Oikeustieteilijät katsovat Helsingin Sanomien haastattelussa, että jo viime keväällä nähty valmiuslain käyttöönotto ja poikkeusolojen julistaminen Suomeen uudelleen voisivat olla ratkaisu hallituksen pitkin koronakriisiä kohtaamiin oikeudellisiin ongelmiin.
Valmiuslain avulla Suomessa voidaan ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla erilaisia rajoituksia, jotka eivät normaalilainsäädännön avulla olisi mahdollisia.
Sen sijaan hallitus on asettanut tavoitteekseen saattaa loppuvuodesta voimaan uudistettu tartuntatautilaki, jonka asetusten käyttöönotto ei vaadi poikkeusolojen julistamista.
Muuttamalla tartuntatautilakia valtioneuvosto on HS:n haastattelemien oikeustieteilijöiden mukaan kuitenkin yrittänyt luoda ”pienoisvalmiuslain”, johon sisältyy perustuslaillisiakin ongelmia.
– Poikkeusoloja varten säädetty valmiuslaki sisältää pidäkkeitä ja kynnyksiä, joiden tarkoituksena on estää valtuuksien harkitsematon ja liiallinen käyttö ja varmistaa eduskunnan kontrolli, Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori muistuttaa HS:n haastattelussa.
Valmiuslaki on Tuorin mukaan sen sijaan valmisteltu huolellisesti ja säädetty normaalioloissa, eikä vasta poikkeusolojen paineessa.
Lue myös: Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia ravintoloiden rajoituksiin
Lue myös: Alueille tulossa järeitä korona-aseita – näitä muutoksia hallitus ajaa lakiin
Oxfordin yliopiston Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin toteaa myös HS:lle pitävänsä nykytilanteessa valmiuslain uutta käyttöönottoa parempana vaihtoehtona verrattuna tartuntatautilain muuttamiseen verrattuna.
– Pidän nykyisessä tilanteessa valmiuslain uutta käyttöönottoa puhtaasti tartuntatautikriisin nojalla parempana kuin tartuntatautilain muuttamista valmiuslain sekundaversioksi, josta puuttuisivat valmiuslain hyviksi osoittautuneet demokratian ja oikeusvaltion takeet, Scheinin sanoo.