Kolme suomalaismeppiä äänesti tyhjää Navalnyin myrkyttämisen tuominneesta EU:n Venäjä-lauselmasta – syynä lauselman muotoseikat - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kolme suomalaismeppiä äänesti tyhjää Navalnyin myrkyttämisen tuominneesta EU:n Venäjä-lauselmasta – tässä syy

Mauri Pekkarisen (kesk) ja Eero Heinäluoman (sd) mukaan päätöslauselmaan sisällytettiin myös asioita, joita sinne ei olisi kuulunut. Heinäluoman mukaan moni sisällytetty asia on peräti Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan.

Eero Heinäluoma (sd), Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Mauri Pekkarinen (kesk) äänestivät tyhjää EU-parlamentin Venäjä-lauselmassa, joka kumpusi venäläisen oppositiokasvo Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä.­

19.9. 18:00

Euroopan parlamentti tuomitsi jyrkästi päätöslauseessaan johtavan oppositiopoliitikon ja korruption vastaisen venäläisen aktivistin Aleksei Navalnyin murhayrityksen hermomyrkyllä.

Parlamentti hyväksyi päätöslauselman äänin 532 puolesta, 84 vastaan ja 72 tyhjää. Tyhjää äänestäneiden meppien joukossa oli kolme suomalaista: Eero Heinäluoma (sd), Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Mauri Pekkarinen (kesk).

Mepit pyytävät lauselmassaan käynnistämään välittömästi kansainvälisen tutkinnan Navalnyin tapauksesta ja siitä, onko Venäjän kemiallisia aseita koskevia kansainvälisiä sitoumuksia rikottu.

Päätöslauselman mukaan Navalnyin tapaus on vain yksi esimerkki Venäjän harjoittamasta laajemmasta sisäpoliittisesta painostuksesta ja maailmanlaajuisista aggressiivisista toimista.

Parlamentti kehottaa EU-maita ottamaan käyttöön kunnianhimoisia rajoittavia EU-toimenpiteitä Venäjää vastaan ja vahvistamaan jo nykyisiä toimiaan.

Päätöslauselmassaan mepit kehottavat lisäksi ottamaan käyttöön nipun pakotemekanismeja.

Suomalaiskolmikon päätös äänestää tyhjää on kummastuttanut lukuisia suomalaisia. Muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) hämmästeli äänestyspäätöstä.

Ilta-Sanomat tavoitti mepeistä Pekkarisen ja Heinäluoman kommentoimaan. Molemmat painottivat tuomitsevansa Venäjän toiminnan ja myös kannattavansa pakotteita.

– Aivan ehdottomasti kannatan, että unioni tuomitsee ne teot, jota Venäjä on tehnyt. Ilman muuta kannatan lisäpakotteitakin. Mutta kun samassa resoluutiossa (päätöslauselmassa) on kymmeniä erilaisia kohtia ja tulee sellaisia perusteluja, kuten että Nordstream 2 pitäisi panna jäihin, sanatarkkaa sanamuotoa en nyt muista. Tai vielä isompana vahva vaade Venäjän eristämisestä kaikesta kansainvälisestä yhteistyöstä ja kanssakäymisestä, Pekkarinen perustelee.

Eli siis oliko tässä Euroopan unionille tyypilliseen tapaan limitetty paljon erilaisia asioita yhteen?

– Se on juuri näin. Kaikkien intressitahojen piti saada siihen jotain mukaan ja siihen tuli kaiken näköistä. Nordstream 2:sta luopuminen oli yksi erittäin konkreettinen asia, mutta siinä oli monta kohtaa, jossa vaadittiin Venäjän eristämistä kansainvälisistä yhteyksistä. Samaan aikaan meillä on tiedossa Kiinan tapahtumat, eikä heitä ole vielä heitä eristämässä kansainvälisistä yhteisöistä, ei EU ole sitä vaatinut.

