Kommentti: Marin on sairastunut pääministeritautiin – se on Suomelle syvässä kriisissä huono asia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Marin on sairastunut pääministeritautiin – se on Suomelle syvässä kriisissä huono asia

Pääministeri Marin turvautuu kritiikin edessä niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan -ajatteluun, eikä se edistä Suomen nousua syvästä kriisistä, kirjoittaa IS:n politiikan toimituksen tuottaja Hanna Vesala.

15.10. 18:06

Pääministeri Sanna Marinin (sd) myöhäisillan Twitter-miekkailu THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan näkemyksistä ja valtuuksista sai nopeasti pisteen – ainakin näennäisesti.

Pääministeri peräsi kysymyksissään, onko THL:n kanta ollut keväällä maskeissa sama kuin hallituksen tiedossa ollut. Tervahauta vahvisti laitoksen kannan olleen sama: maskeja ei suositeltu.

Sitä Marin ei kysynyt, oliko hän oikeassa väittäessään A-studiossa, etteivät Tervahaudan toimivaltuudet edes riitä maskisuosituksen antamiseen. Tervahauta vastasi silti. THL:n kanta muodostetaan pääjohtajan päätöksellä asiantuntijan esittelystä.

Koko yöllinen episodi oli outo. Jälkipeli jatkuu, vaikka pääministeri sanoi Brysseliin lähtiessään tapauksen olevan nyt taputeltu. Tervahauta ei enää asiaa kommentoi.

STM:n ja THL:n vaikeat välit eivät kuitenkaan ole mikään valtakunnan salaisuus, eivätkä ne pääministerin tivauksella ainakaan oienneet.

Samalla Marinin Twitter-sotien järkevyys herättää yhä enemmän kysymyksiä. Marin näyttää sairastuneen pääministeritautiin, kuten niin monet edeltäjänsäkin.

Oireista on ollut jo hyvän aikaa viitteitä. Nyt ne näyttävät vain pahenevan ja tulevat näkyvästi esiin juuri hänen Twitter-hyökkäyksissään.

Pääministeritauti voi olla vaarallinenkin omalle kaudelle. Lähimenneisyydestä vaikkapa Juha Sipilä (kesk) voi todistaa aiheesta. Kun itse katsoo tekevänsä kädet savessa töitä kellon ympäri Suomen eteen, hermot alkavat pettää huutomyrskyssä. Sipilän se vei Yle-gateen, joka leimasi hänen kauttaan loppuun saakka. Oli tietenkin myös paljon muuta.

Marin on johtanut Suomea joulukuussa vuoden. Valtaosan ajasta hän ollut kriisijohtaja. Kriisissä ihmiset tuppaavat kokoontumaan johtajiensa ympärille.

Koronasta on kuitenkin tullut jo arkipäivää. Sen kanssa on elettävä, kunnes rokote saadaan. Samalla myös kritiikki kovenee, vaikka hallitus on selvinnyt kriisin hoitamisesta pääsääntöisesti hyvin. Rajoitustoimien ja työpaikkojen menetyksen vuoksi sekä sosiaalisen ja taloudellisen kriisin vaikutukset tulevat olemaan terveystaiston ohella vielä kova haaste.

Pääministerillä on kaikki oikeus vastata häntä kohtaan esitettyyn kritiikkiin valitsemallaan kanavalla, mutta se, mitä hän Twitterissä ilmoittaa, ei ole mikään jumalainen totuus. Pääministeri ei instituutiona myöskään kuiskaa kritiikkiä, sanottu tulkitaan aina jossain huudoksi.

Marinin kohdalla kyse on myös tyylistä. Ulostuloissa on usein toista osapuolta syyllistävä sävy, etenkin jos ne eivät haluttua marssijärjestystä noudata. Marin on taitava syyttämään muita, mutta huonompi näkemään malkaa omassa silmässä.

Sekin on tietenkin monille muillekin ihmisille tunnusomaista.

Otetaan Marinista esimerkiksi vaikkapa yritysten yhteiskuntavastuun perään tivaaminen. Marin sanoi eduskunnassa, että otti asian esille, koska ”syvässä kriisissä” tarvitaan ”kaikilta” vastuuta ja yhteishenkeä.

Jälkimmäistä ei edistä, jos kyseenalaistaa vaikkapa UPM:n johtajan isänmaallisuutta. Pääministerin arvovaltaa voisi käyttää yhteiskuntavastuun peräämiseen myös toisenlaisilla – todennäköisesti paremmin toimivilla – keinoilla.

Pääministerin Twitter-hutkinta osuu milloin mihinkin toimijaan. Yleensä asiaan liittyy juuri se, että muut näyttävät pääministeristä sekoittavan tai hämmentävän pakkaa, vaikka asiat ovat hänen mielestään kaikin puolin kunnossa.

