Niinistö tarttui turvallisuuspoliittisen selonteon muotoiluihin EU:n turvatakuista – Haavisto: ”Selventävät lauseet tarpeen” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Niinistö tarttui turvallisuuspoliittisen selonteon muotoiluihin EU:n turvatakuista – Haavisto: ”Selventävät lauseet tarpeen”

Selontekoon tuli muotoilu, joka turvaa sen, että presidentti saa äänensä kuuluviin turvatakuukysymyksissä.

Sofia Vikman (kok) ihmetteli, että turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei ole mainintaa siitä, että Suomi on läntinen maa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan länsitermi tuo mieleen ”vanhan kylmän sodan maailman”. Haavisto katsoo, että abstrakti länsi konkretisoituu muun muassa Suomen EU- ja Nato-yhteistyössä.­

30.10. 16:27

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tarttui Ylen ja Iltalehden mukaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon muotoiluihin EU:n turvatakuista.

Selontekoon tuli muotoilu, jossa tuotiin esiin, että keskustelu keskinäisen avunannon lausekkeesta ja yhteisvastuulausekkeen soveltamisesta ja toimeenpanemisesta jatkuu sekä EU:n puitteissa että jäsenvaltioiden kesken.

Jäsenvaltioiden välisen keskustelun mainitseminen turvaa sen, että presidentti saa äänensä kuuluviin, jos jokin maa pyytää apua EU:n turvatakuiden kautta.

Iltalehden mukaan Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksessa ulkopolitiikasta vastaavat tahot joutuivat ”vääntämään kättä” turvatakuumuotoiluista.

– Pidän luonnollisena, että asia on nyt siinä muodossa kuin tosiasiat ovat, Niinistö kommentoi tarkennettua muotoilua Iltalehdelle.

Afganistanissa ja Qatarissa tällä viikolla vieraillut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei ottanut ulkomaantoimittajien ja politiikan toimittajien webinaarissa perjantaina kantaa siihen, aiheuttivatko muotoilut hankausta, vaan tyytyi toteamaan, että ”selventävät lauseet olivat tarpeen”.

– On hyvä, että taas kerran käytiin keskustelua siitä, millä tavalla unionin turvatakuut eri yhteyksissä laukeavat ja miten niistä päätetään. Kansallisessa päätöksenteossa presidentin rooli on aivan keskeinen myös näissä kysymyksissä, ja on hyvä, että se on tässä avattu. Sinänsä siihen ei kukaan ehdottanut muutosta, Haavisto muotoili.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Lissabonin sopimuksessa mainitun turvatakuuartiklan tarkka merkitys ei ole vieläkään auennut.­

Selonteon mukaan edellytyksenä yhteisvastuulausekkeen soveltamiselle on jäsenvaltion joutuminen terrori-iskun, ihmisen tai luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi.

Keskinäisen avunannon lauseke on tarkoitettu selonteon mukaan sovellettavaksi silloin, jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Niinistö sanoi elokuussa, että Suomen tulisi saada selvyys siitä, minkälaiset turvatakuut Lissabonin keskinäisen avunannon lauseke käytännössä tarjoaa.

– Meillä kysyttiin yhteen aikaan, meneekö Suomi auttamaan Viroa, jos tällainen teoreettinen tilanne tulee. Meillä sanottiin, että avunantolausekkeen vuoksi kyllä. Kyllä meidän täytyy ensin tietää, että jos Suomeen tulee jotakin, ovatko muut samalla kannalla tässä avunantolausekkeessa. Sitä olen yrittänyt tässä selvittää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?