Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen kehottaa kaikkia miettimään nyt omaa toimintaansa – ”On oikeastaan mahdotonta tukahduttaa tauti kokonaan ilman rokotetta” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sosiaali- ja terveysministeri Pekonen kehottaa kaikkia miettimään nyt omaa toimintaansa – ”On oikeastaan mahdotonta tukahduttaa tauti kokonaan ilman rokotetta”

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vakuuttaa, että koronavarautumista on edistetty koko kesä. Ministeriössä päivitetään samalla keskeisimpiä varautumiseen liittyviä suunnitelmia.

–Koronavirus on sillä tavalla haastava, että kuten keväältä muistetaan, tilanteet kehittyvät todella nopeasti. Oikea-aikaisuus on suurin haaste, ministeri kommentoi.­

15.8. 7:08

– Niin kauan, kun meillä ei ole rokotetta tätä vastaan, niin meidän pitää oppia elämään tämän viruksen kanssa, kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) viesti suomalaisille.

Ihmelääkettä koronaviruksen taltuttamiseksi ei ole. Pekonen haluaa muistuttaa siitä, että vaikka ”koronaväsymys” saattaa painaa päälle, täytyy edelleen jaksaa pitää turvavälejä ja hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Ne ovat edelleen kaikista keskeisimpiä estotoimia. Jos on oireita, tulee hakeutua testiin.

– Kyllä tästä varmasti yhdessä selvitään, kun otetaan muut huomioon. Jokainen voi itse arvioida riskejä ja toimintatapojaan. Voi pohtia, onko pakko matkustaa, onko pakko mennä johonkin tilaisuuteen. Jos menee, on noudatettava ohjeita. Paitsi itsensä, mutta myös meidän muiden vuoksi, Pekonen sanoo.

STM:ssä Pekonen vastaa sektorin yleisestä varautumisesta ja valmiudesta, eli tartuntatautitilanteiden strategisesta tasosta. Pekosen rooli oli erityisen suuri kriisin alkuvaiheilla, kun tehtiin ensimmäisiä arvioita taudinkuvasta. Operatiivinen toiminta epidemiassa, eli suurin osa tartuntatautilain mukaisista toimista, on taas ministeriön toisen ministerin, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd), harteilla.

Keväällä STM:n toiminta EU:n yhteisissä suojavarustehankinnoissa kirvoitti laajaa kritiikkiä. Suomi jäi yhteishankintojen ensimmäisestä kierroksesta ulkopuolelle muutenkin tiukassa suojavarustetilanteessa. Yhdeksi syyksi arvioitiin, että ministerien vastuunjako on epäselvä. Pekonen myöntää, että raja varautumisen ja kriisin hoitamisen välillä on häilyvä, mutta kiistää vastuunjaon epäselvyyden.

– Jos jotain epäselvyyksiä on tullut, on ne aina käyty tarkasti läpi. Varmasti joskus myöhemmin saattaisi olla tarvetta päivittää ministerien vastuujakoa, hän arvioi.

Aino-Kaisa Pekonen korostaa, että kun jokainen muistaa ottaa toiminnassaan huomioon muut, selvitään tästäkin kriisistä.­

Ministerit ovat tehneet koko kriisin ajan tiiviisti yhteistyötä ja istuvat Pekosen mukaan lähes joka päivä yhdessä alas arvioimaan tilannetta.

Varautumista ja tilannearvioita on sosiaali- ja terveysministeriössä tehty keväästä alkaen, myös kesällä. Viikoittain järjestetyissä tilannepalavereissa on ollut mukana STM:n virkamiehistö ja poliittista johtoa. Kesällä on varauduttu toiseen aaltoon, joka on Pekosen mukaan jo tulossa.

Yllättävää hyötyä ensihätään saatiin siitä, että ministeriössä lähdettiin jo syksyllä selvittämään valmiusasioita poikkeusolojen neuvottelukunnan piirissä. Sen tehtävänä on ollut tehdä esityksiä normaaliolojen järjestelyistä, joilla tuetaan toimintaa ja varautumista myös poikkeusoloissa. Näitä ovat esimerkiksi tilannekuvan luominen, materiaaliset hankinnat ja hoitoresurssien kohdentaminen.

