Näin koronapommi jysähti taas hallituksen syliin – sisäpiiriläiset avautuvat: ”Tulipaloja on ollut koko ajan” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Näin koronapommi jysähti taas hallituksen syliin – sisäpiiriläiset avautuvat: ”Tulipaloja on ollut koko ajan”

Hus-pomon mielestä hallitukselle iski kesän alussa hyvän olon tunne. Käynnissä on linjariita siitä, miten koronakriisin toista kierrosta pitäisi hoitaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on pitänyt tähän asti kiinni Suomen tiukasta linjasta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd, vas.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) vääntävät kättä matkustamisen rajoituksista.­

22.8. 7:25

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä oli hyviä uutisia juhannusaattona 19. kesäkuuta: Husin laboratorioissa ei ollut havaittu yhtään uutta koronavirustartuntaa.

Kyseessä oli ensimmäinen päivä helmikuun lopun jälkeen, jolloin Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä ei havaittu uusia tartuntoja.

Juhannuspyhien jälkeen hallitus kertoi, että etätyösuosituksesta luovutaan elokuun alussa. Myös yli 70-vuotiaita koskenut suositus fyysisten kontaktien välttämisestä purettiin. Omaehtoinen karanteeni salli työssäkäynnin matkustelun jälkeen.

Hallituksen riveissä tunnettiin helpotusta, epidemia näytti hiipuvan. Ydinkesä sujui rauhallisesti. Virkamiehet ja ministerit viettivät 3–4 viikon mittaisia lomia.

Elokuun alussa tunnelma muuttui. Koronavirustesteihin pääseminen ruuhkautui, ja tautitapausten määrä alkoi taas kasvaa.

Elokuun 13. päivä uusia tapauksia todettiin jo 41. Hallitus antoi myös yleisen maskisuosituksen, vaikka vielä alkukesästä sosiaali- ja terveysministeriö oli sitä mieltä, ettei maskeista ole juurikaan hyötyä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) hätkäytti kertomalla, että riskimaista Suomeen saapuvat asetetaan pakkokaranteeniin vankeusrangaistuksen uhalla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) närkästyivät julkisesti Kiurulle, ja riitaa yritettiin tyynnytellä pääministerin Sanna Marinin (sd) ”pöydänputsauskeskustelulla”.

Miten tähän päädyttiin? Miksi koronapommi jysähti hallituksen syliin, vaikka koronan toiseen kierrokseen oli kuukausikaupalla aikaa varautua?

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että hallituksella oli vallalla kesäloman alkaessa ”hyvän olon tunne, sillä tilanne ennen juhannusta oli niin loistava”. Lehtonen olisi säätänyt ravintoloiden aukioloaikoja, jotta koronatilanne olisi pysynyt ihmisillä koko ajan mielessä.

– Periaatteen tasolla hallitus on oikeassa, mutta monen asian käytännön toteuttaminen on jäänyt kesken. Ensin matkustusrajoitukset poistuivat ja sitten alettiin miettiä, miten matkustajia testattaisiin. Jos tarkoituksena on, että kaikki päiväkotilapset on tarkoitus käyttää koronatestissä, se olisi ollut hyvä suunnitella niin, että kun ihmiset alkavat palata lomalta, olisi ollut kapasiteettia lapsia testata. Käytännössä ministeri vaan ilmoitti, että kesälomaa edeltävä tavoite pitää kaksinkertaistaa. En usko, että kukaan laski, mitä se merkitsee, että kaikkien oireilevien pitäisi päästä testiin.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan Hus pystyy nostamaan testauskapasiteettinsa 10 000:een testiin lokakuun puoliväliin mennessä.­

Hallituspuolueissa on ihmetelty, miten koronatestien kysyntä pääsi yllättämään Husin. Arvostelu on kohdistunut myös suoraan Lehtoseen, joka on ollut julkisuudessa näkyvästi esillä kommentoimassa hallituksen koronatoimia.

– Olemme olleet laittamassa paukkuja syksyyn, mutta olihan se yllätys, että flunssakausi tulee heti elokuun ensimmäisellä viikolla. Tämä tuli yhtenä pläjäyksenä, ja kun ihmiset tulivat lomilta, he lopettivat etätyöt ja kun piti viedä lapset tarhaan, he lukivat nämä ohjeet ja siitä ryysis alkoi, Lehtonen vastaa kritiikkiin.

