Kokoomus on käyttämässä budjettiriihen jälkeen opposition järeintä asetta, välikysymystä.
Tässä vaiheessa kokoomus tosin vasta uhkaa hallitusta välikysymyksellä. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan kokoomus laatii välikysymyksen, jos hallitus ei päivitä budjettiriihessä kahden viikon kuluttua ohjelmaansa ja tee päätöksiä 120 000:ta uudesta työpaikasta.
Hallitus aikoo tehdä syksyllä päätökset 30 000 uudesta työpaikasta, joten kokoomuksen asettama mittari tuskin värähtää riihen jälkeen.
– Hallitusohjelma ei ole tästä maailmasta, Orpo sätti.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen sanoi, että Suomi on ajautumassa yt-kierteeseen, joka ei selity vain koronalla.
– Finnair, SSAB, Metso, Outotec, tänään Tallink, UPM, Swissport Finland, Lapin suurin matkailukonserni. Lista on valitettavan pitkä. Tulevaisuuden näkymä on poikkeuksellisen sumuinen, ja sitä ei helpota, että maan hallitus pitää jatkuvasti esillä muun muassa yritysverotuksen kiristämiseen tähtääviä ideologisiaan ehdotuksiaan.
– Tämän kaiken ohella hallitus ja pääministeri on ottanut työllistäviä yrityksiä kohtaan asenteen, joka ei vie Suomen yhteistä asiaa eteenpäin. Erityisesti pääministeri ei halua ymmärtää, miten yritykset toimivat ja mistä Suomen hyvinvointi syntyy, Grahn-Laasonen moitti pääministeri Sanna Marinia (sd), joka on kritisoinut UPM:ää Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksestä.
– Syksy näyttää tosi vakavalta, itku tulee kuulumaan monista, monista kodeista tämän syksyn aikana, Orpo säesti.
Orpon mukaan kokoomus muun muassa poistaisi eläkeputken, porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, palauttaisi kotitalousvähennyksen ennalleen, keventäisi työn ja yrittämisen verotusta ja siirtäisi painopistettä ympäristö- ja haittaveroihin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vaati hallitukselta budjettiriihen jälkeen ”rehellistä asiakirjaa”, josta käy ilmi, miten hallitus on muuttanut ohjelmaansa.
– Nyt ollaan epäselvässä tilanteessa, kun hallitus ei itsekään usko voimassa olevaan ohjelmaansa. Kukaan ei puhu enää julkisen talouden tasapainosta 2023, eikä hallitus tähtää enää 75 prosentin työllisyysasteeseen. Voi kysyä parlamentarismin kannalta, onko oikein, että hallitus, joka lepää sen luottamuksen varassa, joka annettiin viralliselle ohjelmalle, toteuttaa käytännössä toista ohjelmaa, joka myöntää, että virallisen ohjelman tavoitteeseen ei olla pääsemässä.