Tästä työstä on ollut paljon hyötyä kriisitilanteessa, Pekonen sanoo.

Ilta-Sanomat kertoi torstaina Pekosen olevan huolissaan siitä, että sairaanhoitopiireissä ei oltaisi hankittu maskeja ja muita suojavarusteita tarpeeksi siihen nähden, että tautitilanne ja markkinat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Varustehankinnoissa vastuu on sairaanhoitopiireillä ja muilla palveluntarjoajilla itsellään.

Ministeriössä valmistellaan myös pandemiasuunnitelman päivitystä. Koronakriisin alussa suunnitelmasta saatiin eväitä tilanteen hoitamiseen, mutta nopeasti kävi ilmi, että suunnitelma ei ollut täysin sovellettavissa SARS-CoV-2 -viruksen taltuttamiseen.

– Silloin kun suunnitelmaa edellisen kerran päivitettiin, peilattiin sitä sikainfluenssaan. Korona eroaa sikainfluenssasta monella tavalla. Sikainfluenssa oli lähtökohtaisesti lapsiin kohdistuva, kun taas koronavirus on ollut erityisen vaarallinen ikäihmisille. Myös oireettomien suojautumisessa on merkittäviä eroja.

– Suojavarusteiden ja kasvomaskien tarve on koronan kanssa hyvin erilainen kuin sikainfluenssassa. Sen osalta päivittäminen on tarpeellista.

Työ on tarkoitus saattaa päätökseen syksyn aikana.

– Koronavirus on sillä tavalla haastava, että tilanteet kehittyvät todella nopeasti. Oikea-aikaisuus on suurin haaste. Ei voida tehdä toimia liian myöhään, jolloin virusta on jo levinnyt laajalle ja jäljittäminen on hankalaa, mutta ei toisaalta voida rajoittaa ilman painavia perusteita. Tämän kanssa hallitus on joutunut ja joutuu tasapainoilemaan myös tulevaisuudessa, Pekonen tiivistää.

Ministerin oma toive on, että syksyllä ei tarvitse tehdä sellaisia rajoituksia, jonka vaikutukset heijastuvat ihmisten toimeentuloon. Näitä ovat esimerkiksi ravintoloiden aukioloihin liittyvät rajoitukset. Toistaiseksi ravintolat eivät ole olleet tartuntaryppäitä, mutta syksyn viiletessä ulkoterasseilta siirrytään sisätiloihin, millä voi olla omat vaikutuksensa.

Viimeaikaisissa tartunnoissa ovat korostuneet nuoret aikuiset ja ulkomailta palanneet. Keväällä paljon tartuntoja todettiin iäkkäämpien joukossa. Pekosen mukaan nykytilanne kertoo osaltaan siitä, että vanhustenhuollossa on noudatettu suosituksia ja onnistuttu estämään viruksen leviämistä.

Tartuntajakauma on siis kevääseen verrattuna varsin erilainen. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaisia toimia kannattaa tarvittaessa ottaa käyttöön syksyllä. Torstaina palautettiin alueellinen etätyösuositus, THL:ltä saatiin odotettu maskisuositus ja rajaturvallisuuteen panostetaan paremmalla viestinnällä. Uusissa toimissa painotetaan alueellisuutta.

–Kevääseen nähden meille on kerääntynyt enemmän tietoa eri toimien vaikutuksesta, ja niitä voidaan hyödyntää syksyllä, Pekonen sanoo.­

Etätyösuositus kuuluu Pekosen tontille. Hän näkee sen verrattain helposti käyttöön otettavana ja tehokkaana keinona ehkäistä tartuntoja. Keväältä kokemukset ovat positiivisia, vaikka tietenkään kaikilla aloilla etätyö ei luonnistu eikä se myöskään kaikille sovi. Miljoona suomalaista siirtyi etätöihin kevään aikana.

– Kevääseen nähden meille on kerääntynyt enemmän tietoa eri toimien vaikutuksesta, ja niitä voidaan hyödyntää syksyllä, Pekonen toteaa.

Pekosen mukaan ei ollut virhe tehdä päätöksiä rajoitusten höllentämisestä kesän alussa, vaikka uusia toimia jouduttiinkin ottamaan käyttöön heti tällä viikolla heikentyneen tilanteen takia. Päätökset suhteutettiin senhetkiseen tautitilanteeseen, ja niin toimitaan nytkin.

