UM:n salaiseksi luokiteltu raportti kritisoi Suomen kehitysyhteistyö­hankkeita Afrikassa – ”Outcome-tason tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi” - Politiikka - Ilta-Sanomat

UM:n salaiseksi luokiteltu raportti kritisoi Suomen kehitysyhteistyö­hankkeita Afrikassa – ”Outcome-tason tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi”

Sisäisissä raporteissa kritisoidaan kehitysyhteistyö­hankkeiden riskienhallintaa.

Etiopia oli yksi ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen arvioimista kohteista. Kuva Etiopiasta vuodelta 2015, kuvassa on kaupunkiviljelmä entisellä kaatopaikalla.­

28.8. 7:30 | Päivitetty 28.8. 11:59

Suomen kehitysyhteistyöhankkeet saavat kritiikkiä puutteellisesta valvonnasta ja vähäisistä tuloksista, käy ilmi ulkoministeriön sisäisistä tarkastusraporteista.

Sisäiset tarkastusraportit on luokiteltu salassa pidettäviksi. IS sai raportit ulkoministeriöstä tietopyynnöllä.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti tarkastuksen Mosambikin ja Kenian maaohjelmiin vuonna 2018 ja Etiopian maaohjelmaan vuonna 2017. Tämän jälkeen yksikkö ei ole tehnyt maaohjelmiin tarkastuksia.

Sisäinen tarkastus antaa raporteissaan kritiikkiä siitä, ettei seuranta- ja valvontamatkoja Suomen tukemiin kohteisiin tehdä riittävästi.

– Hankkeiden seurannan ja valvonnan kannalta kenttäkäynnit ovat ensiarvoisen tärkeitä, sisäinen tarkastus painottaa.

Johdon vastineen mukaan kenttämatkoja pyritään lisäämään. Sisäistä tarkastusta kehotettiin ottamaan huomioon vähentyneet resurssit.

Etiopia-tarkastuksen yhteydessä johto mainitsi, että vuoden 2018 alussa Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikössä työskenteli enää 12 henkilöä, kun vielä syksyllä 2014 henkilömäärä oli 18.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja viestittää IS:lle, että ensi vuonna alkavalla maaohjelmakaudella kohteiden seurantaan on erityisesti panostettu.

Ylivoimaisesti suurin osa Suomen avusta Mosambikille on kanavoitu opetussektorille.

Mosambikin maaohjelma saa kritiikkiä siitä, että opetussektorin tavoitteiden saavuttaminen on vain yhden hankkeen varassa.

– Outcome-tason tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, raportissa arvioidaan.

Kuvajan mukaan tavoitteet, joita ”ei ole vielä ylemmällä tulostasolla kaikin osin saavutettu, liittyvät sektoriohjelman kriittisiin ja haastavimpiin osa-alueisiin, kuten oppimistuloksiin sekä sukupuolten tasa-arvoon ja alueelliseen tasa-arvoon”.

– Näissä kysymyksissä edistys on koko maan tasolla parhaimmillaankin hidasta, ja on hyväksyttävää, että edistys havaitaan selvemmin ja aikaisemmin alemmalla tulostasolla, jolla edistys onkin ollut kaikkiaan hyvää. Täydentävää opetushanketta on suunniteltu yhteistyössä Maailmanpankin kanssa. Siinä ollaan jo sopimusvaiheessa.

Sisäisen tarkastus kritisoi myös Suomen hankkeiden riskienhallintaa. Kokonaisnäkemys kaikista Afrikan ja Lähi-idän osaston toimialueeseen liittyvistä riskeistä jää sisäisen tarkastuksen mukaan epäselväksi ja sekavaksi.

– Ulkoasiainhallinnossa ei ole laadittu riskienhallintapolitiikkaa tai riskien hallinnan periaatteita. Ministeriö ei tue kehitysyhteistyön riskienhallintaa, sisäinen tarkastus katsoi.

