Kommentti: Kiuru sai luottamuksen – kepulle jäi taas kiusallinen selittäjän rooli - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kiuru sai luottamuksen – kepulle jäi taas kiusallinen selittäjän rooli

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sai odotetusti luottamuksen häneen kohdistuneessa eduskunnan koronaäänestyksessä. Keskustalle jäi taas lähinnä kiusallinen selittäjän rooli, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Perhe- ja peruspalveluminusteri Krista Kiuru (sd) äänesti oman luottamuksensa puolesta eduskunnassa keskiviikkona.­

14.10. 17:12

Eduskunta äänesti iltapäivällä kokoomuksen aloitteesta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) luottamuksesta koronaan ja koronamaskeihin liittyvien sotkujen osalta.

Lopputulos oli ennalta tiedossa. Hallituspuolueet seisoivat ministerinsä takana äänin 106-79. Tyhjiä ääniä jätettiin yksi, poissa oli 13 edustajaa.

Luvut ovat lukuja, mutta pinnan alta ne näyttävät toisilta.

Oppositiopuolue kokoomuksen tehtailema luottamusäänestys onnistui siinä mielessä, että se löi henkisesti pahaa kiilaa hallituksen sisälle. Kiuru sai luottamuksen, mutta surkeiden kannatuslukujensa kanssa painivalle keskustalle jäi lähinnä kiusallinen selittäjän rooli.

Taas.

Se oli epäilemättä kokoomuksen tarkoituskin.

Kepu saa maakunnissa selittää vähenevälle äänestäjäkunnalleen, miksi se tuki Kiurua, josta ei suuremmin keskustan kentällä pidetä ja jonka sekavat puheet ovat herättäneet ihmetystä puoluerajojen yli, myös Sdp:n sisällä.

Selittämistä keskustalla on punavihreässä hallituksessa riittänyt muutenkin, eivätkä ne uppoa keskustan kenttäväkeen. Sen näkee gallupeista.

Viime syksynä keskustalta meni lopulta luotto demaripääministeri Antti Rinteeseen sen jälkeen, kun ensin kuntaministeri omistajaohjaus- ja kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) sai lähteä Rinteen hallituksesta viime joulukuussa.

Paatero koki ihmeparantumisen ja palasi Sanna Marinin (sd) hallituksen kuntaministeriksi kesken sairauslomansa, mutta kolmas syrjäytetty demariministeri vuoden sisään olisi ollut jopa keskustalle liikaa.

Lisäksi koko hallituksen kohtalo olisi ollut vaakalaudalla, sillä pääministeri Marin on vakuuttanut, että Kiurulla on hänen ja hallituksen tuki takanaan.

Äänestyksen jälkeen keskustan edustajat harhailivat eduskunnan käytävillä ja kuppilassa sekavan oloisina. Monelle luottamusäänestys otti enemmän kuin lujille.

Mitä mahtoi miettiä esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), joka viime viikolla tuskaili, ettei hän tiedä mitään, mitä Kiurun ministeriössä koronan suhteen suunnitellaan? Lintilä antoi Kiurulle muiden mukana luottamuksen ajassa 14.07.

Keskustan edustajat olivat yhtenä joukkona Kiurun tukena. Poissa äänestyksestä olivat ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja kepun ryhmän piiskuri Mikko Kärnä (kesk).

– Omatunto olisi käskenyt äänestämään toisin, mutta järki pakotti äänestämään luottamuksen puolesta, tuskaili muuan keskustan edustaja, nimettömänä.

Hänen tunteensa jakoivat monet muut, mutta ryhmän paine oli kova ja ryhmäjohtaja Antti Kurvinen (kesk) patisteli edustajia Kiurun taakse.

Äänestyksen taustalla vaikutti myös se, että hallitus sai tiistaina sote-esityksensä valmiiksi lähinnä keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) ja Kiurun puurtamisella, joskin esimerkiksi sairaalansa kohtalon kanssa tuskailevassa Savonlinnassa tämä on laiha lohtu. Monet muistavat sote-lupaukset, joita Rinne ja Kiuru kaupungille jakoivat reilu vuosi sitten.

Yksi keskustan selityksistä oli se, että ”savuavaa asetta” Kiurua vastaan ei kuulemma löytynyt.

Sellaiseksi ei kelvannut esimerkiksi THL:n pääjohtajan Markku Tervehaudan maanantainen haastattelu Ilta-Sanomissa, jossa hän kertoi, että THL olisi keväällä halunnut jakaa tietoa kasvomaskien käytöstä, mutta poikkeusolojen aikana sosiaali- ja terveysministeriö ei sitä hyväksynyt.

Huvittavaksi STM:n osalta tilanne meni Tervahaudan haastattelun jälkeen, kun ministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt ja ministeriön virallinen Twitter-tili twiitasivat, että ministeriö on tiedottanut keväällä maskeista Työterveyslaitoksen kautta.

Pahinta riskiryhmää ovat ja olivat kuitenkin työelämän ulkopuolella olevat eläkeikäiset, joille Työterveyslaitoksen tiedotteet tuskin ovat tärkeintä seurattavaa. STM:n operaatio toi jo mieleen vuoden 2001 Lahden doping-MM-hiihtokisojen tiedotussuoritukset.

Kiuru itse pakoili kiusallista julkisuutta.

Tiistaina hän ei esimerkiksi vastannut Ilta-Sanomien maskikysymyksiin, vaan kehotti lähettämään ne kirjallisina. Kummastusta herätti sekin, että tiistaina keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi saaneensa Kiurulta keskustaa tyydyttävät selitykset. Julkisuuteen Kiuru ponnahti maskiasiassa vasta tiistai-illan A-Studiossa, mutta moni kysymys jäi vastausta vaille. Mainittakoon, että hallitus korostaa ohjelmassaan erityisesti avoimuutta.

Tuorein maskisotku alkoi, kun pääministeri Marin viime viikon kyselytunnilla tunnisti, että maskisuositusta ei annettu keväällä, koska maskeja ei ollut. Tervahaudan puheet luovat epäilyksen varjon myös pääministerin puheisiin.

Tavallinen kansalainen on tippunut jo aikoja sitten maskikeskustelusta pihalle, käänteitä on ollut niin moneen suuntaan. Välillä maskit ovat viranomaisten ja hallituksen kielenkäytössä olleet suorastaan vaarallisia, ja nyt ollaan sitten päädytty niitä suosittelemaan.

Myös eduskunnan pöytäkirjoista löytyy näkemyksiä joka suuntaan. Sekavuutta on lisännyt se, että välillä on puhuttu kirurgisista maskeista, välillä kangasmaskeista.

Moni on kantanut huolta siitä, että Kiurua koskevalla luottamusäänestyksellä rikotaan kansalaisten luottamusta viranomaistiedotukseen. Paljon mahdollista, että niin on käynytkin – mutta taatusti jo ennen keskiviikon äänestystä.

Mutta nyt Krista Kiurulla on eduskunnalta saatu henkilökohtainen luottamus. Sellaistapa ei muilla hallituksen ministereillä olekaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?