Kansanedustaja Kilpi huolestui koulukotikarkureista: ”Millä ihmeellä me pidämme huolta, kun meillä ei ole keinoja” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kansanedustaja Kilpi huolestui koulukotikarkureista: ”Millä ihmeellä me pidämme huolta, kun meillä ei ole keinoja”

Lastensuojelulain mukaan koulukotiin sijoitetun lapsen liikkumista voi rajoittaa enintään viikoksi.

”Olemme lainsäädännöllisesti maalanneet itsemme nurkkaan niin, että se on vienyt työkalut toimia, asettaa rajoittaa ja antaa rakkautta”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi.­

10.11.2020 8:32

Ilta-Sanomat uutisoi tiistaina, että monia viimeaikaisia vakavia rikosepäilyjä yhdistää se, että niistä epäillyt nuoret ovat olleet karkuteillä nuorisokodeista. Esimerkkeinä tapauksista on kerrottu muun muassa Helsingin Vallilassa lokakuussa tapahtunut puukotus, jonka uhri kuoli sekä 15-vuotiaan tytön poliisiin Helsingin keskustassa kohdistama isku hedelmäveitsellä, mitä tutkitaan murhan yrityksenä.

Nuorisokodeista karanneiden lasten tekemät vakavat rikokset ja henkirikokset huolestuttavat kansanedustaja Marko Kilpeä (kok).

– Olemme lainsäädännöllisesti maalanneet itsemme nurkkaan niin, että se on vienyt työkalut toimia, asettaa rajoittaa ja antaa rakkautta. Sijoituspaikoissa olevien lasten liikkumista ei pystytä rajoittamaan. Eikä pystytä rajoittamaan oikein mitään – peliaikaa tai kännykän käyttöä, kun kaikenlaiset prosessit lähtevät käyntiin.

Ilmiön nosti esille Ilta-Sanomien haastattelema pitkän linjan lastensuojelutyöntekijä, jonka mukaan vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos teki nuorisokodeista bed&breakfast -paikkoja.

– Parin viime vuoden aikana lakeja on muutettu, kentältä on viety kaikki aseet eikä saa tehdä mitään lasten kanssa, asian arkaluonteisuuden vuoksi nimettömänä pysyttelevä lastensuojelutyöntekijä sanoo.

Vielä pari vuotta takaperin työntekijät pystyivät rajoittamaan oirehtivien nuorten kulkemista, tekemään huoneratsioita ja ottamaan puhelimet pois, mutta uusissa laintulkinnoissa korostetaan lapsen itsemääräämisoikeutta.

Kansanedustaja Kilpi ei pidä lainsäädäntöuudistusta näiltä osin onnistuneena.

– Lastensuojelulaki on onnahteleva, että se ei ajattele lasten etua. Se ajattelee huomattavasti enemmän yksilön vapauksia ja itsemääräämisoikeutta. Lähtökohta kaikessa lasten kasvatuksessa on rajat ja rakkaus, joita pitää tarjota. Nyt emme pysty sitä tekemään, Kilpi totesi.

Kodeissa vanhemmat saavat asettaa lapsilleen rajoituksia, ja määrätä rangaistuksia ja vaikka kuinka pitkiä kotiaresteja. Koulukotien henkilökunnan kädet ovat paljon sidotummat, ja lastensuojelulain mukaan sijoitetun lapsen liikkumista voi rajoittaa viikoksi.

– Seitsemän vuorokauden mahdollisuus on. Valtion koulukodeissa tapaukset ovat haastavia, heillä saattaa olla useita epäonnistuneita sijoittamisratkaisuja. Seitsemän vuorokauden liikkumisrajoitus ei tässä tilanteessa ole mikään ratkaisu, kun sen pitäisi olla pysyvä kuvio kuten ennen. Jos oli erityisen haastava tapaus, liikkumista pystyttiin saatetusti harjoittamaan, Kilpi kertoi.

– Seitsemän päivän rajoitus ei ole ratkaisu, kun koulukodissa on porukkaa, joka pystyy liikkumaan vapaasti. Päihdeongelma on räjähtänyt käsiin näissä paikoissa, ja siellä ei pystytä tekemään tarkastuksia, Kilpi jatkoi.

Lue myös: HS: Helsingin keskustassa liikkuu pimeän aikaan yli sadan mahdollisesti vaarallisen nuoren joukko

Laintulkinnan muutoksen taustalla ovat eduskunnan oikeusasiamiehen koulukoteihin tekemät tarkastukset ja raportit tarkastuksista.