Pekkarinen toteaakin, ettei voinut missään tapauksessa äänestää päätöslauselmaa vastaan. Pohdinnan jälkeen hän päätyi äänestämään tyhjää, koska lauselmassa oli hänen mielestään monia asioita, joita siihen ei olisi pitänyt sisällyttää ja joita hän ei pitänyt tarkoituksenmukaisena.

Heinäluoma on Pekkarisen kanssa samaa mieltä siitä, että päätöslauselmaan oli sisällytetty asioita, joiden ei siellä kuulunut olla. Hänen mukaansa sanktioiden aika olisi vasta sitten, kun myrkytys on selvitetty puolueettomasti. Heinäluoman mukaan on nurinkurista, että sanktioista sovitaan jo ennen puolueetonta selvitystä.

– Navalnyin myrkyttäminen on järkyttävä asia, eikä sitä voi mitenkään vaieten sivuuttaa. Se vaatii reagoinnin ja nyt Venäjältä pitää vaatia, että asia selvitetään luotettavalla tavalla. Jotta lopputulokseen voidaan luottaa, selvityksessä tulee olla mukana kansainvälisiä toimijoita. Jos Venäjä ei selvitykseen suostu tai jos Venäjä kieltäytyy saattamasta syyllisiä edesvastuuseen, niin sitten on tarve keskustella sanktioista.

– Vankkureita ei pidä laittaa hevosen eteen. Ensin pitää olla hevosen liikkeellä ja sitten tulee vasta vankkurit, Heinäluoma kuvailee.

Hänen mukaansa raskaiden sanktioiden aika on vasta, kun Venäjä on antanut oman vastauksensa. Venäjällä on niin sanotusti seuraavan siirron paikka.

Heinäluoma myös toteaa, että julkilausuma on äärimmäisen kaukana Suomen ulkopolitiikan linjasta ja talouspakotteiden toteutuessa Suomi ampuisi omaan jalkaansa ”raskaalla tavalla”. Tällaiseen ei Suomella ole varaa ainakaan ennen Venäjän vastausta.

– Siihen on sekoitettu paljon vaatimuksia, joita Suomi ei kannata enkä minäkään voi kannattaa. Se vaatii Venäjän täydellistä eristämistä ja Suomen linja on aivan päinvastainen. Suomen linjan mukaan pitää olla asiallisessa kanssakäymisessä, ilmaista oma mielipide ja hakea yhteistä ratkaisua kansainvälisessä kanssakäymisessä. Suomen linja on ollut rakentavan kanssakäymisen linja, kun nyt vaaditaan eristämistä.

Lisäksi lauselmaan sisältyy asioita, joita Heinäluoma pitää kummallisina. Näitä ovat muun muassa Itämeren kaasuputkihanke Nordstream 2:sta luopuminen, Venäjä-yliopiston perustaminen Eurooppaan ja venäläisen opposition tukeminen unionin varoin.

– Emme hyväksy sitä, että venäläiset sekaantuvat länsimaiden vaaleihin, emmekä halua venäläistä rahaa eurooppalaisiin vaaleihin. Miten voisimme laatia itsellemme oikeutta Venäjän opposition rahoittamiseen Euroopan kassaholveista. Ei sekään ole kovin toimiva linja.

– Sitten sinne on sotkettu tämä, että EU-varoilla käynnistettäisiin unionin alueella Venäjä-yliopisto. Voi kysyä, mistä tällainen kumpuaa?

Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen takia Heinäluoma koki, ettei voinut antaa hyväksyntäänsä nyt esitellylle päätöslauselmalle, mutta kertoo tukevansa Navalnyin myrkyttämisen selvittämistä luotettavasti.

Miksi sitten äänestitte tyhjää ettekä lauselmaa vastaan?

– Sen takia, että itse lähtökohta oli oikea. Myrkytykseen täytyy reagoida ja täytyy vaatia sen selvittämistä sekä pidän tärkeänä, että asiasta keskustellaan. En kuitenkaan voi äänestää sellaisten asioiden puolesta, jotka ovat Suomen ulkopoliittista linjaa vastaan. Sen takia koen, että tässä asiassa tyhjän äänestäminen oli oikea ratkaisu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?