Marinin hallituksen lain­valmistelussa samoja ongelmia kuin parjatulla Sipilän kaudella: ”Siellä on vaihtelua ja myös riman alituksia” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Marinin hallituksen lain­valmistelussa samoja ongelmia kuin parjatulla Sipilän kaudella: ”Siellä on vaihtelua ja myös riman alituksia”

Sanna Marinin hallitus vannoo laadukkaan lainvalmistelun nimeen, mutta senkin kaudella poliittinen ohjaus ja virkamiesten käsien sitominen on nähty ongelmana, eikä lainvalmistelua ole aina ollut edelletyllä tasolla.

Juha Sipilän (kesk) hallitus sai viime kaudella runsaasti kritiikkiä lainvalmistelun puutteellisuudesta. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen lainvalmistelussa on ollut myös omat ongelmansa.

15.11.2020 7:14

Viime hallituskauden oppositiopuolueet ottivat kaiken irti, kun silloinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi, että Juha Sipilän (kesk) hallitus oli antanut eduskunnalle poikkeuksellisen paljon perustuslaillisia ongelmia sisältäviä lakiesityksiä.

– Kansalaisten pitää voida luottaa, että lainvalmistelu toimii laadukkaasti kaikkien kansalaisten parhaaksi, totesi silloinen oppositiokansanedustaja ja nykyinen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) vuonna 2017, kun Sipilä antoi lainsäädännön valmistelun tasosta pääministerin ilmoituksen eduskunnalle.

Vihreiden kansanedustajan Outi Alanko-Kahiluodon mukaan oli syntynyt vaikutelma, että hallitus pyrki tietoisesti testaamaan ja koettelemaan kohtia, joissa perustuslaki ja perusoikeudet voisivat joustaa.

– Suomen ei pidä lähteä perusoikeuksien heikentämisessä Puolan ja Unkarin tielle. Perustuslakia on kunnioitettava, Alanko-Kahiluoto sanoi.

Juha Sipilän (kesk) hallitus sai viime kaudella runsaasti kritiikkiä lainvalmistelun puutteellisuudesta.

Pääministeri Sanna Marininkaan (sd) hallitus ei ole silti itsekään saanut lainvalmistelustaan puhtaita papereita. Lainsäädännön arviointineuvosto on päinvastoin hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana arvostellut sitä muiden muassa esitysten vaikeasti hahmotettavista tavoitteista, tutkimustiedon hyödyntämättä jättämisestä, virkamiesten käsien sitomisesta ja riittämättömistä vaikutusarvioinneista.

Oma lukunsa ovat korona-ajan lainsäädännön perustuslailliset ongelmat. Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kuvaili liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaa esitystä rajaliikenteen rajoituksista kenties epäonnistuneimmaksi hallituksen esitykseksi vuosikymmeniin.

Lainvalmistelua koskeva kritiikki ei ole uusi ilmiö. Siitä on puhuttu useiden hallituskausien aikana. Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtajan Leila Kostiaisen mukaan lainvalmistelun ja vaikutusarviointien laatu on kuitenkin pikkuhiljaa parantunut. Muutos alkoi jo Sipilän kaudella.

– Muutos ei ole tapahtunut, eikä se tapahdu yhtäkkiä hallituksen vaihtuessa. Lainvalmistelu tapahtuu ministeriöissä ja lainvalmistelijat, eli virkamiehet ovat nyt kiinnittäneet enemmän huomiota vaikutusarviointeihin ja lainvalmistelun laatuun. Myös poliittisten toimijoiden tuki hyvälle lainvalmistelulle on tärkeää.

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen muistuttaa, että neuvoston työhön kuuluu se, että se pyrkii aina löytämään kritiikkiä. Jos ministeriöt onnistuisivat paremmin, niin myös vaatimustaso pikku hiljaa nousee.

Kostiaisen mukaan suurimman ansion voi antaa Sipilän hallitukselle, joka perusti lainsäädännön arviointineuvoston vuoden 2015 lopulla, ja uskalsi ensimmäisenä hallituksena ryhtyä ottamaan kritiikkiä vastaan ulkopuoliselta neuvostolta.

Valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivan riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista. Erityisesti neuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua sekä kehittää lainvalmistelun aikataulutusta ja suunnittelua.

Neuvoston toimikausi on kolme vuotta, ja sen jäsenet nimitetään henkilökohtaisen asiantuntijuuden perusteella.

Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan erikseen, että istuva hallitus tahtoo uudistaa päätöksentekoa.

– Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta. Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa, ohjelmassa lukee.

Tämän vuoden budjettiin on ainakin budjetoitu virkoja oikeusministeriöön nimenomaan vaikutusarviointien tehostamiseksi ministeriössä.

Kuinka hallitus on sitten tähän mennessä onnistunut tavoitteessaan?

– Normaaliaikojen lainvalmistelussa taso on pikkuhiljaa noussut. Mutta totta on, että siellä on vaihtelua ja myös riman alituksia, joissa neuvosto on suositellut, että hallitus harkitsee, voidaanko esitystä laittaa eteenpäin eduskunnalle, Kostiainen sanoo.

Esimerkiksi esityksessä laiksi lastensuojelulain muuttamisesta neuvosto antoi Marinin hallitukselle heikoimman mahdollisen arvosanan.

Kostiaisen mukaan myös poliittinen ohjaus ja virkamiesten käsien sitominen on Marinin kaudella nähty ongelmana.