– Nyt on todettu, että aiemmin tehdyt rajoitustoimet eivät ole nykyisen lastensuojelulain hengen mukaisia. Kun ruvetaan miettimään, mikä pitäisi olla lain henki, kyllä pitäisi ajatella lapsen etua ja kehitystä turvaavaa toimintaa. Olen saanut viestiä laitoksista ympäri maata, se on mykistävää. Tilanne on huolestuttava, ja tässä ollaan varpaillaan, että kohta lähtee henki, ja niinhän Vallilassa koulukotikarkuri teki.

– Nyt kun eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnoista on tehty tulkintoja, se on myös tehnyt sen, että etsimällä etsitään porsaanreikiä. Jok’ikisestä kiellosta, vaikka pelaamisesta tai kännykän käytöstä, siitä tehdään kantelua, että itsemääräämisoikeuteeni puututtiin. Puhutaan alaikäisistä lapsista, jonka pitää ymmärtää esimerkiksi sellainen sana kuin ei, kansanedustaja Kilpi sanoi.

Kansanedustaja Marko Kilven mukaan lastensuojelulaki ei anna koulukotien henkilökunnalle riittäviä välineitä asettaa rajoituksia lapsille ja puuttua esimerkiksi karkailuun. Eduskunnan oikeusasiamiehen tekemät raportit ja laintulkinnat koulukodeista ovat johtaneet siihen, että kantelut pelaamisen tai kännykän käytön rajoittamisesta ovat lisääntyneet.­

Kansanedustaja Kilven mielestä lastensuojelulakia pitäisi muuttaa, ja se ei käy hetkessä. Kilpi esittää, että ensitöiksi koulukoti voitaisiin määritellä erityisen huolenpidon yksiköksi, eho-yksiköksi, jonka henkilökunnalla on laajemmat toimivaltuudet lapsiin.

– Lastensuojelulakia pitäisi muuttaa, että pystytään tekemään rajoitustoimenpiteitä. Koulukodeissa pitää olla toimivaltuuksia. Koulukodeissa on vähemmän valtuuksia kuin perheissä isällä ja äidillä. Kun lapsi otetaan huostaan ja annetaan esimerkiksi valtion koulukotiin, siellä on vähemmän valtuuksia päättää lapsen puolesta kuin kodeissa.

– Koko koulukoti voitaisiin määritellä Eho-yksiköksi, tehostetun hoidon paikaksi. Silloin tulisi enemmän valtuuksia liikkumisrajoituksen suhteen, ja samalla tulisi muitakin valtuuksia, Kilpi totesi.

Jos kotona voi lastaan rajoittaa, voiko koulukodin henkilöstö puuttua karkailevan lapsen toimintaan?

– Ei voi. Eho-yksikössä pystytään ja siellä tulee toimivaltuuksia ja liikkumisrajoituksia. Tämä ei tarkoita, että se on vankilanomainen juttu. Rajoitukset ovat normaalia lapsen elämässä. Jos koulukodin henkilöstö löytäisi karanneen lapsen, he eivät voi ottaa häntä väkisin kiinni vaan pitää tehdä poliisille virka-apupyyntö, ja poliisi voi ottaa karkailevan lapsen kiinni ja tuoda takaisin.

– Ei väkisin voi pitää. Kilpajuoksun voi järjestää, väkisin ei voi ottaa kiinni. Puhumalla pitäisi onnistua, se onnistuu harvemmin. Esimerkiksi pelkästään Helsingin poliisilaitoksen alueella oli viime vuonna 900 karkaamistapausta, Kilpi vastasi.

Lastensuojelulaki pyrkii turvaamaan sen, että koulukodeissa ei käytetä mielivaltaa.

– Lapsen oikeuksiin kuuluvat myös turvallinen ympäristö ja turvallinen kehitys. Lastensuojelulaki ei tarkastele asiaa tästä näkökulmasta. Lastensuojelulakia pitää kehittää, että se antaa työkaluja tehdä lastensuojelutyötä ja pitää huolta lapsista.

– Koulukodeissa asiat menevät pääosin oikeaan suuntaan, kunhan vain siellä ovat työkalut, joilla työtä pystytään tekemään. Jonkun on näistä lapsista huolehdittava, mutta millä ihmeellä me pidämme huolta, kun meillä ei ole mitään keinoja, jolla hommaa voitaisiin tehdä. Hirveän isosta asiasta ei ole kysymys. Normaalielämässäkin lapsille pitää pystyä asettamaan rajat. Vaikka lapset niitä vastaan kapinoisivat, ne ovat niitä rajoja vailla, Kilpi näki.

Kansanedustaja Kilpi ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) jättivät viime viikolla kirjallisen kysymyksen lastensuojelun ongelmista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?