Kommentti: Hallitus sysäsi työllisyyspäätökset ay-ylähuoneelle – odotettua kepuleijonaa ei näy - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Hallitus sysäsi työllisyyspäätökset ay-ylähuoneelle – odotettua kepuleijonaa ei näy

Hallituksen budjettiriihen tiedotustilaisuudessa ei enää yllätyksiä kuultu. Työllisyysratkaisut, kuten eläkeputken rajaaminen, jätettiin työmarkkinoiden ay-ylähuoneelle. Hallituksesta ei ollut päätöksiä sanelemaan, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Hallituksen budejttiriihi oli poikkeuksellinen. Sen junaili alusta loppuun puheenjohtajaviisikko valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) tahtiin. Sektoriministereitä ei infossakaan nähty.­

16.9. 19:34

Hallituksen budjettiriihi oli kaikin puolin erikoinen.

Sektoriministereitä riihessä kuultiin vasta päätöspäivänä. Muuten riihen jyvät ja akanat kasasi hallituksen johtoviisikko valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) toimiessa kapellimestarina.

Kapellimestari Vanhanen otti vajaan kuukauden aikana omaan pohjaesitykseensä nähden uutta velkaa nelisen miljardia ja lainahana paukkuu ensi vuonna 10,8 miljardin euron paineella. Entisten päälle.

Hallitus pysyi kasassa, kun oli velkarahaa, mitä jakaa. Se on helppoa touhua pohjimmiltaan.

Koronan takia tilannetta pitää toki ymmärtääkin.

Joku saattaa silti muistaa 1990-luvun päätökset ja vertailla aikoja toisiinsa. Silloin rahaa ei edes saanut.

Työllisyysesitykset olivat riihen odotetuinta antia, sillä voimassa olevan antiikkisen hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii 75 prosentin työllisyysasteeseen vuoteen 2023 mennessä.

Hallitus hehkutti, että se on tehnyt linjaukset 31 000 – 36 000 lisätyöllisestä vuosikymmenen aikana ja kokonaistavoite nostettiin 80 000 työlliseen.

Mutta, mutta.

Konstit ovat hiukan hämärän ja usvan peitossa. Työvoimapalveluita muutetaan pohjoismaiseen malliin. Ok.

Mutta eipä ollut hallituksesta päättämään eläkeputken rajaamisesta. Se jätettiin työmarkkinajärjestöjen käsiin, tuon suomalaisen ay-ylähuoneen päätettäväksi.

Hallitus uhosi, että elleivät työmarkkinajärjestöt saa ratkaisua aikaan marraskuun loppuun mennessä, hallitus tekee sen itse. Kyse on yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisesta noin 10 000 lisätyöllisellä.

Sitä sopii odottaa, vaikka paine on olevinaan kova.

– Ei mahdotonta, mutta vaikeaa – ja epätodennäköistä, nimettömänä pysyvä työmarkkinapamppu povaa IS:lle.

– Kyllä se onnistuu, sanoo toinen.

Kyse on esimerkiksi siitä, miten kovia vaatimuksia ay-liike esittää irtisanomissuojan vahvistamiseksi.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko valitteli kuvaavasti puheenvuorossaan, ettei hallitus saanut sopua paikallisesta sopimisesta. Ei tietenkään. Se olisikin ollut poliittinen ihme, jos esimerkiksi vasemmistoliitto aikoo jatkaa hallituksessa.

Tiedossa on, etteivät hallituksen asettamat seitsemän työllisyystyöryhmääkään ole saaneet tikkua ristiin tähän mennessä. Lisäksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi elokuun alussa MTV:n haastattelussa (MTV 9. 8.), että kovat työllisyysratkaisut kannattaisi suosiolla jättää seuraavalle vaalikaudelle ja seuraavalle hallitukselle.

Tuskin tilanne marraskuun loppuun mennessä muuttuu, vaikka hallitus vakuutti uskovansa asiaansa.

Onpahan hallituksessa riideltävää joulun alla.

– Hallitus on pettämässä itseään ja ohjelmansa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok) tiivisti teollisuuden näkemyksen hallituksen työllisyystavoitteista.

Riihen mielenkiintoisinta antia oli seurata, tuleeko kannatusalhoon ajautunut keskusta riihen päätteeksi julkisuuteen vihrevasemmiston nöyränä apupuolueena vai uuden puheenjohtajan myötä leijonan ottein – sellaistahan oli lupailtu.

Ei näkynyt kepuleijonaa.

Outoa oli, että keskustan kannata kiusallisimmat asiat, kuten energiaverot, esitteli vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo – tuo keskustakentän lemmikki.

Turpeen verotus kaksinkertaistuu ensi vuoden alusta, kuten tiedossa oli. Lämmityspolttoaineiden veroa nostetaan 105 miljoonalla eurolla. Molemmat koskettavat juuri keskustalaista maakunta-Suomea.

Ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hannu Hoskonen sanoi tiistaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että jos esimerkiksi turveverotus kaksinkertaistuu, se on keskustan loppu

Varoitus on annettu: Helsingin Sanomien tuore gallup kertoi, että keskustan kannatus on tippunut 10,8 prosenttiin.

Jotenkin kuulosti liki avuttomalta hätähuudolta, kun Saarikko nosti budjetti-infossa esiin yksittäisenä asiana, että yöjunayhteys Kajaanin palautetaan. Että yritetään tässä jotakin kuitenkin.

Lohtua keskusta voi hakea siitä, että työsuhdepolkupyörille koittaa verovapaus.

Kuntien kohdalta tilanne ei ole kaiketi niin paha kuin kunnissa pelättiin. Vaikeudet eivät tosin poistu minnekään. Kompensaatioita tulee, mutta niin tulee myös lisävelvoitteita, kun oppivelvollisuusuudistus käynnistetään ja perheitä vapautetaan varhaiskasvatusmaksuista.

Budjettiriihen alkuun hallituksen silmille räjähti pommi, kun Neste ilmoitti aikomuksistaan lopettaa Naantalin jalostamo. Yt-ilmoituksia tulvii ikkunoista ja ovista. Tuleva talvi pelottaa kaikkia.

Ministeriviisikosta yksi toisensa jälkeen toisti, että teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n minimitasolle. Päätöstä kehuivatkin kaikki EK:sta alkaen.

Mutta jos vienti ei vedä, se ei vedä.

Eikä hallitus sille mitään voi.

Jos koronaepidemia pahenee, se heijastuu väistämättä Suomen vientiin. Siinä se riski on, kuten Matti Vanhanenkin tiivisti. Usvassa mennään ja teollisuuden tilauskirjat tyhjenevät.

Yrittäjät pohtivat, rohkaisiko hallitus nyt jotenkin yrittäjyyttä. Miten muka? kuuluu kysymys.

Mutta propagandaa pitää tehdä.

IS:n tietojen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd) kansliasta patistettiin WhatsApp -viesteillä väkeä muun muassa twitteriin ylistämään hallituksen erinomaisia saavutuksia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?