Valkoposkihanhet kuohuttavat eduskunnassa: ”Hanhi ei tarvitse buffetpeltoja, se tarvitsee haulikkoa” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Valkoposkihanhet kuohuttavat eduskunnassa: ”Hanhi ei tarvitse buffetpeltoja, se tarvitsee haulikkoa”

Tänä syksynä saa ampua noin 3 500 hanhea, hanhia ei saa syödä.

Suomen yli muuttaville valkoposkihanhille perustetaan ruokintapeltoja. Kansanedustaja Heikki Vestman ei halua buffetpeltoja, vaan hanhet metsästyslakiin metsästettäviksi linnuiksi.­

21.9.2020 16:15

Koronakriisin hoitoon hallitus ei kaivannut ”nyrkkiä”, mutta hallitus on perustanut hanhinyrkin.

Viljelijät voivat saada korvauksia hanhituhoista, hanhille kaavaillaan omia peltoja, hanhia saa maaseudulla hätistää ilmaan ampumalla, ja lisäksi Varsinais-Suomen Ely-keskus on myöntänyt vähän yli sadalle maanviljelijälle eri puolille Suomea poikkeusluvan 3 555 valkoposkihanhen ampumiseen viljelyvahinkojen ehkäisemiseksi

Valkoposkihanhet puhuttavat eduskunnassa. Hanhia saa tänä vuonna ampua yli 3500 hanhea Ely-keskuksen luvalla, niitä ei kuitenkaan saa syödä. Valkoposkihanhi halutaan lintudirektiivistä metsästyslain piiriin.­

Muutama viikko sitten raporttinsa jättänyt hanhinyrkki herättää keskustelua eduskunnassa.

– Valkoposkihanhi ei tarvitse buffetpeltoja, se tarvitsee haulikkoa, kansanedustaja Heikki Vestman (kok) totesi.

– Mitä hanhinyrkki esitti? Se esitti vain byrokraattisia ratkaisuja. Ruokintapeltojen lisäksi siellä oli hankikoordinaattoria Ely-keskukseen, siellä oli ideakilpailua ja lupahakemusten kautta toteutettavaa suojametsästystä. Hallitus tarjoaa yksinkertaiseen asiaan ratkaisuksi buffetpeltoja hanhille, Vestman jatkoi.

– Valkoposkihanhi ei tarvitse buffetpeltoja, se tarvitsee haulikkoa, kansanedustaja Heikki Vestman (kok) sanoo.­

Tänä syksynä ammutaan noin 3 500 hanhea, mutta niitä ei saa kuitenkaan syödä ja laittaa ruuaksi.

Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk) oli ilmeisesti ensimmäinen kansanedustaja, joka ihmetteli sitä, että ammuttavat hanhet pitää hävittää ja niitä ei saa syödä.

– En ymmärrä, mihin logiikkaan se perustuu. Metsästystä pitää laajentaa, ja hanhi pitäisi saada pois lintudirektiivistä. Järkeen kävisi, että hanhea saisi syödä. Kysymys herättää ihmisissä vihastusta, koska tämä tuntuu menevän arkijärjen ulkopuolelle. Ensinnäkin ei saa ampua miljoonamäärin olevaa lintua, toisekseen niitä ei saa syödä, Honkonen sanoi.

Hanhi on suojeltu laji, ja sen vuoksi sitä ei saa syödä.

– Tämä johtuu siitä, että valkoposkihanki ei ole riistalaji. Lainsäädössä on hyödyntämiskielto, kun kyse on luonnonsuojelulain piirissä olevasta laista. Et saa kokata hanhipataa. Tämä on järjetöntä, kun herkullisia lintuja ei saa syödä, se vasta ekologista olisi. Tämäkin ratkeaisi, jos hanhesta tulisi riistalaji ja silloin sen saisi kokata, Vestman kertoi.

Kansanedustaja Vestman teki toukokuussa lakialoitteen valkoposkihanhen metsästämisestä. Vestman haluaa valkoposkihanhet EU:n luonnonsuojeludirektiivistä metsästyslakiin metsästettäväksi lajiksi.

