Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) joutuu keskiviikkona tosipaikan eteen. Haavisto menee perustuslakivaliokunnan kuultavaksi virkatoimien laillisuudesta al-Holin pakolaisleiriin liittyen.
Haavistolla on mukanaan ja apunaan asianajaja Markus Manninen, asianajotoimisto Hannes Snellmanilta.
– Haavisto on tammikuun jälkeen nyt ensi kertaa kuultavana, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kertoi.
Miksi Haavistolla on asianajaja mukana? Onko se tavallista?
– Se täytyy tiedustella Haavistolta itseltään. En osaa sanoa. Hän on halunnut näin. Kun tällainen pyyntö tuli, emme nähneet sille estettä, että hän ottaa asianajan mukaansa, Ojala-Niemelä vastasi.
– Hänellä on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus antaa vastine asiantuntijalausuntoihin, mitä on kertynyt matkan varrella, Ojala-Niemelä jatkoi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän mukaan valiokunta aikoo saada mietintönsä ulkoministeri Haaviston virkatoimien lainmukaisuudesta valmiiksi ensi kuun aikana.
Haavisto oli tammikuussa perustuslakivaliokunnan kuultavana. Sen jälkeen tapaus meni keskusrikospoliisin tutkittavaksi, tutkinta valmistui heinäkuun alussa, ja perustuslakivaliokunta on nyt ehtinyt perehtyä noin 1 000-sivuiseen poliisitutkintaan.
– Arvelisin, että valiokunnan jäsenillä on herännyt kysymyksiä, joita haluaa tarkentaa ja kysyä, Ojala-Niemellä totesi.
Perustuslakivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona ei ole muuta aihetta kuin Haaviston virkatoimien lainmukaisuus.
Ensi viikolla valiokunnan kuultavaksi tulee vielä ex-oikeuskansleri Jaakko Jonkka.
– Jos valiokunnan jäsenillä on kuulemisen haluja, jokainen kivi ja kanto nyt käännetään. Jonkalla ei ollut mahdollisuutta tulla aikaisemmin. Kuullaan ministeriä ensin, ja ministerillä on mahdollisuus lausua myös Jonkan asiantuntijalausunnosta, Ojala-Niemelä kertoi.
Kun kuulemiset on kuultu, perustuslakivaliokunta alkaa laatia mietintöään siitä, onko Haavisto syyllistynyt virkarikokseen vai ei.
Ojala-Niemelä lupaili valmista noin kuukauden kuluttua.
– Pyrimme siihen, että mietintö on lokakuun aikana valmis, Ojala-Niemelä sanoi.
Ulkoministeri Haavisto olisi voinut turvautua avustajaan jo tammikuun kuulemisessa.
Ministerin joutuminen virkatoimistaan perustuslakivaliokunnan kuultavaksi on perin harvinaista, avustajan käyttö ei.
Aikoinaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) joutui kuultavaksi vaalirahakohun myötä. Vanhasella oli historia Nuorisosäätiön puheenjohtajana ja hän oli pääministerinä päättämässä RAY:n avustuksista.
Vanhasta avusti asianajaja Petteri Sotamaa.
Myös pääministerinä PeV:n kuultavaksi päätynyt Jyrki Katainen (kok) ei sen sijaan avustajaa käyttänyt. Katainen tilasi kilpailuttamatta 700 000 euron tulevaisuusselvityksen filosofi Pekka Himaselta.
Kataisen tapaus ei päätynyt tutkintaan, Vanhasen tapaus päätyi.
Mietinnöissään perustuslakivaliokunta antoi vapauttavat päätökset Vanhaselle ja Kataiselle, ja eduskunta ei nähnyt aihetta syytteiden nostamiseen.
Tällä vaalikaudella kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) oli vieraslajipuheistaan perustuslakivaliokunnan kuultavana ja häntä avusti Kari Uoti.
Prosessi alkoi joulukuussa, kun IS oli kertonut ulkoministeri Haaviston ja konsulipäällikkö Pasi Tuomisen erimielisyyksistä al-Holin leirin suomalaisista.
Hallitus ei vielä tuolloin ollut tehnyt poliittista linjausta al-Holin suomalaisista.
Isis-leirillä Syyriassa oli kymmenkunta suomalaista naista ja heidän kolmisenkymmentä lastaan.
Tuominen kieltäytyi noudattamasta Haaviston lainvastaisiksi kokemiaan määräyksiä, ja hänet siirrettiin ulkoministeriössä syrjään tehtävistään ainakin al-Holiin liittyvissä asioissa.
Kymmenen opposition kansanedustajaa jätti joulukuussa perustuslakivaliokunnalle muistutuksen, jossa pyydettiin tutkimaan Haaviston toimien laillisuus al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamista koskevassa asiassa.
Nyt poliisitutkinnan jälkeen perustuslakivaliokunta laatii oman mietintönsä. Tämän jälkeen syytteen nostamisesta tai nostamatta jättämisestä päättää eduskunnan täysistunto.
Ministeriä vastaan voidaan nostaa syyte, jos tämä on tehtävässään olennaisesti rikkonut siihen kuuluvia velvollisuuksia tai menetellyt muutoin selvästi lainvastaisesti.
Jos eduskunta päättää nostaa syytteen, asia käsitellään valtakunnanoikeudessa.