– Tämä ongelma on ollut erittäin vahvasti Sipilän hallituksen aikana ja näkyy myös tämän hallituksen aikana. Kun tehdään tiukat kirjaukset keinoista hallitusohjelmaan tai hallituksen neuvotteluissa ennen kuin valmistelu on siinä vaiheessa, että pitäisi keinoja valita, niin se sitoo virkamiesten käsiä.

Esimerkiksi oppivelvollisuuslakia koskevaa esitystä neuvosto kritisoi juuri siitä, että hallituksen poliittinen ohjaus rajoitti virkamiesten mahdollisuutta arvioida kaikkia vaihtoehtoja.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen lainvalmistelussa on ollut myös omat ongelmansa.

Kostiaisen mukaan on myös erotettava pandemian aikaiset kriisilakien ja asetusten valmistelu sekä normaali valmistelu.

– Kriisilakien ja asetusten valmistelussa täytyy sanoa, että vaikutusarviointia ei ole tehty sellaisella tasolla kuin olisi edellytetty.

Oikeusministeriö antoi viime keväänä ohjeet pikalakien valmistelusta. Ohjeissa todettiin, että vaikutusarviointi tulee valmistelussa toteuttaa huomioimalla sekä terveys- että talousvaikutukset. Tämän lisäksi korostettiin perustuslain mukaisuuden arviointia.

– Tavallaan annettiin siis lupa siihen, että yhteiskunnallisia vaikutuksia ei tarvitse arvioida. Se on ollut ongelma nyt pandemian aikana pikalaeissa ja asetuksissa, Kostiainen sanoo.

Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeri ovat Kostiaisen mukaan toimineet aktiivisesti talous- ja yritysvaikutusten huomioimiseksi, mutta muut vaikutukset ovat unohtuneet.

Ääriesimerkki oli Kostiaisen mukaan viimekeväinen ikäihmisten omaehtoinen karanteeni.

– Se toteutettiin vanhustenhuoltolaitoksissa siten, että heikossa ja haavoittuvassa tilanteessa olevat vanhukset eivät tavanneet omaisiaan pitkään aikaan.

Kostiaisen mukaan korona-ajan lainsäädännöstä ja valmistelun laadusta ollaan tekemässä jälkikäteen selvityksiä useammalta taholta.

IS listasi neljä lakiesityskokonaisuutta, joista hallitus on saanut pyyhkeitä joko lainsäädännön arviointineuvostolta tai eduskunnan perustuslakivaliokunnalta.

1. Aktiivimallin leikkuri

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hallituksen aktiivimallin leikkureita koskevan esityksen tavoite oli vaikeasti hahmotettavissa.

– Luonnoksessa ei myöskään esitetä vaihtoehtoja valitulle keinolle. Esityksestä on vaikea hahmottaa tavoitetta lain muutokselle; mitä ongelmaa esityksellä on tarkoitus muuttaa tai korjata, arviossa todettiin.

Neuvosto myös kritisoi sitä, että aktiivimallin lopullisia tutkimustuloksia ei oltu odotettu, minkä seurauksena tieto aktiivimallin vaikutuksista jäi osin hyödyntämättä.

Hallituksen toimeksiannon nähtiin myös sitoneen virkamiesvalmistelua siten, että edellytykset tavoitteen selvittämiselle ja vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen ja niiden vaikutusten monipuoliseen arviointiin olivat heikentyneet.

2. Oppivelvollisuuden laajentaminen

Syyskuussa neuvosto arvioi, että oppivelvollisuuden laajentamista koskeva esitysluonnos oli laadukkaasti valmisteltu ja korkeatasoinen. Se kuitenkin epäili, onko oppivelvollisuuden laajentaminen paras keino varmistaa kaikille toisen asteen tutkinto.

Esityksessä olisi sen mukaan pitänyt arvioida muitakin vaihtoehtoja ja niiden aiheuttamia hyötyjä ja kustannuksia ja verrata niitä oppivelvollisuuden laajentamiseen.

– Hallitusohjelman kirjaus on sitonut virkamiesvalmistelua arvioida eri vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Esityksessä kiinnitetään kuitenkin paljon huomiota tukea tarvitseviin opiskelijoihin, mutta esitys ei näytä kohdistuvan heihin kovin tehokkaasti, neuvosto totesi.

3. Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa ei neuvoston mukaan kiinnitetty tarpeeksi huomiota siihen, miten uudistus vaikuttaisi julkiseen talouteen, yrityksiin ja Uudenmaan alueeseen.

Neuvoston mukaan myös riskejä sote-menojen kustannusten kasvusta olisi tullut arvioida paremmin.

Esitystä kritisoitiin myös siitä, ettei se kiinnitä riittävästi huomiota palveluiden käyttäjiin eli kansalaisiin. Muiden kuin asiantuntijoiden on sen mukaan vaikea saada selkoa uudistuksen mahdollisista konkreettisista hyödyistä.

4. Koronatoimet

Marinin hallituksen koronatoimia koskeva lainvalmistelu on ollut yksi murheenkryyni viime keväästä lähtien.

Eduskunta on joutunut muuttamaan tai palauttamaan muun muassa ravintoloiden aukioloa, alkoholin tarjoiluaikoja ja rajanylityksiä koskevia esityksiä.

Hallituksen tule ja testaa - malli olisi perustuslakivaliokunnan mukaan esimerkiksi rajoittanut ongelmallisella tavalla liikkumisvapautta ja antanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle liikaa valtaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?