Sotesta väännetään taas syksyllä – keskustan unelma maakunnista jäämässä pitkälti toteutumatta - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sotesta väännetään taas syksyllä – keskustan unelma maakunnista jäämässä pitkälti toteutumatta

Nyt näyttää siltä, ettei maakunnista ole tulossa sen enempää monialaisia kuin itsenäisiäkään.

­

24.9. 6:33

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on koronakriisistä huolimatta edennyt tällä vaalikaudella ja paketti palaa perjantaina lausuntokierrokselta takaisin hallituksen pöydälle. Keskustalla ei kuitenkaan ole uudistuksen suhteen aihetta juhlaan.

Puolueen ikiaikainen unelma, sote-uudistuksen rinnalle luotavat itsehallinnolliset ja monialaiset maakunnat olivat myös yksi sen kynnyskysymyksistä hallitukseen lähtemiselle. Nyt näyttää siltä, ettei maakunnista ole tulossa sen enempää monialaisia kuin itsenäisiäkään.

Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksen myötä syntyvät itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen näihin keskustan toivomiin monialaisiin maakuntiin. Oma kysymyksensä on kuitenkin se, mitä keskusta lopulta tarkoittaa monialaisella maakunnalla.

Viime vaalikaudella puolue vaati, että sote-palveluiden lisäksi maakunnille olisi siirtynyt runsaat parikymmentä muutakin tehtävää valtiolta ja kunnilta. Nyt valmisteilla olevassa mallissa maakunnille on siirtymässä sote-palveluiden lisäksi vain pelastustoimi ja ensihoito.

– Kyllähän sekin täyttää minimissään tämän keskustan kynnyskysymyksen. Mutta on meillä tietenkin laajempi tavoite pitkällä tähtäimellä, kansanedustaja Markus Lohi (kesk) sanoo.

Kansanedustaja Markus Lohen (kesk) mukaan sote-palveluista, pelastustoimesta ja ensihoidosta vastaava maakunta täyttää keskustan vaatimuksen monialaisesta maakunnasta.­

Yksi vaihtoehto olisi Lohen mukaan se, että aluekehittämiseen liittyvät ely-keskusten tehtävät ja maakuntaliittojen tehtävät kasattaisiin yhteen ja siirrettäisiin maakunnille.

Hallitusohjelman mukaan monialaisia maakuntia olisi määrä valmistella syksyn aikana parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.

– Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön, ohjelmassa kirjoitetaan.

Kansanedustaja Aki Lindén (sd) johtaa monialaisia maakuntia pohtivaa parlamentaarista työryhmää.­

Tähän mennessä työryhmä on kokoontunut vain kerran. Työtä johtavan kansanedustaja Aki Lindénin (sd) mukaan syksyllä mahdollisesti sovittavat lisävelvollisuudet eivät myöskään tulisi missään nimessä voimaan ennen vuotta 2027.

– Tarkastelemme asiaa ennakkoluulottomasti, mutta ei sote-pakettiin ja sen aikatauluun olla tällä vaalikaudella liittämässä mitään lisätehtäviä. Sehän monimutkaistaisi lainsäädäntöprosessia valtavasti, Lindén kommentoi.

Työryhmän varapuheenjohtajana toimiva Lohi toivoo nopeampaa aikataulua, jossa lainsäädäntö luotaisiin tällä vaalikaudella ja tehtävät siirtyisivät maakunnille jo ensi vaalikaudella.

Lohella on kuitenkin realistinen käsitys parlamentaarisen työryhmän kyvystä sopia asiasta.

– Ei siitä mitään varmuutta ole tietenkään, ei varmasti ainakaan siitä, että kaikkia niitä reilua 20 tehtävää tulla siirtämään maakunnille. Katsotaan mitä parlamentaarinen ryhmä saa aikaan, vai saako mitään, Lohi sanoo.

Työryhmään kuuluvan kansanedustajan Mia Laihon (kok) mukaan ainakaan kokoomus ei tule kannattamaan merkittävää tehtävien siirtoa maakunnille. Puolue vastustaa koko maakuntahallintoa.

– En näe tämän vaalikauden aikana mitenkään realistisena, että tehtäisiin mitään muita päätöksiä lisävelvollisuuksista maakunnille ennen kuin koko malli on edes vielä käytännössä, Laiho sanoo.

Kansanedustaja Mia Laiho (kok) edustaa kokoomusta monialaisia maakuntia pohtivassa parlamentaarisessa työryhmässä.­

Jos asiasta ei päästä syksyllä parlamentaarisessa valmistelussa sopuun, jää asian neuvotteleminen Lohen mukaan tulevien hallitusten päätettäväksi.