Etiopian osalta sisäinen tarkastus otti esiin, ettei maaohjelmien tulosalueille oltu määritelty tavoitteita käytännössä ollenkaan.

Yhden tulosalueen mukaan vuoteen 2025 mennessä Etiopiassa maaseudulla asuvien ihmisten tulisi olla voimaantuneita nauttiakseen kestävästä kehityksestä ja kunnollisista elinolosuhteista.

– Kaikki indikaattorit eivät ole sellaisia, että niille voisi asentaa vuosittaiset tavoitteet. Joissakin indikaattoreissa seurataan trendiä, jonka tulisi olla positiivinen, mutta yksittäistä vuositavoitetta on mahdotonta asettaa tai sillä ei ole merkitystä. Tärkeämpää on positiivisen trendin jatkuminen, johdon vastineessa kommentoitiin kritiikkiä.

Kuvajan mukaan riskienhallintapolitiikka on viimeistelyssä.

– Se valmistuu lähiaikoina. Kehitysyhteistyötä toteutetaan erittäin riskialttiissa maakontekstissa, joten riskeiltä ei täydellisesti voida välttyä, mutta toimintatapoja, riskienhallintaa ja järjestelmiä on jatkuvasti kehitetty.

Mosambikissa toimii joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä, maastrategiassa mainitaan mm. Kepa (nyk. Fingo), Kirkon Ulkomaanapu, Plan, Taksvärkki ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus.

Sisäinen tarkastus kiinnitti Mosambik-raportissa huomiota siihen, ettei kansalaisjärjestöjen toiminnasta, rahoituksesta ja linkittymisestä maaohjelmaan ole raportoitu vuosiraportissa mitään.

Etiopia-raportin kansalaisjärjestötukea koskevassa kappaleessa kritisoidaan tulosten raportointia ja seurantaa ”heikoksi”.

Johdon vastineen mukaan suositus kansalaisjärjestöjen rahoituksen kytkemisestä maaohjelmaan ei ole linjassa ministeriön vuoden 2017 kansalaisyhteiskuntalinjauksen kanssa, jonka mukaan kansalaisjärjestöt ovat lähtökohtaisesti autonomisia toimijoita, jotka määrittelevät itse toimintansa tavoitteet.

Maaliskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana toteutettiin ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikön tilaama riippumaton arviointi Afganistanin, Myanmarin, Somalian, Syyrian, Irakin ja Palestiinalaisalueiden maaohjelmista.

Euromääräisesti Suomi on suunnannut tukea eniten Afganistaniin. Kuva Kabulista.­

Raportin mukaan ”hankkeet tuottivat yksittäisiä tulosryppäitä, jotka vaikuttivat vain rajallisesti haurauden vähentämiseen ja joiden linkit maaohjelmiin olivat vähäisiä”.

Afganistanin maaohjelmaa lukuun ottamatta kehitysyhteistyön siiloutuneet, eri osastojen rooleihin perustuvat toimintamallit näkyivät ”puutteellisena sisäisenä johdonmukaisuutena”.

– Vaikka maaohjelmissa kiinnitettiin huomiota valtiorakenteiden vahvistamiseen ja rauhanrakentamiseen, niistä puuttui selkeä lähestymistapa aiheeseen. Rahoitetut ohjelmat eivät myöskään sisältäneet järjestelmällistä keskipitkän tai pitkän aikavälin suunnitelmaa, raportissa arvioitiin.

Suomi tunnetaan raportin mukaan haurailla alueilla periaatteellisena ja puolueettomana toimijana, joka edistää aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, mutta ohjelmatasolla ihmisoikeuskysymyksien huomioon ottaminen ei ole ollut järjestelmällistä.

Vähäinen huomio joihinkin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin asettaa raportin mukaan kyseenalaiseksi Suomen ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteutumisen.