Myös toinen hybridistrategian peruskivi, tautitapausten jäljittäminen, on sujunut vaihtelevasti: Kiurun mukaan ”joillakin alueilla on pystytty jäljittämään 75 prosenttia tartunnoista, joillakin alueilla on jääty alle puoleen”.

– Eniten harmittaa se, että nyt analyysin viiveet haittaavat hyvin sujunutta jäljitystyötä. Pelkään, että tartuntalukumme ovat vääristyneitä, on tullut paljon testattavia mutta iso joukko niistä on vähäisen riskin henkilöitä. Meillä on aivan samanlaiset testauskriteerit koko Etelä-Suomen alueella, pitäisi pystyä kohdentamaan resurssia, epidemiaa voi olla jossakin Helsingin kaupunginosassa, kohdennetaan testausta vaikka sinne tai tietylle työpaikalle, Lehtonen ehdottaa.

Ongelmana on myös se, että hallituksen sisällä hybridistrategiaa tulkitaan täysin eri tavalla.

Sisäministeriössä katsotaan, että sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelee koronan hoitamista ainoastaan tartuntatautilain näkökulmasta.

– STM käsittelee lakia sillä näkökulmalla, että kun jossakin jotakin ilmenee, niin stop, kaikki pysähdyksiin. Ajatteluun pitäisi yhdistää kokonaisyhteiskunnallisia kysymyksiä, koska strategiana ei ole tällä hetkellä täysi tukahduttaminen. Silloin pyritään siihen, että pidetään yhteiskuntaa niin auki kuin voidaan. STM esimerkiksi esitti kategorista työmatkaliikenteen keskeyttämistä pakkokaranteenivivun kautta. Jokainen voi arvioida, mitä se tarkoittaa Suomen taloudelle, kun hallitus ei voi loputtomasti kaivella elvytysmiljardeja.

Sosiaali- ja terveysministeriön linjaa tämän viikon matkustusrajoituksia koskevissa neuvotteluissa kuvaillaan ”varsin ehdottomaksi”. Ratkaisematta jäi esimerkiksi kysymys siitä, mitkä erityisryhmät voitaisiin päästää Suomeen tietyn kriteerein.

– Jos et ole heidän puolellaan, olet heitä vastaan, STM:n neuvottelutyyliä arvostellaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) rakentaisi Lappiin matkustuskuplan turisteille.­

Elinkeinoministeriössä katsotaan, että koronatilannetta hoidetaan tällä hetkellä ”totaalisesti” sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.

– Laajempi tarkastelu on jäänyt pois, on edetty vähän kädestä suuhun. Tulipaloja on ollut koko ajan, ja on keskitytty sammuttamaan niitä tulipaloja.

Lintilä sanoo IS:lle, että Suomeen ja erityisesti Lappiin pitäisi rakentaa isojen matkayhtiöiden avustuksella terveellisen ja turvallisen matkustamisen malli, jotta maahan saataisiin turisteja esimerkiksi Britanniasta, Saksasta, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Matkustajilta edellytettäisiin negatiivista koronavirustestiä.

– Tässä on aidosti se vaara, että vuosikymmenten työ, jota on tehty Lapin matkailun nostamiseksi, tuhotaan omilla toimilla. Voisimme lähteä markkinoimaan niin Suomea kuin Lappia turvallisena matkustuskohteena, tässä pitäisi kääntää asetelma toisin päin, uhasta mahdollisuudeksi, Lintilä sanoo.

Lintilän ehdotuksesta on IS:n tietojen mukaan parhaillaan vääntö käynnissä hallituksessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä suhtaudutaan esitykseen torjuvasti. STM:ssä katsotaan, että kun muualla on oltu lomatunnelmissa, siellä on yritetty varautua tosissaan toiseen korona-aaltoon.

– Meno ei tästä parane, vaan pahenee, STM:ssä pelätään.

