Kommentti: Keskusta joutuu nyt selittäjän paikalle – kynnyskysymys huuhtoutui roskakoriin ja ikävät päätökset siirretään tulevaisuuteen - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Keskusta joutuu nyt selittäjän paikalle – kynnyskysymys huuhtoutui roskakoriin ja ikävät päätökset siirretään tulevaisuuteen

Budjettiriihen kokonaiskuva näyttää siltä, että päätöksiä veronkiristyksistä, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista lykätään, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Olli Waris.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) odotti Säätytalon edustalla pääministeri Sanna Marinin (sd) saapumista. Kun Marin oli tullut paikalle, kaksikko tuli selvittämään riihen tilannetta yhdessätuumin medialle.­

16.9. 13:59 | Päivitetty 16.9. 16:05

Ilmassa oli poliittista symboliikkaa, kun keskustan entinen puheenjohtaja ja entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni käveli keskiviikkona budjettiriihen viimeisen päivän aamuna Säätytalon ohi.

Paikaltaan syrjäytetty rivikansanedustaja Kulmuni ei Säätytalon neuvotteluihin osallistunut.

Katri Kulmuni käveli Säätytalon ohi keskiviikkona aamulla, kun budjettineuvottelut sisällä olivat alkamassa.­

Keskustan kipparina neuvotteluissa toimi tuore puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, joka saapui riihen päätöspäivänä kameroiden ja mikrofonien eteen pääministeri Sanna Marinin (sd) kanssa.

Samanlainen performanssi nähtiin jo maanantaina, jolloin Marin ja Saarikko kertoivat budjettiriihen käynnistymisestä yksissä tuumin.

Hiukan päälleliimatun eleen tarkoituksena oli alleviivata hallituksen yhtenäisyyttä.

Mielikuvaviestintä ei silti peitä alleen sitä tosiasiaa, että etenkin keskustalla riittää budjettiriihen jälkeen selitettävää.

Keskustan ensimmäinen kynnyskysymys hallitukseen menemiselle oli seuraava: ”Sitoudutaan 75 %:n työllisyysasteeseen ja siihen, että julkinen talous (ml. kuntatalous) on tasapainossa vuonna 2023”.

Jo nyt on tiedossa, että keskustan kynnyskysymys numero yksi huuhtoutuu poliittisen lähihistorian roskatynnyriin. Keskustan puoluekokous linjasi, ettei työllisyysastetavoite ole enää realistinen koronan seurausten vuoksi.

Työllisyysastetavoitteen ja julkisen talouden tasapainon sijasta valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) puhuikin keskiviikkoaamuna Säätytalolla haaleasti kestävyystiekartasta ja velkaantumisasteen taittumisesta vuonna 2030.

Nyt on Vanhasen mukaan elvyttämisen aika. Luvut puhuvat puolestaan: valtion alijäämä on tänä vuonna 17,6 miljardia, ja vielä ensi vuonnakin 10,7 miljardia. Aiemmin Vanhanen arvioi ensi vuoden alijäämän jäävän seitsemään miljardiin.

Uusi luku pitää sisällään muun muassa tarkentuneet koronatestauskulut. Matkustamisen avaaminen edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön mukaan peräti 30 000 testiä vuorokaudessa, minkä arvioidaan maksavan 1,4 miljardia euroa.

Eri väriset hallitukset ovat tehneet alijäämäisiä budjetteja jo vuodesta 2009, joten suuri kuva säilyy ennallaan.

Nyt velkatälliä perustellaan koronalla, ja ekonomistit ovatkin yleisesti ottaen hyväksyneet velkaantumisen kriisin varjolla: valtio ottaa iskua vastaan, jotta esimerkiksi kunnat saavat hoidettua lakisääteiset velvollisuutensa.

Koronakriisistä huolimatta budjettiriihen kokonaiskuva näyttää siltä, että ikäviä päätöksiä veronkiristyksistä, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista lykätään sumuiseen tulevaisuuteen.

Jarrupoljinta jouduttaneen painamaan pohjaan viimeistään ensi syksyn budjettiriihessä, jolloin edessä on todennäköisesti jo päätöksiä talouden tasapainottamisesta.

Poliittisesti asetelma on vaikea erityisesti keskustalle, joka on markkinoinut ajatusta itsestään hallituksen ”järjen äänenä” ja velkarallin hillitsijänä – vasemmistopuolueille velka ei ole koskaan ollutkaan samanlainen peikko.

Keskustassa päätettiin käydä keskiviikkona vastahyökkäykseen.

– Miten itse olisit toiminut? Muistat hyvin 10 vuoden takaisen finanssikriisin hoidon, silloin tehtiin nykyistä alijäämäisempi budjetti VMI Kataisen johdolla. Nyt käsillä ei ole ”pelkkä” finanssikriisi, vaan yhtä aikaa terveys- ja talouskriisi, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vastasi Twitterissä julkisen velan määrää kauhistelleelle Keskuskauppakamarin toimitusjohtajalle Juho Romakkaniemelle.

Keskustalähteistä perusteltiin IS:lle koronavelkaa yhteiskuntarauhalla. Työllisyystoimistakin on saatu keskustalaisten mukaan ”hyvä alku”, mikä kuulostaa melko laimealta viime vaalikauden Suomi kuntoon -puheiden jälkeen.

Yksi keskustalaisille kirpeä yksityiskohta on turpeen verotuksen kiristäminen, joka sai ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Hannu Hoskosen (kesk) äyskimään jo ”maaseudun tappolinjasta” ja ”kepun lopusta”.

Perinteiseen tapaan kierrokset ovat kiihtymässä myös opposition piirissä, joka ottaa jättialijäämästä kaiken irti.

– Suomen valtion budjetti 2021: 10,7 miljardia lisää velkaa, vesitetty aktiivimallikakkonen ja lisää neuvotteluaikaa yli vuoden kokouksia pitäneille työmarkkinajärjestöjen työryhmille. Onko tämä vastuunkantoa, kansanedustaja Arto Satonen (kok) härnäsi Twitterissä.

– Tähän on tultu, että pääministeri on ”iloinen sovun löytymisestä”, kun valtio ottaa 10,7 miljardia lisää velkaa, kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) kommentoi.

16.9. kello 16.05: Lisätty tieto siitä, että keskustan puoluekokous linjasi, että työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ei ole enää realistinen tavoite koronan seurausten vuoksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?