Kokoomusjohtaja Ilkka Suominen ei halunnut Pertti Salolaista puheen­johtajaksi – omapäinen Sauli Niinistö ei neuvoja kysellyt - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kokoomusjohtaja Ilkka Suominen ei halunnut Pertti Salolaista puheen­johtajaksi – omapäinen Sauli Niinistö ei neuvoja kysellyt

Kokoomuksen pitkäaikaisimmasta puheenjohtajasta on julkaistu elämäkerta.

Ilkka Suominen muisteli elämäkerrassaan, että ei halunnut Pertti Salolaisesta (oikealla) seuraajaansa, ja kuinka Sauli Niinistö oli puheenjohtajana omapäinen ja ei edeltäjänsä näkemyksiä juuri kaipaillut.­

8.10. 5:00

Kokoomuksen ex-puheenjohtaja Ilkka Suominen kertoo elämäkerrassaan suhteestaan seuraajiinsa.

Riku Keski-Rauskan kirjoittamassa Suomisen elämäkerrassa Sinä osaat, sinä pystyt (Docendo) paljastetaan, miten kokoomuksen puheenjohtaja (1979–1991) on puolueen vanhana isäntänä kokenut uudet puheenjohtajat.

Suominen ei Pertti Salolaista seuraajakseen halunnut, koska ei uskonut tämän johtajaominaisuuksiin politiikan paineissa. Suominen kertoi tämän myös Salolaiselle.

– Mä sanoin Pertille, että älä viitti yrittää tähän mun virkaani. Tunnen tehtävän, ja tunnen sinut ja siinä on vaan kaksi asiaa, jotka ei sovi yhteen. Sanoin hänellä vielä, et olen valmis tukemaan sua presidenttiehdokkaaksi, mutta tämä virka ei ole sun virkas, Suominen muisteli.

Kokoomusväki valitsi puoluekokouksessa 1991 Salolaisen jo ensimmäisellä kierroksella puheenjohtajaksi. Salolainen sai 679 ääntä, Ilkka Kanerva 167 ja Sirpa Pietikäinen 114 ääntä.

Suominen ei ottanut julkisesti kantaa seuraajaansa, mikä kismitti Kanervaa.

– Kanerva ei varmaan sydämessään ehkä ymmärrä vieläkään. Hän on sitä mieltä, ja varmasti, että mun olisi pitänyt tulla tukemaan häntä, niin sitten ei ehkä Salolaisesta vaan hänestä olisi tullut puheenjohtaja. Väärin. Salolaisella oli kentässä niin kova kannatus – ei siinä olisi ollut mitään mahdollisuutta. Olisin ainoastaan munannut itseni. Vaikka multa olisi joku kysynyt, että saat nyt määrätä, kumpi näistä henkilöistä tulee, olisin ilman muuta osoittanut Kanervaa, mutta kun en voinut sitä määrätä, Suominen kertoi elämäkerrassaan.

Pertti Salolainen oli kokoomuksen puheenjohtajana (1991-1994) Esko Ahon hallituksen aikana. Salolainen sai pyyhkeitä pehmeästä johtamisesta ja hallituksessa kokoomuksen ääntä piti yllä valtiovarainministeri Iiro Viinanen.­

Pehmeänä pidetty Salolainen jätti tehtävänsä ylimääräisessä puolue­kokouksessa 1994. Salolaisen seuraajaksi tuli toisen kauden salolainen kansanedustaja Sauli Niinistö.

Alkon pääjohtajaksi jo siirtynyt Suominen ei kokoomuslaiseen tapaan ottanut kantaa seuraajaansa tälläkään kertaa.

Kisassa olivat Niinistön lisäksi mukana myös Matti Aura, Kimmo Sasi ja Jouni Mykkänen.

Sauli Niinistö valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi pehmeänä pidetyn Pertti Salolaisen tilalle Espoossa 1994. Niinistö ei ex-puheenjohtaja Ilkka Suomisen kanssa ollut juuri tekemisissä, ja Suominen koki asian välillä jopa loukkaavaksi.­

Puheenjohtaja Niinistö ja ex-puheenjohtaja Suominen eivät olleet juuri tekemisissä toistensa kanssa Niinistön puheenjohtajakauden aikana (1994–2002).

Suominen piti Niinistön suhtautumista itseensä yliolkaisena, jopa loukkaavana.

Suominen koki esimerkiksi komissaariratkaisussa 1994 ja Alkon pilkkomisessa 1998, että puheenjohtaja Niinistö ei tukenut tai kuunnellut häntä, kokoomuksen entistä puheenjohtajaa juuri lainkaan.

Esko Ahon (kesk) porvarihallitus nimitti presidentti Martti Ahtisaaren voimin Suomen ensimmäiseksi komissaariksi Erkki Liikasen (sd). Kokoomuksen ehdokas oli Suominen ja keskustan Esko Ollila.

