Perussuomalaiset kritisoi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa – ”Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Perussuomalaiset kritisoi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa – ”Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia”

Myös kristillisdemokraattien mielestä selonteosta näkyy hallituksen ideologinen agenda.

Niin perussuomalaiset kuin kristillisdemokraatit moittivat ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa siitä, että selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologia ja esimerkiksi terrorismi jää vähälle huomiolle.

11.11.2020 15:34 | Päivitetty 11.11.2020 16:34

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sai osakseen melko harvinaista kritiikkiä eduskunnassa.

Perussuomalaiset on selonteosta valtaosin samaa mieltä, mutta puolue kritisoi hallituksen turpo-selontekoa sen painotuksista ja arvopohjaisuudesta.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus, kansanedustaja Tom Packalén (ps) totesi.

Perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Packalén sanoi, että hallituksen ideologia näkyy selonteossa selvästi ja keskeiseksi asiaksi nousevat ihmisoikeudet ja ilmastonmuutos.

– Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen, Packalén sanoi.

Kansanedustaja Tom Packalén sanoi, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ovat isossa osassa perinteisten asioiden sijaan.

Perussuomalaisten Packalén moitti selontekoa myös siitä, että se jättää terrorismin ja kansainvälisen muuttoliikkeen liki huomioitta.

– Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana.

– Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle, Packalén totesi.

Perussuomalaiset ei jäänyt yksin arvostellessaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ideologiaa.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) allekirjoitti selonteon pääperiaatteet, mutta perussuomalaisten tapaan Räsänen arvosteli selonteosta paistavaa hallituksen ideologiaa.

– Selonteon painotuksissa näkyy hallituksen ideologinen agenda. Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon, Räsänen näki.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen teki selonteosta samoja huomioita kuin perussuomalaiset.

Samoin kuin perussuomalaiset, myös Räsänen hämmästeli terrorismin vähäistä osuutta selonteossa.

– Terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan, Räsänen totesi.

Hallituspuolueiden edustajat sekä kokoomus eivät ryhmäpuheissaan selontekoa kritisoineet.

Ryhmäpuheissa lähinnä kerrattiin, mitä selonteko pitää sisällään, ja puolueet nostivat myös itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita selonteosta esiin.

Esimerkiksi Nato-jäsenyyttä vastustava vasemmistoliitto poimi selonteon tärkeimmäksi asiaksi sen, että Suomen aluetta ei tulla käyttämään sotatoimissa.

– Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää selonteon tärkeimpinä kirjauksina kahta virkettä. Ensinnäkin, Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas) sanoi.

– Toiseksi, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin, Mustajärvi jatkoi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja pääministeri Sanna Marin (sd) kertoivat, että laajempi turvallisuuskäsitys tulee hallitusohjelman painotuksista.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme määrittävät sen jatkuvuus, ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys. Toisaalta toimimme tässä hetkessä. Tämän johdosta selontekoon on nostettu uusia, hallitusohjelmasta juontuvia teemoja kuten ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka, terveysturvallisuus, ilmastonmuutos ja digitalisaatio, Haavisto totesi.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oleellista pitkäjänteisyys, vakaus ja ennustettavuus. Tämä on nytkin käsillä olevan selonteon ohjenuora, jota seuraten ja hallitusohjelman mukaisesti on tehty myös uusia painotuksia. Ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuus on tärkeä esimerkki aiempaa vahvemmista painotuksista, Marin säesti.

Haavisto muun muassa myös sanoi, että terrorismin uhka tulee esille myöhemmin sisäisen turvallisuuden selonteossa.

Selonteon debatissa perussuomalaisten ja krillisdemokraattien kritiikki kuitattiin asiaan kuuluvana.

– En ole siitä huolissani. Olisin enemmän huolissani, jos tällaisia erilaisia näkemyksiä ei olisi. Niitä käytiin läpi seurantaryhmässä, ja varmaan valiokunnassa. Se, mikä on oleellista ja arvokasta, on että pystymme päätymään erilaisista näkökulmista yhteiseen, Suomen turvallisuutta vahvistavaan näkemykseen, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) summasi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?