Asian ytimessä on ulkomailta saapuneiden karanteenitoimet. Pohjois-Makedoniasta Skopjesta saapui Turkuun koneita, joissa matkustaneiden joukossa havaittiin peräti 60 koronatartuntaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli löydetty keskiviikkoon mennessä yhdeksän koronatapausta. Tuoreessa muistissa on, että maaliskuussa korona levisi Suomeen pitkälti Itävallan hiihtokeskuksista saapuneiden lomamatkailijoiden välityksellä.

Lentokenttien lisäksi STM:ssä kannetaan huolta satamista. Helsingin satamissa ei tehdä sisärajatarkastuksia, ja STM:ssä pidetään riskinä sitä, että tauti tarttuu, kun Suomeen ajetaan autolla riskimaista Euroopan läpi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on huolissaan koronan leviämisestä rajojen yli.­

Sisäministeriöstä kommentoidaan, että sisärajatarkastuksia voitaisiin ottaa käyttöön, mutta ministeriöllä ei ole tartuntatautilääkäreitä, jotka voivat määrätä ihmisiä testien kautta karanteeniin. Vastuuta jää siis kunnille.

Huolta on myös massojen käyttäytymisestä: STM:ssä katsotaan, että Uudellamaalla voidaan olla epidemiavaiheessa jo muutaman viikon päästä, jos ihmisten ”asenneongelmaa” ei saada kuriin. Virus on levinnyt IS:n tietojen mukaan juhlissa, joissa on ollut paikalla jopa satoja ihmisiä.

Tukea hallituksen väännöissä STM on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Pidän hyvänä, että esimerkiksi kentillä pyritään mahdollisimman tiukkoihin käytäntöihin, kun tiedämme, että aika iso osa uusista tartunnoista on jäljitettävissä matkustamiseen. Ongelmallista oli se, että viestinnällisesti syntyi sellainen kuva, että kyse on automaatiosta, kaikki joutuvat karanteeniin, kun kyse oli viranomaisten toimivaltuuksista, jotka voivat koskea kaikkia mutta perustuvat yksilölliseen harkintaan. Siinä selvästi tieto ei kulkenut riittävän hyvin hallituksen sisällä, opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo.

Hallituksessa on käynnissä siis linjariita koronakriisin hoitamisesta, joka henkilöityy Kiuruun ja Lintilään.

Osaltaan kipuilu johtuu poikkeusolojen päättymisestä. Hallitus ei toimi enää yhtä keskusjohtoisesti kuin keväällä, ja koronatilanteen hoitamisessa korostuu yksittäisten ministeriöiden aktiivisuus. Nyt sairaanhoitopiirin tai sote-sektorin toimijoita ei voi myöskään ohjata yhtä tehokkaasti.

– Meiltä puuttuu tiukka määräysvalta asioihin, hallituksesta kuvaillaan tilannetta.

Normaaliolojen lainsäädäntö on osoittautunut puutteelliseksi: hallituksella ei esimerkiksi ole valtuuksia katkaista Skopjen-lentoja, vaan päätös lentojen keskeyttämisestä tehdään viranomaistasolla.

Opetusministeri Li Andersson (vas) muotoilee, että hallituksessa sovitellaan parhaillaan yhteen erilaisia näkökulmia koronatoimissa.­

STM ei voi myöskään määrätä valmiuslain nojalla sairaanhoitopiirejä hankkimaan riittävästi suojavarusteita, vaan varautuminen jää sairaanhoitopiirien vastuulle. Keväällä oli huutava pula maskeista. Nyt puskuria on päivien sijasta kuukausiksi, mutta puutteita on yhä: esimerkiksi kotimainen tuotanto sote-sektorin tarpeisiin ei ole lähtenyt vieläkään toivotusti käyntiin.

Huolta on myös koronatesteissä tarvittavista reagensseista sekä hoitohenkilökunnan riittävyydestä. Lehtosen mukaan koronatesteihin ei saada riittävästi henkilökuntaa hallituksen toivomassa aikataulussa, ellei tehdä priorisointeja.

– Kriittisin paikka on näytteenotto. En usko, että sitä pystytään lisäämään niin nopeasti kuin toivotaan ilman, että on mahdollista ohjata henkilökuntaa muualta terveydenhuollosta. Se edellyttää sitä, että hoitotakuuta kevennettäisiin tai valtiovalta ilmoittaisi, että vaikka tarpeita on jossakin, korona menee niiden edelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?