Nostetaan esiin nyt vaikkapa yksityisajatteluaan maskeissa esitellyt ja samalla hallituksen maskiviestiä sekoittanut Tervahauta. Tai kunnat, alueet ja sairaanhoitopiirit nyt ja kevään suojavarustejupakassa. Tai Marinin suosikki-inhokki kokoomus ja sen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Pääministerin ajatellun voi kiteyttää sanontaan niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Tähän kytkeytyy pohjimmiltaan Marinin valitsema tapa toimia tilanteissa, joissa hän katsoo joutuneensa väärin perustein arvostelluksi tai muuten loukatuksi.

Ja kun vastaava metsä on pääministeri, jälki ei ole kaunista ja johtaa vain hämmennykseen ja selvittelyjen selvittelyyn.

Näin on aivan siitä yksinkertaisesta ja perustavanlaatuisesta syystä, että demokratiassa niin oppositiolla kuin jokaisella mökin miinalla ja manulla on oikeus kyseenalaistaa pääministerin sanomisia ja toimintaa.

Voi tietenkin olla, että pääministeri itse kokee vain leikkaavansa vääriltä tiedoilta siipiä. Ja kuten sanottua siihen hänellä on oikeus ja velvollisuuskin. Kyse on sävystä.

Koronakriisi on varmasti vienyt voimia. Nyt näyttää myös siltä, että kokoomus on havainnut pääministerin heikon kohdan. Se yrittää varmasti monella tavalla saada Marinin pimahtamaan Sipilän Yle-gaten tyyliin.

Jättiläismäinen pimahdus saisi pääministerin näyttämään herkkähipiäiseltä ja ylimieliseltä, mutta horjuttaisi myös Marinin vielä toistaiseksi vankkaa suosiota.

Tosin Marin itsekin hakee hanakasti vastakkainasettelua juuri kokoomuksen kanssa, hän saa siitä nostetta itselleen. Tietyn rajan jälkeen vaarana on, että asetelma kääntyy häntä vastaan.

Marin on myös nopea liikkeissään. Hän ei jää aikailemaan, kun kohu on käsillä. Hän haluaa hoitaa asiat halki, poikki, pinoon -tyylillä. Tervahaudan kanssa syntynyt mittelö nosti välittömästi mieleen Tomi Louneman tapauksen Onni Sarmaste ja Tiina Jylhä -mylläkän ollessa päällä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) oli arvioimassa pitkäperjantaina iltapäivällä HVK:n toimitusjohtajan asemaa pyytämänsä lisäselvityksen valossa. Tilanne sai dramaattisen käänteen, kun Marin kertoi Ilta-Sanomissa, ettei Lounema enää nauti hänen luottamustaan.

Lounema irtisanoutui, Haatainen piti infon ja kaikki pääsivät pääsiäisenviettoon.

Tervahaudan kanssa asiat on nyt ainakin näennäisesti sovittu.

Palataan vielä pääministeritautiin. Helsingin Sanomista eläkkeelle jäänyt politiikan toimittaja Unto Hämäläinen on määritellyt sen ensimmäiseksi varoitusmerkiksi sen, että pääministeri alkaa puhua itsestään kolmannessa persoonassa. Syntyy ylimielinen kuva. Tähän eduskunnan käytävillä on jo kiinnitetty huomiota.

Keskeistä taudille on, että pääministeri kokee tekevänsä 24/7, mutta mikään ei riitä ja tympiintyminen alkaa näkyä ja kuulua.

Marin on luotsannut suomalaisia syvässä kriisissä hyvin tähän asti, eikä kansalaisten häneltä vähempää ole tarpeen odottaa. Tehdyn työn perintöä pääministerin ei suotta kannattaisi lähteä itse tuhrimaan.

Arvovallan pitämisessä kirkkaana maltti on muutenkin valttia. Sitä kannattaa säästää niihin suurimpiin taisteluihin, ei jokaiseen rasahdukseen.

Samalla voi keventää omaakin taakkaa edes hieman. Pääministeripuolueesta löytyy kyllä muitakin taistelijoita.

Suomi tarvitsee koronakriisissä vakautta. Katse kannattaa pitää oman karavaanin kulkemisessa suomalaisten terveyden, turvallisuuden ja talouden takaamisessa.

Lopulta tärkeintä on seisoa ulkoista vihollista, koronaa, vastaan yhdessä.

Yhteishengestä muistutti toinen keskeinen suomalainen instituutio tasavallan presidentti Sauli Niinistö Maanpuolustuskurssiyhdistykselle pitämässään puheessa.

Koska emme näe Niinistön pään sisään, on mahdotonta sanoa, keitä hän tarkoitti. Päätetään silti hänen sanoihinsa. Presidentti muistutti Suomen rakentamisen tapahtuneen yhteisenä pyrkimyksenä, vaikka erimielisyyksiä ja riitakin oli.

– En menneisyydestä muista kovinkaan paljoa sitä, että vastapuolta olisi suorastaan vieroksuttu tai peräti inhottu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?