Raportin käsittely ulkoministeriössä on kesken. Afganistanissa tuloksia heikentää ministeriön mukaan heikko turvallisuustilanne ja jatkuva epävakauden tila.

Myanmarin osalta vanhana esimerkkinä mainitaan, että Suomen tuella on autettu viljelijöitä siirtymään oopiumunikon viljelystä kahvin viljelyyn ja yhteensä 25 000 lasta on päässyt osallistumaan Suomen tuella esiopetukseen.

Viitisen vuotta sitten kirjallaan Kehitysavun kirous kohahduttanut Suomen entinen Mosambikin-suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen katsoo, että sisäisen tarkastuksen havainnot kuulostavat tutuilta.

–Kaikki tiedostavat ongelmat, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä niille voisi lopulta tehdä. Oma suositukseni oli, että lopetettaisiin koko toiminta Mosambikissa, en nähnyt mitään mahdollisuuksia tulokselliseen toimintaan siinä ympäristössä. Mosambikin suurin haaste on, syntyykö Pohjois-Mosambikissa ääri-islamistien ajama sisällissota luonnonresurssien hallintaan liittyen. Se, mitä tapahtuu kehitysyhteistyölle tai jollekin hankkeelle, on siinä hulabaloossa pikkuasia.

Ex-suurlähettiläs Matti Kääriäinen syyttää suuryrityksiä siitä, että ne eivät halua maksaa kehitysmaissa veroja. Toisena ongelmana Kääriäinen pitää maataloustukia, joilla vauraat maat tukevat maanviljelijöitään. Tämä johtaa Kääriäisen mukaan siihen, että Afrikka, joka muuten voisi olla elintarvikkeiden viejä, on valtava elintarvikkeiden tuoja.­

Kääriäinen väittää, että äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt eniten maissa, joihin on annettu eniten kehitysapua, ja viittaa tehtävänsä YK:n äärimmäisen köyhyyden erityisraportoijana jättäneen Philip Ahlstonin arvioon siitä, että köyhyys ei ole juurikaan laskenut sitten 1990-luvun.

Kristiina Kuvaja pitää Kääriäisen näkemystä rajuna yleistyksenä, mutta myöntää, ettei tavoitteita saavuteta välttämättä yhden hankkeen elinkaaren aikana, koska köyhyys kohdemaissa on ”erittäin syvää”.

–Jos katsomme köyhyydessä elävien ihmisten määrää, on varmasti maita, joissa puhtaasti väestönkasvu on ollut niin suurta, että talouskasvu ei ole ehtinyt siihen perään. Jos katsotaan Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisia kumppanimaita Afrikassa, niin suhteellinen köyhyys on jokaisessa laskenut, Kuvaja sanoo viitaten määreeseen, jolla tarkoitetaan huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon.

Kääriäinen ei peruuta väitteestään. Kääriäisen mielestä sitä perusasiaa, miksi pitkään tukea saaneet maat eivät ole nousseet jaloilleen, ”ei ole haluttu kauheasti käsitellä”.

–Ulkoministeriö käyttää vanhaa liturgiaa. Ajattelin, että Ahlstonin puheenvuoron jälkeen virallisillakin tahoilla alettaisiin muokata propagandapuheenvuoroja uudestaan.

Kehitysyhteistyömäärärahat ovat nousemassa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan ensi vuonna lähes 1,2 miljardiin euroon.

Kehitysyhteistyön kokonaismääräraha on nousemassa 165 miljoonaa euroa, ulkoministeriön hallinnonalalla nousua on 25 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö tavoitteli vielä huomattavasti suurempaa korotusta: kehitysyhteis­työn momentille esitettyjä valtuuksia on vähennetty valtiovarainministeriön ehdotuksessa 106 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelman tulevaisuusinvestointiosiossa lupaillaan kehitysyhteistyöhön 208 miljoonan lisäpanostuksia. Lisäksi lähetystöverkoston vahvistamiseen on tarkoitus satsata 18 miljoonaa.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) pitää selvänä, että tulevaisuusinvestointeihin liittyvää ”kokonaisuutta joudutaan pohtimaan koronakriisin johdosta uudessa valossa”.

