Li Andersson: Kuntien leikkauslistat seis, ennemmin veronkorotuksia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Li Andersson: Kuntien leikkaus­listat seis, ennemmin veron­korotuksia

Anderssonin mukaan valtio turvaa ensi vuonna kuntia rahapulassa noin 1,5 miljardin euron lisätuella, Kuntaliitto on arvioinut rahatarpeeksi 1,7 miljardia.

Ei leikkauksille kunnissa, mieluummin kuntaveron korotuksia. Puheenjohtaja Li Andersson linjasi vasemmistoliiton kuntafoorumissa puolueensa näkemyksiä kuntavaaleihin. Kuntavaalit pidetään huhtikuussa.

3.10.2020 13:07

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson (vas) haluaa kuntien lopettavan leikkauslistojen laatimisen ensi vuodelle.

Andersson sanoi vasemmistoliiton kuntafoorumissa lauantaina, että valtion lisätuen takia kunnilla ei ole syytä leikkauksiin. Valtio antaa koronakriisin takia kunnille ensi vuonna 1,45 miljardia euroa lisätukea. Kuntaliitto on arvioinut kuntien lisätuen tarpeeksi 1,7 miljardia euroa.

– Kaikissa kunnissa pitää nyt aloittaa talousarviovalmistelut uudelta pohjalta, huomioiden hallituksen kuntapaketin vaikutukset. On surullista huomata, että oikealla laidalla on edelleen havaittavissa halua hyödyntää koronatilannetta palveluiden alasajoon ja leikkausten tekoon. Voin vakuuttaa, että sellaiselle toiminnalle ei tulla vasemmistoliitossa antamaan tuumaakaan periksi, Andersson sanoi.

Li Anderssonin mielestä kuntien pitäisi lopettaa leikkauslistojen laatiminen ensi vuodelle, koska hallitus antaa kunnille koronan takia lisätukea noin 1,5 miljardia euroa. Arkistokuva.

Andersson alleviivasi, että vasemmistoliitto kannattaa kunnissa leikkauksien sijaan kuntaveron korotusta.

– Vasemmistoliiton linja näissä tilanteissa on selvä: Me pidämme kuntaveron korotusta parempana vaihtoehtona kuin esimerkiksi hoitajien vähentämistä kotihoidossa, opetusryhmien suurentamista peruskouluissa tai kirjastojen aukioloaikojen supistamista. Tulevan syksyn ja talven aikana mitataan, minkä asioiden ja keiden puolesta mikäkin puolue kuntatasolla toimii, Andersson totesi puheessaan.

Kuntien pitäisi siis aloittaa uudet budjettineuvottelut, jos ne suunnittelevat leikkauksia, ministeri Andersson?

– Kaikissa kunnissa on käynnissä ensi vuoden budjettineuvottelut. Jos ei ole aiemmin huomioitu hallituksen uusia linjauksia, nyt on aika aloittaa uudelta pohjalta, Andersson vastasi.

Kun valtio antaa kunnille ensi vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja kuntien tarve on noin 1,7 miljardia, niin vasemmistoliiton mielestä kunnissa ei muuta tarvitse tehdä kuin hoitaa hoiva- ja oppimisvelkaa?

– Ei ainoastaan. Varmasti kuntakohtaisesti talous on ollut vaikeuksissa jo ennen koronaa. Ei tuki kaikkia ongelmia ratkaise. Totesin puheessa, että meidän linja on, että kuntien valintatilanteissa kunnallisveron korotukset ovat parempi vaihtoehto tässä tilanteessa kuin se, että tehdään pysyviä heikennyksiä hyvinvointipalveluihin.

Korona jatkuu vielä ensi vuonna, julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko vuosikymmenen. Onko vasemmistoliitto sitä mieltä, että kunnissa ei tarvitse ryhtyä rakenteellisiin uudistuksiin?

– Kyllähän rakenteellisia uudistuksia tehdään. Kuntatalouden kannalta kaikkein oleellisin on sote-uudistus. Se on kuntatalouden kannalta hyvä juttu, se siirtää suurimmat menopaineet kuntien harteilta pois. Toinen iso rakenteellinen muutos liittyy koulutukseen. Väestön ikääntyminen näkyy myös nuorten ikäluokkien muutoksena. Melkein viidenneksellä vähenee peruskoululaisten määrä vuoteen 2030. Meillä on on kuntia, joissa nuorten määrä kasvaa, vaikutus on vielä suurempi muualla. Se tarkoittaa uutta pohdintaa koulutuspalveluiden järjestämisessä. Tarvitsemme enemmän kuntien välistä ja koulutusasteiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan turvata laadukkaat koulutuspalvelut koko maassa lapsille myös jatkossa, Andersson vastasi.

Metsäteollisuus liikutti torstaina työmarkkinoiden mannerlaattoja. Patruunat ilmoittivat, että nykyisten sopimusten päätyttyä Metsäteollisuus ei enää tee edes liittokohtaisia työehtosopimuksia, vaan sopimuksista neuvotellaan yrityskohtaisesti.

Li Andersson sanoi eilen Twitterissä, että päätös merkitsee sitä, että hallitukselle tulee akuutti tarve säätää esimerkiksi minimipalkkalaki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei lämmennyt vielä Anderssonin idealle. Marin sanoi Brysselissä, että hän ei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalain säätämiselle.

Andersson kertoi IS:lle, että vasemmistoliitto on puhunut minimipalkkalaista jo ennenkin.

– Siltä osin näkemyseroja puolueiden välillä on, että olemme vasemmistoliitossa nähneet tarvetta minimipalkkalaille jo ennen Metsäteollisuuden ulostuloa. Metsäteollisuudessa työntekijöiden järjestäytymisaste tulee olemaan myös tulevaisuudessa korkea, ja palkansaajapuoli pystyy hyviin neuvottelutuloksiin kollektiivisesti yrityskohtaisesti neuvottelemalla.

– Jos tämä on alkua laajemmalle trendille, jossa työnantajapuoli pyrkii irtautumaan yleissitovasta sopimusjärjestelmästä, pidän itsestäänselvänä, että tämä synnyttää painetta siirtää sääntelyä yhä voimakkaammin lainsäädäntöön, mikä tällä hetkellä on hoidettu työehtosopimusten kautta. Se ei koske ainoastaan vähimmäispalkkaa vaan monia muita vähimmäistyöehtoja, Andersson totesi.

Metsäteollisuuden työehtosopimukset ovat voimassa vielä 15–27 kuukautta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?