Tulevalta opetus­ministeriltä jäi lukio kesken poissa­olojen vuoksi – ”Valmensin neljää salibandy­joukkuetta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Tulevalta opetus­ministeriltä jäi lukio kesken poissa­olojen vuoksi – ”Valmensin neljää salibandy­joukkuetta”

Opetusministeriksi nousevan Jussi Saramon (vas) koulutustausta on harvinainen ministerille.

Suomen koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliitikasta vastaavaa ministeriötä johtaa ensi joulukuusta alkaen datanomi Jussi Saramo.­

7.9. 19:19 | Päivitetty 7.9. 21:40

Opetuksesta ja koulutuksesta vastaava ministeriö saa uuden nokkamiehen, kun vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustaja Jussi Saramo alkaa sijaistaa vanhempainvapaalle jäävää Li Anderssonia.

Vasemmistoliiton puoluehallitus on päättänyt esittää Saramoa puolueen valtuustolle ja eduskuntaryhmälle ministerituuraajaksi. Lopullinen päätös tehdään syyskuun aikana.

– No ei se ole vielä varmaa, muitakin ehdokkaita voi tulla, Saramo itse sanoo vaatimattomasti.

Hänen valintaansa Anderssonin sijaiseksi pidetään käytännössä varmana.

Li Andersson ja Jussi Saramo kesäkuussa 2019.­

Suomen koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliitikasta vastaavaa ministeriötä johtaa ensi joulukuusta alkaen datanomi. Datanomi tarkoittaa toisen asteen tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa, kansan kielellä kolmevuotista ammattikoulututkintoa.

Useimmilla hallituksen ministereistä on takanaan yliopistotason koulutus ja muutamilla korkein tutkinto on ylioppilastutkinto.

Ennen datanomiopintoja Saramo kävi lukiota Porvoossa. Se jäi kesken.

– Reilut pari vuotta kävin lukiota. Numerot oli ihan hyvät, mutta siellä meni sukset ristiin poissaolojen vuoksi, niitä oli liikaa.

– Olin sitä mieltä, että jos osaa asiat ja saa hyvät numerot, sen pitäisi riittää. Mutta ei se niin mennyt, Saramo muistelee.

Saramon mukaan hän pyysi itse eroa päivälukiosta.

– Ajattelin mennä iltalukion puolelle suorittamaan loput, jotta ehdin tehdä palkka- ja vapaaehtoistöitä, Saramo sanoo.

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Jussi Saramo vuonna 1999.­

Lukioaikaan Saramolla piti kiirettä töiden ja harrastusten takia.

– Valmensin neljää salibandyjoukkuetta ja kävin töissä.

Ajatus iltalukioon menosta kuivui. Saramo päätti opiskella datanomiksi.

– Ajatus oli, että siinä ammatillisen tutkinnon opiskelun ohessa suoritan iltalukiossa ylioppilastutkinnon, mutta se jäi.

Lukupäästä ei lukio ja valkolakki Saramon mukaan jäänyt kiinni, vaan ajan puutteesta.

– En nyt lukion keskiarvoja muista, mutta peruskoulussa paras keskiarvo oli 9,3.

Kun Saramo valmistui datanomiksi 2003, alan töitä ei hänen mukaansa ollut tarjolla.

– Uudenmaan alueella oli kolme avointa työpaikkaa ja niihin satoja hakijoita, Saramo muistelee.

Sosiaalisessa mediassa Saramon pätevyyttä on ehditty kyseenalaistaa. Tuleva opetusministeri ei kuitenkaan katso koulutuksensa olevan este opetusministerin pestin hoitamiseen.

– Ihmiset ei oikein hahmota, mitä on ministerin työ. Ei ministeri ole erikoisasiantuntija, vaan hän johtaa sitä. Meillä on hyvä hallitusohjelma, jossa isot linjat on kiinnitetty ja minun tehtäväni on viedä sitä eteenpäin.

Saramo muistuttaa, että hänellä on pitkäaikainen kokemus politiikasta.

Hän on toiminut muun muassa europarlamentaarikko Merja Kyllösen avustajana kaksi vuotta, sekä kahteen otteeseen vasemmistoliiton poliittisena sihteerinä sekä kolme vuotta opetus- ja kulttuuriministeriössä erityisavustajana sekä kunnallispolitiikassa.

Jussi Saramon vaalimatkailuvaunu vuonna 2011.­

Opetusministereiden pitkässä ketjussa on Saramon lisäksi muitakin ei-ylioppilaita. Tuoreimpia tapauksia ovat opetusministerinä vuosina 2008–2011 viihtynyt Henna Virkkunen (kok), joka ei ollut ylioppilas, mutta opiskeli Jyväskylän yliopistossa aina filosofian lisensiaatiksi asti. Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa II opetusministerinä toiminut Tanja Karpela (kesk) puolestaan oli ylioppilas, mutta hänellä ei ollut akateemista tutkintoa.

Sanna Marin, pääministeri (sd) ylioppilas, hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto

Matti Vanhanen, valtiovarainministeri (kesk) ylioppilas, valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopisto

Pekka Haavisto, ulkoministeri (vihr), ylioppilas

Tytti Tuppurainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri (sd), ylioppilas, filosofian maisteri, Oulun yliopisto

Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri , ylioppilas, (sd) Master of Laws (lakimiehen tutkinto) Brunelin yliopisto, Britannia

Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri (rkp), ylioppilas, oikeustieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto

Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, (rkp) ylioppilas

Antti Kaikkonen, puolustusministeri (kesk) ylioppilas, valtiotieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto

Maria Ohisalo, sisäministeri (vihr), ylioppilas, yhteiskuntatieteiden tohtori

Jari Leppä, maa-ja metsätalousministeri (kesk), ei yo, maanviljelysteknikko

Annika Saarikko, tiede- ja kulttuuriministeri (kesk), ylioppilas, filosofian maisteri, Turun yliopisto

Sirpa Paatero, kuntaministeri (sd), ylioppilas, ehkäisevän päihdetyön ohjaaja, Etelä-Karjalan ammattikoulu

Timo Harakka, liikenne- ja viestintä ministeri (sd) ylioppilas, teatteritaiteen maisteri Tampereen yliopisto

Tuula Haatainen, työministeri (sd), ylioppilas, valtiotieteiden maisteri

Mika Lintilä, elinkeinoministeri (kesk), ylioppilas, hallintotieteiden kandidaatti, Tampereen yliopisto

Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeri (vas) ei yo, lähihoitaja

Krista Mikkonen (vihr) ylioppilas, filosofian maisteri, Joensuun yliopisto

Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, ylioppilas, valtiotieteiden maisteri, Turun yliopisto

Oikaisu 7.9.2020 klo 21.40: Toisin kuin jutussa ensin luki, Henna Virkkusen ylin tutkinto on filosofian lisensiaatin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?