– Lintudirektiivi ei estä alueellista hanhen metsästystä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa valkoposkihanhi on riistalaji ja alueellisesti metsästettävä. Direktiivi itse asiassa velvoittaa ottamaan huomioon lintukantojen kehityssuunnat. Ei ole perusteita, miksi Suomen pitäisi olla hanhensuojelun mallioppilas,Vestman näki.

Kansanedustaja Petri Honkonen haluaisi nähdä tutkijan, joka kertoo hanhien osaavat erottaa niiden käyttöön tarkoitetut ruokintapellot maanviljelijän viljapellosta.­

Suurinta hilpeyttä hanhikysymyksessä on herättänyt hanhille perustettavat hanhipellot.

– Odotan, että julkisuuteen astuu tutkija, joka kertoo, miten hanhi osaa valita sen pellon oikein. Vielä en sellaista ole kuullut. Toki riistapeltoja on täällä Keski-Suomessa, jossa hanhet eivät ole ongelma. Usein käy niin, että esimerkiksi joutsenet, jotka ovat täällä ongelma, ne saattavat olla viereisellä heinäpellolla, vaikka riistapellolla kasvaisi kaikkea muuta. Vaikea on luonnoneläimiä ohjata. Kyllä ampuminen on ensisijainen hätytyskeino, sen arkijärjellä ymmärtää, Honkonen totesi.

– Miten hanhi osaa lukea sen, mikä on sille tarkoitettu buffa ja mikä on omaisuuden suojassa olevaa peltoa, Vestman kyseli.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) vastasi hanhipeltokysymykseen Twitterissä.

Mikkosen mukaan hanhet oppivat olemaan pelloilla, joissa niitä ei hätistellä, ja ministerin ei tarvitse laittaa opastekylttejä hanhille.

– Viljelyksiltä valkoposkihanhia karkotetaan aktiivisesti. Hanhipelloilla ne saavat olla rauhassa. Ruotsin kokemusten perusteella tiedetään lintujen oppivan nopeasti suosimaan niille varattuja alueita. Minun ei siis tarvinne lähteä pystyttelemään hanhille opasteviittoja Mikkonen twiittasi.

Hanhikysymyksessä on kaksi eri ongelmaa.

Muuttomatkoillaan keväisin ja syksyisin hanhet tekevät tuhojaan pelloilla eri puolilla Suomea, viime vuonna maanviljelijöiden pelloilla muuttomatkojen aikana lepäili ja ruokaili 650 000 hanhea.

Suomessa taas pesii kesäisin 34 000 valkoposkihanhea, jotka puolestaan aiheuttavat sotkuillaan harmia kaupunkien puistoissa ja virkistyspaikoilla.

Venäjällä pääosin pesivä valkoposkihankikanta on kasvanut kolmikymmenkertaiseksi 1980-luvulta lähtien

Hanhinyrkki ratkoi lähinnä viljelijöille aiheutuvia ongelmia.

Hanhien olo pitäisi tehdä tukalaksi hätistelemällä niitä pois, ja osa viljelijöistä sai luvan ampua tietyn määrän lintuja omilta tiluksiltaan.

Hanhipeltoja perusteltiin sillä, että linnut kaipaavat lepoa ja ravintoa muuttomatkansa aikana. Ja jos hanhet eivät ymmärrä ruokailla hanhipelloilla, viljelijöille luodaan korvausjärjestelmä hanhivahinkojen katteeksi.

Kaupunkien hanhien aiheuttamiin haittoihin 37-sivuinen raportti puuttui vain noin sivun verran. Ratkaisuksi esitettiin muun muassa alueiden aitaamista, ruohikon leikkaamista lyhyeksi ja koirien käyttöä hankikarkottimina.

– Ruotsi valmistelee muutosta, jossa alueellisen metsästyksen perusteena voisi olla hygieniasyyt, ei ainoastaan satovahinkojen torjunta. Totta kai tämä on yhtä lailla kaupunkien ongelma. Kymmenen prosentin hanhikannan kasvu koskee myös kotimaassa pesivää hanhikantaa, ei ainoastaan Suomen yli lentävää hanhikantaa, Vestman sanoi.

Valkoposkihanhi on EU-alueen yleisin hanhilaji ja eniten vahinkoa aiheuttava hanhilaji.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?