– En ajattele, että voisimme sulkea yhteiskuntaa totaalisesti. Meidän pitää pystyä elämään viruksen kanssa niin, että pystytään tekemään rajoitustoimia oikea-aikaisesti, järkevästi ja alueellisesti.

– Kun elämme tällaisessa globaalissa yhteiskunnassa, jossa ihmiset matkustavat ja maiden strategiat ovat hyvin erilaisia, niin ajattelen, että on oikeastaan mahdotonta tukahduttaa tauti jostain kokonaan ilman rokotetta, hän kommentoi.

On sanomattakin selvää, että poikkeuksellinen kevät on näkynyt ministeriössä myös muiden asioiden lykkääntymisenä. Pekonen kertoo, että ainakin nyt näkymät ovat sellaiset, että keskeisimmät uudistukset eivät kuitenkaan jäisi koronan jalkoihin. Hän iloitsee, että sosiaaliturva- ja perhevapaauudistukset saatiin käyntiin jo aikaisemmin ja valmistelua on pystytty jatkamaan myös keväällä.

Pekoselle erityisen tärkeä saavutus oli aktiivimallin purkaminen. Se oli yksi vasemmistoliiton eduskuntavaaleihin nimettyjä tavoitteita ja kynnyskysymys hallitusyhteistyölle. Purkaminen oli myös ensimmäinen asiakokonaisuus, jonka Pekonen ministerinpestissään käynnisti. Purkamisella oli hänelle myös henkilökohtaista arvoa.

– Seurasin aktiivimallia pitkään sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä, vastustin sitä eduskunnassa ja pidin alusta alkaen epäoikeudenmukaisena, Pekonen tiivistää.

Pekosen mukaan ministeriön keskeiset uudistukset eivät jää koronan jalkoihin. Sosiaaliturva- ja perhevapaauudistus saatiin alkuun jo syksyllä.­

Ilman koronaakin Pekosen ensimmäinen ministerivuosi on ollut varsin poikkeava. Hallitusneuvottelujen jälkeen Pekonen otti ministerisalkun vastaan, ensimmäistä kertaa urallaan, ja heinäkuussa alkoi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Kesälomaa ehti pitää viikon, Pekonen kertoo.

Syksyllä hallitusyhteistyötä vavisutti pääministerin vaihtuminen, kun silloinen pääministeri Antti Rinne (sd) erosi paikaltaan joulukuussa. Rinteen jälkeen johtoon nousi Sanna Marin (sd) ja hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla ja ohjelmalla.

– Ensimmäinen vuosi on ollut todella tapahtumarikas. En olisi koskaan osannut odottaa tällaista ministerivuotta. Kevät oli erikoinen ja todella raskas, sitä en voi kiistää. Vaikeimmat hetket liittyvät kyllä koronakriisin hoitamiseen, Pekonen summaa.

Hänellä on vielä toinen vuosi jäljellä, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysministerin salkkua hoitaa Hanna Sarkkinen (vas). Puolue päätti jakaa vastuun kahteen osaan.

Pahimpaan kriisiaikaan Pekonen oli töissä kellon ympäri, jokaisena viikonpäivänä. Hän kertoo itse havahtuneensa tilanteeseen vasta, kun hänen 16-vuotias poikansa heitti ilmoille kysymyksen: Missä olet äiti ollut koko viikon?

– Kotiin tuli mentyä niin myöhään, että koko muu perhe oli jo nukkumassa ja aamulla lähdin ennen kuin muut olivat heränneet, ministeri muistelee.

Pekonen itse on säästynyt koronavirukselta. Hän ei ole ollut kertaakaan testattavana, mutta on muutaman kerran jäänyt mahdollisen altistuksen takia etätyöhön. Toukokuinen kerta nousi otsikoihin, kun Pekosen ja työministeri Tuula Haataisen (sd) epäillyn altistuksen takia päätettiin perua kyselytunti.

– Molemmat kerrat paljastuivat onneksi testauksen jälkeen vääräksi hälytykseksi. Itselläni ei ole onneksi toistaiseksi ollut mitään oireita, ministeri päättää koputtaen neuvotteluhuoneen puista pöytää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?