Marin avasi maskilinjauksen taustat – nyt myös STM:n Kirsi Varhila sanoo, ettei keväällä ollut maskeja koko kansan käyttöön

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila kiistää, että keväällä olisi annettu maskisuosituksen perusteista väärää tietoa julkisuuteen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan ihmiset eivät olisi noudattaneet maskisuositusta ”suvantovaiheessa kesäkuumalla”.

9.10.2020 17:32

Pääministeri Sanna Marin (sd) myönsi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että suomalaisille ei annettu keväällä maskisuositusta, koska maskeja ei olisi ollut riittävästi tarjolla kaikille.

– Miten olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja oli saatavilla? Minkälainen hämmennys siitä olisi tullut, kun me olisimme laajasti suositelleet ja maskeja ei olisi ollut saatavilla? Marin kyseli.

Marinin lausunto herätti tyrmistystä, koska keväällä maskisuosituksen antamatta jättämistä perusteltiin maskien vähäisellä hyödyllä tai jopa niiden haitallisuudella, ei heikolla saatavuudella.

Marin tosin viittasi maskien saatavuusongelmaan eduskunnassa 6. toukokuuta ja sanoi, että olisi hallitukselta täysin vastuutonta antaa maskisuositusta, kun maskeista on pulaa. Marin puhui jopa 15 miljoonan kirurgisen maskin käyttötarpeesta.

Kaksi päivää aiemmin Ylen A-studiossa Marin kiersi kysymyksen ja alkoi puhua kankaisten maskien haitoista, kun häneltä penättiin, johtuiko hallituksen kipuilu maskisuosituksessa siitä, ettei maskeja ole riittävästi.

IS ei tavoittanut Marinia perjantaina selventämään lausuntojaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila vastasi IS:n kysymyksiin sähköpostitse.

Annettiinko keväällä väärää tietoa, kun annettiin ymmärtää, että maskisuosituksen antamatta jättäminen perustuu niiden väitettyyn hyödyttömyyteen sen sijaan, että olisi kerrottu, ettei maskeja ollut riittävästi?

– Keväällä ei annettu väärää tietoa, vaan nimenomaan pyrittiin selvittämään tieteellisen kirjallisuuskatsauksen avulla maskien käytön tutkimuksilla todettu hyödyllisyys tällaisessa virustaudissa. Toinen asia kokonaan olisi ollut se, että jos olisi päädytty suosittelemaan käyttöä, mistä kansalaisten käyttöön niitä olisi saatu.

Koronakoordinaatioryhmän asiakirjassa 6. toukokuuta arvioitiin, että maskien kulutus voisi nousta 6,3 miljoonaan maskiin päivässä, jos elinkeinoelämä, julkishallinto ja muu väestö alkaa käyttää maskeja. Oliko arvio tiedossasi ja jos, niin saiko siitä sen käsityksen, ettei Suomessa ollut tuolloin sellaista maskimäärää, joka olisi riittänyt kattamaan maskisuosituksen mukaisen kulutuksen?

– Määrä oli tiedossani ja tuollaista määrää ei Suomessa olisi nopeasti ollut, mikäli tautitilanne olisi edellyttänyt käyttämistä osana muita toimenpiteitä.

– Maskien saatavuudessa oli ongelmia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön ja silloin tarkoitetaan CE-merkittyjä maskeja. Laajasti mahdollisten kansalaisten käyttöön tulevien maskien määrää arvioitiin osana kevään toimia.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila suhtautui keväällä maskisuositukseen varauksella. Varhila muotoilee kantansa nyt niin, että maskeista ”saattaa olla hyötyä osana muita terveysturvallisuustoimenpiteitä”.

STM:n teettämässä selvityksessä toukokuun lopulla pääteltiin, että kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon. Miksi maskiselvityksessä ei huomioitu saatavuusnäkökulmaa?

– Tässä tieteellisessä kirjallisuuskatsauksessa asia ei ollut selvityksen kohteena, koska ei vaadi tieteellistä selvittämistä eikä sitä meiltä tilattu, mutta osana normaalia virkatyötä toki määrää arvioitiin. Keskeisenä kriteerinä oli hyödyllisyys valitsevassa tautitilanteessa.

