Mitä hallitus aikoo tehdä nuorison jengiytymiselle ja koulukotikarkureille? Näin ministerit vastasivat - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mitä hallitus aikoo tehdä nuorison jengiytymiselle ja koulukoti­karkureille? Näin ministerit vastasivat

Kyselytunti pyhitettiin kokonaan Helsingin nuorisojengien ja koulukotikarkurien aiheuttamiin ongelmiin.

Perussuomalaiset penäsivät haitallisen maahanmuuton lopettamista, jotta Helsingissä väkivalloin käyttäytyvät jenginuoret saataisiin aisoihin. Sisäministerin mukaan rikollisuus johtuu usein syrjäytymisestä, ja hallitus tekee kaikkensa syrjäytymisen estämiseksi.

12.11.2020 18:10

Hallitus vakuutti kyselytunnilla, että Suomi ei ole Ruotsin tiellä.

Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) kysyi, miten hallitus aikoo puuttua haitalliseen maahanmuuttoon ja viittasi Helsingissä väkivaltarikoksiin syyllistyneisiin nuorisojengeihin. Nuorisojengeihin kuuluu noin 100-150 pääosin ulkomaalaistaustaista nuorta.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan jokainen väkivallanteko on tuomittava, ja Ohisalon mukaan väkivallanteot johtuvat pääosin syrjäytymisestä ja perussuomalaisilla olisi hallituksessa ollut mahdollisuus puuttua maahanmuuttoon.

– Sen kerran kun perussuomalaiset olivat hallituksessa, teillä oli mahdollisuus puuttua teidän kutsumaan haitalliseen maahanmuuttoon. Rajat eivät menneet kiinni. Nyt rajat ovat enemmän kiinni kuin koskaan. Suomi ei irtautunut kansainvälisistä sopimuksista, se on se perussuomalaisten ratkaisu. Kotouttaminen on aivan keskeistä, että jokainen saa kielitaidon, kodin, työtä ja integroituu tähän yhteiskuntaan, Ohisalo sanoi.

Sisäministeri Maria Ohisalo muistutti perussuomalaisille, että nyt rajat ovat kiinni ja perussuomalaisilla oli hallituskaudellaan mahdollisuus puuttua maahanmuuttoon.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) totesi, että Arfikasta ja Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajien integraatio on epäonnistunut kaikkialla länsimaissa.

– Sisäministeri vakuuttelee, että tilanne on meillä parempi kuin Ruotsissa. Totta kai se on parempi, koska ongelmaryhmät ovat pienempiä kuin Ruotsissa, ne kasvavat koko ajan. Olemme siellä, missä Ruotsi oli 15 vuotta sitten. Mitä ne korjaavat toimet ovat ja miksi niitä ei oteta käyttöön, Halla-aho kyseli.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho halusi vastauksen siihen, miksi Suomi ei halua oppia Ruotsin tekemistä virheistä maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Ohisalo pitäytyi näkemyksessään, että rikollisuuden taustalla on syrjäytyminen ja tätä hallitus pyrkii estämään. Ohisalo myös heitti perussuomalaisille, että puolue vastustaa sekoittavaa asuntopolitiikkaa.

– Vielä palaan poliisin näkökulmaan, jota itse pidän asiantuntijan näkökulmana tässä keskustelussa. Poliisi sanoo, että täällä taustalla on syrjäytymistä, eriarvoistumista, ja tämä usein johtaa rikollisuuteen. Tätä hallitus pyrkii kaikin keinoin estämään, että syrjäytyminen ei pääsisi lisääntymään.

– Yksi keskeinen keino ennaltaehkäistä rikollisuutta ja ihmisten pahoinvointia on tehdä sekoittavaa asuntopolitiikkaa. Rakennetaan asuntoja niin, että erilaisilla alueilla asuu erilaisia ihmisiä. Perussuomalaiset Helsingissä ovat vastustaneet tätä, eivätkä lähteneet mukaan asumisen ja maankäytön ohjelmaan, jotta kaikkein pienituloisimmille rakennettaisiin kohtuuhintaisia asuntoja, Ohisalo totesi.