– Tämä pätee myös edustustoverkon kehittämiseen. Lähtökohtana on ollut lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja, mutta on muistettava, että ne ovat osa valtiontalouden kokonaisuutta, josta päätetään budjettiriihessä.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) sanoo, että kehitysyhteistyöllä on saatu merkittäviä muutoksia, kun katsotaan koulutuksen laatua, äitiyskuolleisuutta, lapsikuolleisuutta ja verojärjestelmien kehittämistä. Kenia ja Vietnam ovat Skinnarin mukaan esimerkkejä maista, joissa on luotu pohjaa kehitysyhteistyöllä ja joiden kanssa on alettu tehdä sen jälkeen kauppaa. Etiopian vesihuollon malli on Skinnarin mukaan esimerkki aidosta kumppanuudesta ja kestävistä tuloksista.­

Skinnari kutsuu kehitysyhteistyötä maratonlajiksi, jolla saadaan aikaan vaikutuksia miljoonien ihmisten elämässä.

–Ilman muuta toisinaan tulee epäonnistumisia, kun tehdään työtä korkean riskin olosuhteissa. Kumppanit valitaan sen perusteella, kuinka asianmukaiset riskienhallinta-, seuranta- ja tilintarkastusjärjestelmät ovat. Varojen käyttöä seurataan ja tuloksista raportoidaan. Sisäinen tarkastus arvioi valvontatoimenpiteiden kontrollien ja riskienhallinnan riittävyyttä, samalla annetaan suosituksia, miten korjataan ja kehitetään.

Ulkoministeriön vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan kehitysyhteistyö­varoihin kohdistuneiden väärinkäytösten seurauksena takaisinperinnässä oli 70 688 euroa.

Ulkoministeriön ja SPR:n varoja väärinkäytettiin Liberiassa, Guineassa ja Sierra Leonessa osana SPR:n ja Punaisen Puolikuun yhdistysten Ebola-operaatiota. Väärinkäytökset havaittiin Punaisen Puolikuun tarkastuksissa. Takaisinperinnässä olevat rahat on maksettu ulkoministeriön mukaan takaisin.

Viime vuonna tuli ilmi 17 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä; seitsemän tapausta liittyy kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän kansalaisjärjestöyhteistyöhön, yksi kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön ja kaksi humanitaariseen apuun.

Ulkoministeriö ei anna tapauksista tarkempaa tietoa. Väärinkäytöstapaus tulee julkiseksi, kun asiassa tehdään takaisinperintäpäätös.

Jutun otsikkoa täsmennetty 28.8. kello 11.22: Vaihdettu salassa pidettävä muotoon salaiseksi luokiteltu. Juttuun lisätty myös kuvatekstejä.

Eniten tuetut kohteet

Vuosina 2012–2018 Suomi kohdisti tukea eniten Afganistanille, 175 miljoonaa euroa. Vuosina 2017–2020 Suomi on sitoutunut tukemaan Afganistania 111 miljoonalla eurolla.

Toiseksi eniten tukea kohdistettiin ajanjaksolla vuosina 2012–2018 Syyrialle ja Irakille, 142 miljoonaa. Kolmanneksi eniten kyseisellä ajanjaksolla kohdistettiin tukea Somalialle, 93 miljoonaa.

Suomen tuki Kenialle on vuosina 2018–2022 yhteensä 39,6 miljoonaa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen kehys vuodelle 2017 oli Etiopiassa noin 13,7 miljoonaa euroa. Mosambikia Suomi tuki vuonna 2018 10,2 miljoonalla eurolla.

Lähteet: Adapting for change: country strategy approach in fragile contexts, ulkoministeriön sisäisen tarkastuksen raportit

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?