Entinen ja nykyinen opetus­ministeri täysin eri mieltä oppi­velvollisuus­iän nostamisesta 18 ikävuoteen – näin he perustelevat kantojaan - Politiikka - Ilta-Sanomat

Entinen ja nykyinen opetus­ministeri täysin eri mieltä oppi­velvollisuus­iän nostamisesta 18 ikävuoteen – näin he perustelevat kantojaan

Andersson kannattaa vahvasti, Grahn-Laasonen käyttäisi rahat toisin.

Ikäluokasta 15 prosenttia ei suorita mitään tutkintoa, oppivelvollisuusikä 18 vuoteen, rahaa 129 miljoonaa euroa. Li Anderssonin (vas.) mielestä toimiva ratkaisu, Sanni Grahn-Laasosen mielestä ei.­

9.10. 12:56

Koulumaailman isoin uudistus sitten peruskoulun. Oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen.

Yläkoulun jälkeen jokainen nuori istuu lukiossa tai ammattikoulussa vähintään täysi-ikäisyyteen asti, jokainen saa koulukirjansa ja oppimateriaalinsa ilmaiseksi, ja muun muassa yli 7 kilometrin koulumatkat maksetaan yhteisestä pussista.

Vuoden 2005 ikäluokka aloittaa ensi vuonna maksuttoman toisen asteen. Kun oppivelvollisuusiän nosto on laajentunut myös nuorempiin ikäluokkiin, hintaa uudistukselle tulee 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Huoli koulupudokkaista on yhteinen, jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia keskeyttää toisen asteen opintonsa ja jää vaille mitään tutkintoa.

Onko koulupakko täysi-ikäiseksi oikea keino, tästä ollaan tiukasti eri mieltä.

Opetusministeri Li Anderssonille (vas) oppivelvollisuusiän nosto on kunnia-asia.

– Nykyisillä toimilla ei ole pystytty vähentämään sitä osuutta nuorista, jotka jäävät ilman tutkintoa toiselta asteelta. Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta tämä keskeyttäneiden osuus on pysynyt 15 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun ajan. Meillä ei ole enää varaa siihen, koska osaamisvaatimukset kasvavat, se näkyy pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyydessä. Kun ikäluokat pienenevät, ja osaamisvaatimukset kasvavat, yhtälö on mahdoton, Andersson perusteli uudistusta.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan oppivelvollisuusiän nosto pitää tehdä, koska 15 prosenttia ikäluokasta on edelleen vailla toisen asteen tutkintoa.­

Kansanedustaja, ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) pitää uudistusta vääränä keinona ratkoa koulupudokkaiden ongelmaa.

– Kukaan ei ole eri mieltä perustavoitteesta, että jokaiselle nuorelle tulisi vähintään toisen asteen tutkinto. Keinona oppivelvollisuuden pidentäminen on kallis, tehoton, eikä se auta niitä nuoria, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulutuksen. Puhumme nuorista, joilla voi olla monia ongelmia: päihde- ja mielenterveysongelmia, heikot perustaidot, oppimisvaikeuksia, ongelmia kotona, elämänhallinnassa ja kaverisuhteissa. Siellä tarvittaisiin todella paljon enemmän kohdennettua tukea näille nuorille, Grahn-Laasonen sanoi.

Ex-opetusministeri Grahn-Laasosen mukaan 129 miljoonan euron panostus menee liki kokonaan ilmaisiin oppikirjoihin ja bussilippuihin, ei keskeyttämisvaarassa oleville nuorille.

– Meillä olisi mahdollisuus käyttää raha näiden nuorten auttamiseen, mutta nyt se raha menee koko ikäluokalle ja se kohdentuu heikosti. Nyt maksatetaan hyvätuloisten, esimerkiksi kansanedustajien lasten kurssikirjat, summan voisi käyttää opetuksen laadun parantamiseen ja nuorille, jotka ovat vaarassa pudota, Grahn-Laasonen näki.

– Nyt on vaarana, että 129 miljoonaa euroa ei tule edes riittämään kattamaan kustannuksia kunnille ja kouluille. Se on alibudjetoitu uudistus, kunnat antoivat tästä jyrkän palautteen hallitukselle. Se tulee johtamaan leikkauksiin koulutuksesta ja opetuksen laadusta. Rahat ilmaisiin materiaaleihin on kaivettava opetuksesta, vähennettävä opetustarjontaa ja tuntikehystä. Tätä emme hyväksy, Grahn-Laasonen jatkoi.

Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen mukaan oppivelvollisuusiän nostoon satsattu 129 miljoonaa euroa kuluu ilmaisiin kirjoihin ja bussilippuihin kaikille lukiolaisille ja ammattikoululaisille, ei koulunsa keskeyttämisvaarassa olevien nuorien auttamiseen.­

Opetusministeri Andersson myöntää, että kirjat vievät jättiosan uudistuksen varoista, mutta rahat riittävät myös opetukseen.

– Iso osa rahoitusta menee oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Se ei ole kokonaan sitä. Se tuo pysyvää lisärahoitusta muun muassa kuntien ohjausvelvoitteisiin, opinto-ohjaukseen niin toisella asteella kuin perusasteella. Lisäksi olemme laittamassa 29 miljoonaa pysyvää lisärahaa opiskelijahuoltoon, Andersson totesi.

– Olemme laskeneet, että 129 miljoonaa pitäisi olla täysi korvaus uusista velvoitteista ja tehtävistä. Kun kustannuksia on arvioitu, olemme Kuntaliiton kanssa päässeet lähemmäksi toisiamme. Ero kuntien ja ministeriön välillä on enää 10 miljoonaa euroa, Andersson kertoi.

Oppositiossa istuva kokoomus käyttäisi rahoja mieluummin kaksivuotiseen esikouluun, perusopetuksen laatuun ja tukipalveluihin, joita keskeyttämisvaarassa olevat nuoret tarvitsisivat.

– Peruskoulun päättäneistä joka kymmenes ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Keskeyttämisen syyt toisella asteella ovat väärä alanvalinta ja heikot perustaidot. Perustaidoissa juurisyy on jo paljon varhaisemmassa vaiheessa, perusopetuksessa ja jo varhaislapsuudessa. Toinen aste ja ammatillinen koulutus ovat väärä paikka paikata heikkoja perustaitoja, jotka pitäisi oppia jo peruskoulussa, Grahn-Laasonen totesi.

– Kyllä sitä tukea tarvitaan aikaisempiin vaiheisiin, jotta jokaisella nuorella on riittävät perustaidot ja edellytykset pärjätä toisen asteen opinnoissa. Ei vuosi lisää pakkoa koulunpenkillä tule johtamaan tutkintoon, saati oppimiseen, jos ei puututa ongelmien juurisyihin, Grahn-Laasonen tiivisti.

Opetusministeri Andersson pitää oppivelvollisuusiän nostoa hyvänä ratkaisuna. Anderssonin mukaan hallitus panostaa oppivelvollisuusiän noston lisäksi päiväkoteihin ja peruskouluihin 300 miljoonaa euroa.

– Kukaan ei ole pystynyt sanomaan yksittäistä toimenpidettä – varhaiskasvatuksessa tai peruskoulutuksessa – mihin raha pitäisi kohdentaa, jolla saataisiin pienennettyä nuorten joukkoa, joka jää vaille toisen asteen tutkintoa. Hallitus tekee panostuksia myös varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, joihin kohdennetaan tällä vaalikaudella kehittämisrahoitusta yli 300 miljoonaa euroa. On typerää asettaa nämä vastakkain. Tarvitsemme toimia sekä että, Andersson totesi.

Mitä oppivelvollisuusiän nosto auttaa, kun nuori lopettaa koulunsa kesken 18 vuotta täytettyään?

– Tällä hetkellä keskeyttämiset painottuvat ensimmäisen opiskeluvuoteen. Silloin todennäköisyys keskeyttämiseen on suurin, esimerkiksi jos on tehnyt väärän alavalinnan ammatillisella puolella. On monia muitakin syitä. Tämä kasvattaa todennäköisyyttä saada tutkinto merkittävästi nykytilanteeseen nähden, Andersson vastasi.

Jos oppivelvollisuusiän nosto ei maistu oppositiolle, myös koulumaailma on ollut epäileväinen.

Esimerkiksi MTV:n kyselyssä lukioiden rehtorit antoivat uudistukselle kylmää kyytiä. Kyselyssä 50 prosenttia rehtoreista vastusti oppivelvollisuusiän nostoa ja 47 prosenttia toivoi uudistukselle lykkäystä.

– Esimerkiksi OAJ kannattaa tätä uudistusta. Varmaan on niin, että opettajien ja rehtoreiden kesken on erilaisia mielipiteitä, Andersson kuittasi kyselyn.

Laki oppivelvollisuusiän nostosta on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa syksyn aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?