Toinen keskustan ajama tavoite on koskenut maakuntien itsehallintoa, joka on niin ikään hallituksen esityksessä vesittymässä.

Entinen keskustavaikuttaja Mikko Alkio totesi hiljattain Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa, että puolueen tulisi herätä siihen, ettei se ole saamassa uudistuksessa toivomiaan itsenäisiä maakuntia läpi.

Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö ottaa hänen mukaansa maakunnat haltuunsa ja rajoittaa liian yksityiskohtaisesti maakuntien toimimista.

Maakunta tarvitsisi STM:n hyväksynnän muun muassa suuriin investointeihin ja sen olisi neuvoteltava ministeriön kanssa joka vuosi siitä, kuinka paljon se voi ostaa sote-palveluita.

– Maakuntavaalien pitäminen olisi täysi farssi ja demokratian halventamista, Alkio totesi.

Hallitus lähetti sosiaali- ja terveysministeriön sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiesitystekstit lausuntokierrokselle kuntakentälle ja sairaanhoitopiireihin kesäkuussa. Kierros päättyy tämän viikon perjantaina 25. syyskuuta.

Nyt on jo selvää, että muutostarpeita on ilmennyt. Tarvittavat korjaukset olisi tarkoitus tehdä loka- ja marraskuun aikana ja saattaa esitykset eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella.

Syksyn aikataulua kuvataankin tiukaksi. Hallituksella olisi linjattavanaan useampikin tiukka kysymys muun muassa maakuntien rahoituksesta ja maakuntajaosta.

Merkittävä kiistakysymys koskee maakuntien rahoitusta, jonka on ainakin uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa määrä tulla suoraan valtion budjetista. Rahajaon perusteena tulisi olemaan pitkälti alueen palvelutarve, eli maakunnan väestön terveydentila.

Kitkaa aiheuttaa se, että osa maakunnista saisi uudistuksen toteuduttua nykyistä vähemmän rahaa sote-palveluiden toteuttamiseen. Häviäjäpuolelle jäävät etenkin suuret kaupungit ja Uusimaa, jotka ovatkin suhtautuneet esitykseen avoimen kriittisesti.

Rahoituksen tarveperusteisuudesta on väännetty myös hallituksen sisällä jo keväällä, ja syksyllä väännön odotetaan jatkuvan.

Pääpukareina kiistassa ovat keskusta ja rkp.

Keskusta puolustaa korkeampaa tarveperusteisuuden osuutta rahoitukseen, sillä siitä hyötyisivät enemmän alueet, joissa puolueella on korkea kannatus. Rkp:n kannatusalueet taas häviäisivät nykyisessä mallissa laskennallisesti eniten.

Vihreät ei olisi valmis kasvattamaan tarveperusteisuutta lainkaan tulevaisuudessa, kun taas vasemmistoliitto puoltaa jonkinasteista tarveperusteisuutta, vaikka ymmärtää myös kaupunkien hankalan aseman.

Hallitus on lähtenyt selvittämään myös maakuntien verotusoikeutta.

Toinen kysymys koskee maakuntajakoa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on luvannut, että Savonlinna saisi itse valita oman sote-maakuntansa uudistuksessa. Savonlinnan seutu ei halua tehdä yhteistyötä Mikkelin, vaan Kuopion kanssa.

Keskusta taas ei hyväksy Etelä-Savon maakunnan hajottamista. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) kertoi kesällä Länsi-Savo-lehdessä keskustan tekevän asiasta jopa hallituskysymyksen.

Keskustassa kiistasta syytetäänkin Sdp:tä ja Kiurua sooloilusta ja hallitusohjelman vastaisista lupauksista.

Hallituksen lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä olikin tarjolla kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois- ja toisessa Etelä-Savoon.

Tällainen on hallituksen sote-suunnitelma

Suomeen on määrä perustaa sote- ja maakuntauudistuksessa 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa.

Uusimaa jaettaisiin uudistuksessa neljään sote-maakuntaan (Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa sekä Vantaan ja Keravan yhteenliittymä), joiden lisäksi Helsinki säilyi omana alueenaan.

Uudistuksessa maakunnille on siirrettäisiin sote-palveluiden lisäksi myös ensihoito ja pelastustoimi.

Tavoitteena on, että uudet maakunnat aloittaisivat toimintansa vuonna 2023.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?