Liikenteen päästöt aiotaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä – Autoliitto tyrmää osan keinoista jo nyt: ”Sehän on uusi vero” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Liikenteen päästöt aiotaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä – Autoliitto tyrmää osan keinoista jo nyt: ”Sehän on uusi vero”

Liikenne- ja viestintäministeriö esittelee tiistaina vaikutusarviointeja suomalaisten autoilusta, joiden kerrotaan perustuvan ”maailmanluokan” dataan.

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöt vähenivät liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 2005–2015 noin 16 prosenttia, mutta kasvoivat 2016–2018 noin seitsemän prosenttia. Henkilöautoilu muodostaa suurimman osan liikenteen päästöistä.

5.10.2020 20:17

Hallitus haluaa puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen päästöt ovat putoamassa nykyisin toimin arviolta 37 prosenttia, jolloin uusia toimia pitäisi tehdä 1,6 miljoonan tonnin edestä vuosikymmenen aikana.

Hallitus on tekemässä periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta joulukuussa.

Sitä ennen valmistuu työryhmäraportti, jossa on arvioitu muun muassa autoveroa, ajoneuvoveroa, polttoaineveroa, käyttövoimaveroa, ruuhkamaksuja, jakeluvelvoitteen tason nostamista sekä sähkö- ja kaasukäyttöisten autojen hankintatukia.

Fossiilittoman liikenteen työryhmässä mukana ollut Autoliitto tyrmää osan esillä olleista päästövähennyskeinoista jo nyt.

– Ruuhkamaksuissa tullaan siihen, että kuka määrittää, mikä on ruuhka? Se, että ihmisiä menee aamulla töihin ja tulee iltapäivällä pois niin, että autot jonoutuvat, ei ole kansainvälisellä mittapuulla ruuhka. Joukkoliikenteen kannattavuutta halutaan parantaa sillä, että autoilijoiden maksuja nostetaan ja sehän on uusi vero, vaikka siitä puhutaan maksuna. Emme ole kannattamassa uusia veroja oman auton käyttäjille, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo, että ”vaihtoehtoisten liikkumistapojen volyymit” ovat harvoissa paikoissa niin tehokkaita, että ihmiset voivat luopua autoistaan.

Autoalan etujärjestöt antavat kannatusta sen sijaan toimille, jotka kannustavat autoilijoita vaihtamaan uudempiin autoihin.

– Ajoneuvoveron keventäminen vähempipäästöissä autoissa parantaisi niiden houkuttelevuutta. Ajosuorite tehdään keski-ikäisillä autoilla, vanhempien autojen osalta ajosuorite on suhteellisen pieni. Se ei ole ratkaisu, että vanhempia autoja lähdettäisiin rokottamaan oikein kunnolla, Nieminen näkee.

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittelemässä tiistaina Aalto-yliopiston, VTT:n, Traficomin ja Väyläviraston tekemiä vaikutusarviointeja suomalaisten autoilusta, joiden kerrotaan perustuvan ”maailmanluokan” dataan. Aineistosta käy ilmi, mistä löytyy potentiaalia liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja miten paljon eri toimet maksavat valtiolle.

Fossiilittoman liikenteen työryhmän pysyviin asiantuntijoihin kuuluva Tampereen yliopiston professori, Ilmastopaneeliin aiemmin kuulunut Heikki Liimatainen puhuu vahvasti sähköautoilun puolesta.

– Työsuhdeautot pitäisi olla sähköisiä, koska ne muodostavat vuosittain kolmasosan uusista autoista, Liimatainen sanoo.

Liimatainen viittaa Ilmastopaneelin arvioon, jonka mukaan sähköautoja pitäisi olla vuosikymmenen loppuun mennessä 700 000, kun täyssähköautoja on nyt vain 6500 ja ladattavia hybridiautoja alle 35 000.

Liimataisen mukaan sähköautolla saavutetaan päästöhyödyt keskiarvoajokilometreihin (14 000 km) suhteutettuna jo alle viidessä vuodessa.

– Jokainen voi käydä itse laskemassa autokalkulaattori.fi-sivustolla, mitkä ovat auton elinkaarikustannukset ja päästöt eri käyttövoimilla.

Nieminen pitää liikenteen sähköistymistä tosiasiana, mutta ei usko, että ihmisten maksukyky paranisi niin paljon, että heillä olisi varaa ostaa laajassa mitassa sähköautoja.

Pääministeri Sanna Marin (sd) asetti viime marraskuussa vielä liikenne- ja viestintäministerinä toimiessaan fossiilittoman liikenteen työryhmän. Marinin mukaan liikenteen päästöjä on vähennettävä merkittävästi, jotta Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.

Fossiilittoman liikenteen työryhmä on käsitellyt myös Aalto-yliopiston tutkijoiden vuosi sitten kohauttanutta ehdotusta polttoaineiden myyntilupajärjestelmän luomisesta.

Valtio määrittäisi mallissa alimman ja ylimmän mahdollisen hinnan polttoainelitran myyntiluvalle, ja luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämiin päästöihin. Käytännössä fossiilisen bensiinin ja dieselin myynti vähenisi vuodesta toiseen.

Mallin seurauksena pumppuhinnat kallistuisivat. Tutkijoiden mukaan päästökauppa keräisi valtion kassaan miljardeja euroja, joilla voitaisiin kompensoida mallin pienituloisille ja teollisuudelle aiheuttamia haittoja.

Autoliitto suhtautuu nihkeästi myös myyntilupajärjestelmään.

– Siinä on sellaisia elementtejä, jotka tekevät erittäin vaikeaksi arvioida, minkälaiseksi polttoaineen hinnanmuodostus muuttuu. Ehkä se on poliitikoille helpompaa, kun ei tarvitse kertoa, että polttoainevero nousee, kun se tapahtuu automaattisesti, Nieminen hymähtää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?