Ravintolarajoitukset: Yökerhojen ja pubien asiakasmäärä rajoitetaan enintään puoleen, ruokaravintoloiden asiakasmäärää rajoitetaan neljänneksellä

Ravintolat on jaoteltu karkeasti ruoka- ja alkoholiravintoloihin. Mietinnön mukaan ”valituissa rajoituskeinoissa on kyse väestön käyttäytymiseen liittyvistä todennäköisyyksistä”.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) myönsi, ettei ravintoloiden luokittelussa päästä koskaan täydelliseen ja aukottomaan lopputulokseen. Vierellä valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok).

20.10.2020 13:57 | Päivitetty 20.10.2020 16:32

Lievemmät rajoitukset ruokaravintoille, tiukemmat rajoitukset pubeille ja yökerhoille.

Näin linjaa sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka sai tiistaina aikaan yksimielisen mietinnön ravintoloiden koronarajoituksista.

Marraskuun alusta lähtien ruokaravintoloiden, kahviloiden, pizzerioiden, hampurilaisravintoloiden ja lounasruokaloiden asiakasmäärää voisi rajoittaa enintään 25 prosenttia suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Sen sijaan yökerhojen, baarien ja pubien asiakasmäärää saisi rajoittaa enintään 50 prosenttia suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) kertoi, että ravintoloiden ero vedettiin siihen, onko niiden pääasiallinen tarkoitus alkoholin vai ruoan myynnissä.

Toimintansa alkoholin myymisen ympärille rakentaneisiin ravintoloihin liittyy mietinnön mukaan ”laajempaa ihmisten välisten sosiaalisten kontaktien ja fyysisen läheisyyden muodostumista sekä esimerkiksi tanssimista tai laulamista, jotka voivat olla merkityksellisiä tartuntataudin leviämisriskin todennäköisyyden kannalta”.

– Alkoholin nauttiminen voi osaltaan lisätä kontaktien syntymistä hallitsemattomammin. Valituissa rajoituskeinoissa on kyse väestön käyttäytymiseen liittyvistä todennäköisyyksistä, mietinnössä muotoillaan.

Koska ravintoloiden toimintamalli voi vaihdella vuorokauden, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan, valiokunta ehdottaa lisättäväksi säännöstä, jonka nojalla ravintoloihin sovelletaan sitä rajoitusta, johon ”sen toiminta kyseisenä ajankohtana liittyy”.

Pelkästään se, että saatavilla pidetään vähäisessä määrin ruokaa, ei muuta valiokunnan mukaan ravintolatoiminnan luonnetta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok) kuvasi, että valiokunta asetti mietinnössään raamit rajoituksille, ja valtioneuvosto voi antaa asetuksellaan tarkempia säännöksiä asiakasmäärien rajoituksista ja niiden kohdentumisesta.

– Meidän ryhmälle oli tärkeätä se, ettei kaikkia ravintoloita laiteta samaan koriin. Meillä on paljon ruokaravintoloita, joissa juodaan viiniä ruuan lomassa ja jos siellä on pöytiintarjoilu, tartuntariski on pienempi, Laiho kommentoi.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myös ravitsemisliikkeen aukioloa kello 23—05 välisenä aikana ja anniskelua kello 22—09 välisenä aikana koskevista rajoituksista sekä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä kyseisiä rajoituksia noudatetaan.

Rajoitusten täytyy perustua välttämättömyysharkintaan, jota toteutetaan alueellisesti. Alueen määrittelyä ei ole rajattu, vaan sillä voidaan tarkoittaa maakuntaa, sairaanhoitopiiriä tai jopa yksittäistä kuntaa. Tämä tarkoittaa sitä, että saman maakunnan alueella voidaan toteuttaa erilaisia rajoituksia.

– Lopputuloksena voi olla, että Utsjoella sovelletaan eri sääntöjä kuin lähes 600 kilometrin päässä sijaitsevassa Kemissä, Lohi kuvasi.

Voiko sääntely olla erilaista kaupungeissa, jotka sijaitsevat 50 tai 100 kilometrin päässä toisistaan?

– Teoriassa voi, mutta keskustelimme valiokunnassa siitä, että on syytä huomioida pohdinnassa myös lähialueen epidemiatilanne.

Merkillepantavaa on, että huoltoasemat ja satamasta ilta-aikaan lähtevät risteilijät ovat mietinnön mukaan väljempien aukioloaikojen piirissä, koska ”niiden toiminta poikkeaa aukioloaikojen osalta olennaisesti muista ilta- ja yöaikaan toimivista ravitsemisliikkeistä”.

Lohen mukaan aluehallintavirastot vahtivat, noudatetaanko rajoituksia vai ei, mutta lain tarkemmat määrittelyt tehdään valtioneuvoston asetuksessa.

Valiokunnan tehtävä oli korjata hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan (PeV) edellyttämällä tavalla.

Perustuslakivaliokunnan mukaan rajoitustoimien pitää olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Niissä tulisi ottaa PeV:in mukaan huomioon alueelliset ja ravintolakohtaiset erot.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt hyvää työtä, rajoitukset ovat sitä kovemmat, mitä enemmän anniskelua on. Poikkeuksena oli vielä huoltoasemat eriytetty erikseen. Tiedottamisen täytyy olla selkeää, että jokainen ravintoloitsija tietää, mihin kategoriaan kuuluu, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kommentoi.

Eduskunnan on määrä hyväksyä laki perjantaina. Laki olisi voimassa helmikuun loppuun saakka. Jos koronaepidemia jatkuu, eduskuntaan tuodaan Lohen mukaan todennäköisesti uusi määräaikainen laki.

Juttua täydennetty kello 14:06 kauttaaltaan. Juttua täydennetty lisää kello 16.32.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?