”Se olisi kepun loppu” – keskustan Hannu Hoskonen lyttää budjetti­riihen turve-esityksen täysin maan rakoon - Politiikka - Ilta-Sanomat

”Se olisi kepun loppu” – keskustan Hannu Hoskonen lyttää budjetti­riihen turve-esityksen täysin maan rakoon

Eduskunnan ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hannu Hoskonen lyttää täysin käsiinsä saamansa esityksen turpeen verokohtelusta. Budjettiriihessä turpeen veroa ollaan Hoskosen mukaan kaksinkertaistamassa. – Tämä on suora isku maaseudun työpaikkoihin. Sen hyväksyminen on keskustan loppu, Hoskonen tiivistää.

15.9. 12:48

Ilomantsilainen Hannu Hoskonen (kesk) on kautta aikain ensimmäinen keskustalainen eduskunnan ympäristövaliokunnan johdossa.

Hän on seurannut tarkasti keskustelua turpeen verokohtelusta, joka on todella kuuma peruna myös parhaillaan käytävässä hallituksen budjettiriihessä Säätytalossa.

Hoskosen käsityksen ja tietojen mukaan hallitus aikoo kiristää turpeen verotusta, kuten esimerkiksi vihreät ovat vaatineet.

Päätöksiä turveverosta ei ole vielä tehty.

Hoskosen mukaan hallitus aikoo kuitenkin esittää turpeen veron korottamista 2,7–3 eurolla megawattia kohden. Nyt kaukolämmön tuotantoon käytettävästä turpeesta maksetaan veroa kolme euroa megawattitunnilta, eli esitys tuplaisi turveveron määrän.

– Käytännössä hiukan enemmän kuin kaksinkertaistaisi, sillä päälle tulee vielä päästökaupan kokoava hiilidioksidin hinta.

– Sellaista siellä (Säätytalolla) on eilen väännetty, Hoskonen sanoo.

Hannu Hoskosen mukaaan edesssä on turveyrittäjien konkursseja, joilla on laajat heijastusvaikutukset maaseudun toimeentulolle, jos turpeen verotusta kiristeään yli hallitusohjelman. Turveyrittäjät myyvät jo kalustoaan muun muassa Baltian maihin.­

Vuosittain energiayhtiöiden maksama yhteenlaskettu turpeen veropotti vaihtelee 20 miljoonasta eurosta 25 miljoonaan euroon.

Hoskosen mukaan valmisteilla oleva esitys on mielipuolinen, ja se johtaa toteutuessaan tukkipuun polttamiseen energiakäytössä.

– Näissä oloissa lämpökattiloissa kannattaa polttaa jo heikompilaatuista tukkia, nimenomaan harvennusleimikoilta tulevaa puuta. Jo nyt poltetaan kuitupuuta, Hoskonen sanoo.

Turvetta on käytetty lämpötuotannossa seospolttoaineena. Nyt turpeen tilalle tulee kivihiiltä tai kevyttä polttoöljyä.

Hoskonen laskee, että esitys johtaisi turveyrittäjien massatyöttömyyteen ja taloudellisiin ongelmiin. Kausivaihtelut huomioon ottaen turvealalta tulee 2 000-4 000 työtöntä, Hoskonen laskee.

– Turveurakoitsijat ajautuvat konkurssiin. Työttömiä tulee lisää, paljon enemmän kuin Kaipola ja Naantalin jalostamo tuovat.

Hoskonen ihmettelee isoon ääneen, miten hänen oma puolueensa keskusta voisi olla tukemassa esitystä.

– Maaseudun tappolinja jatkuu. Se olisi kepun loppu!

– Tällä päätöksellä tuhottaisiin maaseudun elinkeinot, Hoskonen sanoo ja muistuttaa, että turpeen käyttö on hallitusohjelman mukaisesti muutenkin puolittunut jo nyt.

Äkkimuutos on Hoskosen mukaan kaiken kaikkiaan vaarallisin.

Hoskosen mukaan yrittäjät ovat ongelmissa kalliin kalustonsa takia, jota myydään jo nyt ulkomaille, muun muassa Baltian maihin.

Vaikutus näkyisi Hoskosen mukaan myös suomalaisessa traktoriteollisuudessa, sillä turveyrittäjien koneet ovat pääsääntöisesti kotimaisia Valtroja.

– Tämä on aivan idioottimaista touhua! Hoskonen puhisee.

Hoskosen mukaan jatkossa Suomeen tuodaan energiapuuna myös Keski-Euroopan tuhopuustoa, joka tuo mukanaan Suomeen metsille haitallisia lajeja ja tauteja.

Lisäksi Hoskonen uskoo, että jatkossa turvetta tuodaan Suomeen Venäjältä.

Hoskosen mukaan Venäjällä Suomen rajan tuntumassa pannaan parhaillaan turvesoita tuotantokuntoon. Tähtäimenä on Suomen markkinat.

– Venäläinen myyjä kiittää taatusti Suomen hallitusta, Hoskonen latelee.

Hoskonen kysyy myös, mistä turve tulee jatkossa viherrakentamiseen ja puutarhoihin. Jos kotimainen turvetuotanto ajetaan alas, se loppuu kerralla, Hoskonen varoittaa.

Vaikutukset tuntuisivat maatilojen ja muun muassa broilerikasvattamoiden kuivikkeiden käytössä, ja kauppapuutarhoille tulisi ongelmia, Honkonen listaa.

Koulutukseltaan Hoskonen on metsätalousinsinööri. Vuosina 1981–2003 hän työskenteli Ilomantsin metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidonneuvojana.

Hoskonen joutui viime viikolla puolueensa johdon silmätikuksi, kun hän ilmoitti eduskunnassa, ettei hyväksy massiivista EU:n elpymispakettia ja Suomen roolia paketin nettomaksajana, minkä keskusta on hallituksessa siunannut.

– Onko keskustalla mitään järkeä olla enää tällaisessa hallituksessa, joka ajaa maaseutua alas, Hoskonen kysyy lopuksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?