Alkon pääjohtajana Suominen ajautui erimielisyyksiin valtio-omistajan kanssa, kun maan hallitus päätti pilkkoa Alkon kolmeen osaan 1998. Suominen päätti tämän jälkeen käyttää oikeuttaan jäädä eläkkeelle 1999.

– Suoranaisen riitelyn sijaan kyse oli henkilökemioiden yhteen­sopimattomuudesta ja persoonien kohtaamattomuudesta. Heillä ei näyttänyt olevan paljon yhteisiä tarttumapintoja, ei tosin linjaerimielisyyksiään, Keski-Rauska analysoi.

– Jännitteisen suhteen taustatekijänä näyttäisi olleen juuri se, ettei Niinistö koskaan nojautunut Suomiseen, vaan suhtautui tähän jotakuinkin yliolkaisesti. Haluamatta varsinaisesti olla oppi-isä tai huonojen hetkien tuki ja turva, Suominen näyttäisi sisimmässään silti toivoneen edes normaalia vuorovaikutusta tilanteissa, jossa se olisi ollut osa luonnollista asioiden hoitoa. Kun tätä kädenojennusta Niinistön suunnalta ei tapahtunut, koki Suominen Niinistön käytöksen loukkaavana, Keski-Rauska jatkoi.

Niinistön seuraajaksi taputettiin Ville Itälä (kok) vuonna 2002, joka jätti tehtävänsä 2004.

Kokoomuksen ex-puheenjohtajat rikkoivat puolueen pöytätavat puoluekokouksen 2004 alla, kun he ottivat kantaa oman suosikkinsa puolesta julkisesti.

Suominen oli itse jopa usuttamassa Jyrki Kataista ehdolle puheenjohtajaksi.

Suominen järjesti vaimonsa Riitan kanssa maaliskuussa 2004 illalliset, jonne vieraiksi oli kutsuttu Jyrki ja Mervi Katainen, Heli ja Pekka Kivelä sekä Pirjo ja Iiro Viinanen.

– Istuimme pojat keskenämme ja silloin sanoin – minä olin se nimenomaan, joka sanoi ensimmäiseksi Kataiselle, että ”hei kuule, sun täytyy nyt lähtee sitten puolueen puheenjohtajaksi.” Me kaikki kolme vakuutimme hänet siitä. No, eihän hän siinä sitten meille sanonut, että lähden tai en lähde, Suominen muisteli.

Katainen puheenjohtajakisaan lähti, ja hän sai kisan loppumetreillä yllättäen julkista tukea niin Niinistöltä kuin Suomiselta.

Aloite Kataisen tukemiseen tuli Luxemburgissa pankinjohtajana toimineelta Niinistöltä.

– Tämä soitti Luxemburgista Suomiselle aloittaen puhelun sanoilla: ”Ilkka, pitäiskö puhua vähän perinnönjaosta?” Ilkka totesi, että ”puhutaan vaan”, jonka jälkeen Niinistö kysyi, olisiko siitä haittaa, jos hän asettuisi julkisesti Kataisen tukijaksi? Suominen sanoi, ettei tietenkään, Keski-Rauska kirjoitti.

Niinistö ilmoitti tuestaan Kataiselle puoluekokouksen ensimmäisen päivän iltana. Hetkeä myöhemmin ex-puheenjohtaja Harri Holkeri kertoi tukevansa puheenjohtajaksi Ilkka Kanervaa, ja tämän jälkeen myös Suominen tuli ulos kaapista Kataisen tukijana.

Jyrki Katainen puheenjohtajaksi Seinäjoen puoluekokouksessa 2004. Katainen sai puheenjohtajakisassa harvinaiset julkiset tuenosoitukset kokoomuksen ex-puheenjohtajilta Sauli Niinistöltä ja Ilkka Suomiselta.­

Katainen johti kokoomusta 10 vuotta (2004–2014).

Kataisen jälkeen kokoomuksen puheenjohtajan nuijan otti haltuunsa Alexander Stubb.

Suomisen elämäkerrassa käsitellään Stubbin syrjäyttämistä yhden kauden jälkeen puoluekokouksessa 2016.

Suominen ei tästä mitään uutta kerro. Ex-puheenjohtaja Suominen koki velvollisuudekseen tukea istuvaa puheenjohtajaa Stubbia, vaikka ei järin innostunut Stubbista ollut.

– Minä voin sanoa nyt Alexille, että minulla oli vaikeaa mutta sinulla on vielä vaikeampaa, Suominen perusteli tukeaan Stubbille aikoinaan Helsingin Sanomissa.

Stubbin vastaehdokkaina olivat Elina Lepomäki ja Petteri Orpo, ja Orpo valittiin.

Lähtö yhden kauden jälkeen. Ex-puheenjohtaja Ilkka Suominen tuki myötätunnosta Alexander Stubbia puheenjohtajakisassa 2016.­

Kokoomuksen seuraava puoluekokous on vuonna 2022.

Kokoomus on kolmesta vanhasta puolueesta (kok, kesk, sd) ainoa, jossa ei ole ollut naista puolueen puheenjohtajana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?