apua Suomelle, jos sitä pyydämme ja jos erikseen näin päätämme. Hyväksyimme vastaavanlaisen lainsäädännön jo aikaisemmin. Se osaltaan nostaa pidäkettä sille, että kenellekään tulisi mieleen lähteä rauhaamme häiritsemään.

Kaikkonen kuvailee yleistä turvallisuuspoliittista tilannetta ”valitettavan sumuiseksi ja synkähköksi”.

– Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kilpailu ei ole mihinkään häviämässä, kaikki kolme haluavat vahvistaa asemiaan, mikä voi tuoda myös jännitteitä. Pohjois-Euroopan asema on strategisesti merkittävä myös turvallisuuspolitiikan kannalta – täälläpä sijaitsemme nyt ja jatkossa. Ikävin mahdollinen skenaario on jonkin tyyppinen sotilaallinen konflikti Pohjois-Euroopassa tai lähialueilla. Ennaltaehkäisemme sitä pitämällä yllä uskottavaa ja vahvaa puolustuskykyä.

Antti Kaikkonen laittoi Twitter-tililleen popcorn-kuvakkeita 4. marraskuuta. Kaikkonen kertoo, että popparikuvat liittyivät Yhdysvaltojen presidentinvaalien ääntenlaskentaan, jota hän seurasi kiinnostuksella. Kaikkonen toivoo, että Joe Bidenin valitseminen Yhdysvaltojen presidentiksi palauttaa Yhdysvallat kansainvälisiin neuvottelupöytiin.­

Kymmenen miljardin euron suuruinen hävittäjähankinta tehdään Kaikkosen mukaan koronan aiheuttaman viiveen vuoksi todennäköisesti ensi vuoden lopulla. Hallituskumppani vasemmistoliiton piiristä on arvosteltu hanketta kovin sanoin: esimerkiksi Markus Mustajärvi on puhunut historiallisesta virheinvestoinnista.

– Tämä hanke kestää kyllä kriittisen keskustelun, Kaikkonen vakuuttaa.

Kaikkosen mukaan vanhojen Hornetien käyttöiän pidentäminen ei olisi säästökeino, vaan tekisi kokonaishintalapun suuremmaksi remonttien ja päivitysten takia.

– Hävittäjiä tarvitaan vähän väliä normaaliin ilmavalvontaankin, erilaisiin tunnistustehtäviin. Määrää ei ole kiveen hakattu, luku voi olla hiukan suurempi tai hiukan pienempi kuin 64 hävittäjää. Tässä vertaillaan myös muun muassa aseistusta, pelkkä koneiden lukumäärä ei ole merkitsevä asia. Käyttöiän täytyy olla riittävän pitkä, hävittäjillä pitää pystyä toimimaan jopa 2060-luvulla.

Hallitusohjelmassa painotetaan kahdesti, ettei Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Kaikkonen sanoo, että Suomen lähtökohtana on, että se puolustaa omaa aluettaan.

Yrittääkö Suomi miellyttää Venäjää antaessaan ymmärtää, ettei Suomen aluetta käytetä hyökkäyksissä muita valtioita vastaan?

– Varmasti sillä halutaan signaloida sitä, että Suomi ei lähtökohtaisesti ole aggressiivinen, vaan rauhaa rakentava toimija. Tämä lauseke ei kuitenkaan sulje pois sitä puolustusyhteistyötä tai harjoitustoimintaa, mitä meillä on, Kaikkonen vastaa.

Ex-ulkoministeri Timo Soini (sin) kirjoitti blogissaan, että tällaista lausetta ei olisi hänen esittelemäänsä selontekoon kirjattu – Soini piti lausetta ”lipaisuna”.

– Tämä kirjaus kyllä tehtiin eduskunnan toimesta, kun hän oli ulkoministerinä. Näkisin, että uusi selonteko on johdonmukainen jatkumo meidän aikaisemmalle selonteolle ja pitkälle ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle. Uusi selonteko kuvaa aika realistisesti sitä turvallisuuspoliittista tilannetta, mikä tällä hetkellä Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella on, ei sitä voi miksikään lipaisuksi sanoa.

Kaikkonen on ottanut keskustan asioihin julkisuudessa harvoin kantaa sen jälkeen, kun hän hävisi keskustan puheenjohtajakisassa Katri Kulmunille, joka puolestaan menetti puheenjohtajan paikan tänä syksynä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle.

Keskustan kannatukseen puheenjohtajan vaihtumisella ei ole ollut juurikaan vaikutusta, vaan kannatus on jämähtänyt 12 prosentin kieppeille. Kaikkonen arvioi, että keskustan kenttä halusi saada aikaan Saarikon valinnalla ”rytminvaihdoksen”.

– Käsitykseni mukaan näin on myös tapahtunut. Tekemisen meininki on hyvä, ilmapiiri myönteinen. Katri Kulmuni on lahjakas tahtopoliitikko, mutta tämä oli puoluekokouksen johtopäätös tässä kohtaa. Suhtaudun keskustan tulevaisuuteen tällä hetkellä aika valoisin mielin, keskusta ei ole vajoamassa auringonlaskuun vaan sanoisin, että keskustan comeback on pikkuhiljaa viriämässä.

18.11. kello 9.30: Lisätty maininta, että Kaikkosen antamasta ruokaohjeistuksesta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?