Eikö ole myös niin, että jos maskisuositus olisi annettu jo keväällä, maskien tarjonta olisi kasvanut?

– Tuota on vaikea arvioida. Keväällä jo sekä THL että TTL ohjasivat kansalaisten maskien käyttöä ja myös niiden omatoimista valmistusta. Kotimainen tarjonta on lähtenyt liikkeelle jo keväällä, ja se on merkittävää.

Oletteko tienneet, että maskeista on hyötyä, mutta tietoa ei ole kerrottu, koska tiedossa on ollut, että jos yleinen suositus annetaan, saatavuudesta voi tulla ongelma?

– Maskeista saattaa olla hyötyä osana muita terveysturvallisuustoimenpiteitä. Yksiselitteistä tieteellistä näyttöä tästä ei valitettavasti ole.

Viranomaisten ja hallituksen maskikannat ovat poukkoilleet pitkin koronakriisiä. STM ja THL linjasivat 18. huhtikuuta, että itsetehdyt maskit voivat vahingoittaa keuhkoja ja johtaa vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen.

Ministeriön ja THL:n maskikannanotto tuli neljä päivää sen jälkeen, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta oli suositellut kangasmaskien käyttämistä. Varhila piti Tervahaudan ulostuloa kiusallisena.

1. kesäkuuta valtioneuvoston tiedepaneeli suositteli maskien käyttöä. Kaksi päivää myöhemmin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi, ettei hallitus anna yleistä maskisuositusta.

– Kasvosuojain ei korvaa virustartuntojen ensisijaisia torjuntatoimia, jotka ovat tietenkin lähikontaktien välttäminen, käsienpesu ohjeiden mukaisesti ja hyvä yskimis- ja aivastushygienia. Jos suojainta käytetään väärin, koronatartunnan riski saattaa jopa kasvaa, Kiuru sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) joutuivat opposition paineeseen perjantaina täysistunnossa. Kiuru mainitsi ohimennen, että se, mistä maskeja saadaan, kuuluu Pekosen toimialalle.

THL kääntyi loppukesästä maskisuosituksen kannalle ja suositteli 13. elokuuta maskien käyttöä muun muassa joukkoliikenteessä, ja epidemian kiihtymisvaiheessa mm. kaupoissa, ostoskeskuksissa, posteissa, pankeissa, kirjastoissa, pukukopeissa, uimahalleissa, kirkoissa, teattereissa ja museoissa.

– Onko nyt niin, että suomalaiset eivät usko mihinkään muuhun kuin lakiin, tässä on hyvin vahva suositus ja kaikki näkevät nämä tapausmäärät, ihan oikeasti tässä voisi ottaa järjen käteen ja lähteä käyttämään niitä maskeja, se on aika helppo keino ehkäistä niitä tartuntoja, THL:n johtaja Mika Salminen älähti 6. lokakuuta.

THL:n Mika Salminen, miksi muutitte kantanne maskisuosituksen suhteen?

– Kokonaisarvio ratkaisi. Olisiko laajamittainen maskinkäyttö tuonut lisäarvoa kesällä? Joskus pitkässä taistelussa on hyvä säästää paukkuja myöhempään vaiheeseen. Syksyyn mennessä saatiin lisää vahvistusta sille, että tartuttavuus lieväoireisillakin voi olla korkea. Syksyn kiihtyvässä epidemiassa maskien käyttö on tarpeellinen lisäkeino yhdessä etäisyyksien pitämisen, käsihygienian noudattamisen ja ruuhkien välttämisen kanssa. Tärkeää toki on, että maskeja käytetään oikein, Salminen viestittää.

Opposition höykytykseen joutunut Kiuru perusteli perjantaina eduskunnassa alkukesän linjausta sillä, että Suomi oli ajautumassa suvantovaiheeseen, eikä Pohjoismaissa vielä laajasti ajateltu, että maskien käyttäminen olisi perusteltua tieteellisen näytön näkökulmasta.

– Meidän täytyy ymmärtää, että siinä suvantovaiheessa kesäkuumalla ihmiset eivät olisi tätä maskisuositusta todellisuudessa noudattaneet, Kiuru sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?