Ohisalo viittasi muutaman kerran niin sanottuun ankkuritoimintaan, jolla Helsingissä tuhannesta nuoresta 75 prosenttia oli saatu luopumaan rikollisesta toiminnasta.

Kansanedustaja Marko Kilpi (kok) puolestaan kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä lastensuojelulaille, jotta koulukotien henkilökunnalla olisi keinoja asettaa rajoja lapsille.

Helsingin Vallilassa esimerkiksi koulukotikarkuri puukotti henkilön kuoliaaksi.

Lastensuojelulain mukaan koulukodin henkilökunnalla on mahdollisuus rajoittaa nuoren liikkumista enintään viikoksi, ja koulukodeista karkaamiset ovat yleistyneet.

– Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, ja turvallisen kasvuympäristön. Ammattilaisilla ei ole käytännössä toimivaltaa asettaa huostaanotetulle lapselle rajoja tai sääntöjä. Karkaamiset ovat lisääntyneet huomattavasti, päihdeongelmat ovat räjähtäneet käsiin, väkivaltaisuus ja muut ongelmat ovat lisääntyneet. Oletteko tekemässä muutoksia lastensuojelulakiin, kansanedustaja Kilpi kyseli.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ei suoraa vastausta antanut.

– Meillä on lastensuojelun osalta vakavia ongelmia. Lastensuojelun näkökulmasta meidän on pystyttävä muuttamaan lastensuojelun sisältöä ja myöskin sitä koskevia rakenteita. Joudumme myös huomaamaan, että lastensuojelu on valunut sijoituspaikkojen osalta osin markkinoiden hoidettavaksi. Joudumme pitämään vastuullisuudesta kiinni ja sijaishuollon kehittäminen on keskeisiä keinoja.

– En osaa vielä sanoa, mitä kaikkea se sisältää. Työryhmä on jo tehnyt ehdotuksensa ja tässä on pystyttävä rakenteita liikuttamaan. Edustaja viittaa siihen, että lasten osalta olemme tehneet ratkaisun, että hoidamme oireilevia lapsia lastensuojelun puolella, eikä vankiloissa. Tämä on haastava kysymys, mitä tehdään alaikäisten rikollisuuden osalta, Kiuru vastasi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) penäsi arestin mahdollisuutta nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi.

– Eli alaikäiset nuoret, jotka ovat rikoskierteessä, että heidät voitaisiin ottaa arestinkaltaiseen huostaan, jossa heidät autettaisiin irti kierteestä, jolloin heille voitaisiin osoittaa henkilökohtaista apua ja saada pysähtymään rikollinen tie. Miltä tämä kuulostaa, Orpo kysyi.

Puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi, että voisiko nuoren rikoskierteen katkaista arestinomaisella huostaanotolla.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ei ajatukselle lämmennyt ja epäili että se on YK:n lastensopimuksen vastainen.

– Se, että lähdettäisiin tätä ongelmaa ratkaisemaan arestin kautta, se saattaa kuulostaa hyvältä. En ole vakuuttunut siitä että se olisi YK:n lastensopimuksen mukainen toimenpide. Se on asia, johon pitäisi paneutua. Tämä asia ei ole ollut hallituksen keskusteluissa esillä, Henriksson vastasi.

– Sen sijaan keskustelussa on ollut se, että jengiytymiseen ja väkivaltaan suhtaudutaan erittäin vakavasti ja tähän halutaan puuttua. Tähän tarvitaan niin sosiaalityöntekijät, koulumaailma, parempaa yhteistyötä viranomaisten kanssa ja parempaa yksilön ohjausta ja opastusta, eli rajoja ja rakkautta, Henriksson jatkoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan hallitus ei ole keskustellut nuorten arestin mahdollisuudesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?