Ulkopolitiikkaa linjaava selonteko: Suomen lähialueiden turvallisuus­tilanne on muuttunut aiempaa epävakaammaksi - Politiikka - Ilta-Sanomat

Ulkopolitiikkaa linjaava selonteko: Suomen lähialueiden turvallisuus­tilanne on muuttunut aiempaa epävakaammaksi

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen.

29.10. 14:39

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja hallituksen tänään torstaina julkaistun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen.

– Aika harva näkee tilanteen parantuneen, jos katsotaan Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan konfliktin lähtötilanteesta. On tapahtunut monia asioita, eivätkä ne ole olleet valitettavasti parempaan suuntaan, Haavisto sanoo.

Haavisto listaa ilmastokriisin kärjistymisen, Valko-Venäjän sisäisen sekavan tilantee, suurvaltojen jännitteiden kasvun, venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen ja koronapandemian.

Hallitus linjasi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa tänään julkaistussa selonteossa. Haavisto kommentoi selontekoa tänään torstaina kotikaranteenista Afganistanin Kabuliin suuntautuneen työmatkan seurauksena.

Presidentin ja hallituksen yhdessä valmistelema katsaus julkistetaan kerran hallituskaudessa.

Selonteossa todetaan, että Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa ja vaikeasti ennakoitava.

Suomi myös sijaitsee sen mukaan suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, johon kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset heijastuvat suoraan.

– Suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen ovat kiristäneet kansainvälistä tilannetta, selonteossa todetaan.

Jännitteiden lisääntymiseen Suomen lähialueilla on vaikuttanut muun muassa asevalvonnan sopimusjärjestelmän heikentyminen, vaikuttamiskeinojen kehittyminen ja monimuotoistuminen sekä kybertoimintaympäristön merkityksen kasvaminen.

Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa ja välitöntä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta, on siihen Haaviston mukaan kuitenkin varauduttava.

Selonteossa todetaan, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä tehdään erityisesti Ruotsin kanssa. Myös EU:n yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke vahvistavat unionia turvallisuusyhteisönä ja lisäävät jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta, selonteko toteaa.

– Solidaarisuudella on Suomelle vahva turvallisuuspoliittinen merkitys, ja Suomi kantaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Solidaarisuus tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille. Avun pyytäminen ja antaminen perustuvat kansalliseen päätökseen.

Selonteon mukaan Nato on keskeinen transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija, ja Suomi kehittää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa omista lähtökohdistaan. Kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita, ja Suomi osallistuu Naton 5 artiklan harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa.

Selonteossa todetaan kuitenkin, että Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen eli jäsenyysmahdollisuuden säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille.

– Suomen osalta olemme pitäneet kiinni ajatuksesta, että jos oma arviomme olisi, että haluaisimme Natoon liittyä, niin pidämme tärkeänä kansallista toimintavapauttamme, että voisimme sellaisen hakemuksen tehdä.

Haavisto kuvailee keskustelua Natosta hallituksessa asiakeskeiseksi.

Venäjä on selonteon mukaan heikentänyt Suomen lähialueiden ja Euroopan turvallisuutta liittämällä Krimin laittomasti itseensä sekä ylläpitämällä aloittamaansa konfliktia Itä-Ukrainassa. Venäjän tavoitteena todetaan olevan etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.

– Venäjän toiminta muun muassa Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että maan kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Venäjän toimien johdosta turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja EU:n ja Venäjän väliset suhteet heikentyneet.

Vaikka Venäjä ei ole taloudellisilta voimavaroiltaan Yhdysvaltain ja Kiinan tasoinen, hakee sekin selonteon mukaan tunnustusta suurvaltana ja käyttää merkittävästi voimavarojaan sotilaalliseen varustautumiseen ja ulkoiseen vaikuttamiseen.

– Alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja Suomen lähialueille sijoitetaan teknologisesti kehittyneimpiä ja entistä suorituskykyisempiä asejärjestelmiä. Venäjä nostaa joukkojensa valmiutta ja parantaa kykyään keskittää alueelle nopeasti lisävoimaa.

Itämeren alueen valtiot jatkavatkin puolustusmenojensa lisäämistä, valmiutensa parantamista ja puolustusyhteistyönsä tiivistämistä.

– Suomi seuraa tarkasti puolustussektorin kehitystä Venäjällä ja ylläpitää sellaista puolustusta, joka pystyy omaa maata vartioimaan, Haavisto sanoo.

Seuraavaksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko menee eduskunnan käsiteltäväksi.

Juttua päivitetty kello 15:13 ja 15:45 kauttaaltaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?