Kommentti: Ministeriön muistio aivan metsässä – yli viisikymppinen työntekijä on työmarkkinoilla säälittävä hylkiö eikä voimavara - Politiikka - Ilta-Sanomat

Kommentti: Ministeriön muistio aivan metsässä – yli viisi­kymppinen työntekijä on työ­markkinoilla säälittävä hylkiö eikä voimavara

Ei ole ikäihmisillä helppoa. Ensin iski korona ja sitten valtiovarainministeriön virkamiehet, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Suomen ongelma on ikääntyneiden heikon työllistymisen lisäksi se, että nuoret eivät saa töitä.­

14.8. 20:13

Ministeriö julkisti perjantaina työllisyystoimia, joilla pitäisi saada nostettua Suomen työllisyysastetta. Muistiossa esitellään potentiaalisia rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.

Muistion tavoitteena on kuvata tarvittavien työllisyystoimien mittaluokkaa sekä antaa vaihtoehtoja potentiaalisiksi työllisyystoimiksi. Virkamiesten työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta: ikääntyneistä, palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuudesta sekä opintoetuuksista.

Keinot ovat kovia, varsinkin ikääntyneiden työttömyysturvan kannalta.

Siksi ei ollut yllätys, että valtiovarainministeri Matti Vanhasta (kesk) ei näkynyt tiedotustilaisuudessa. Työttömyyseläkeputken leikkaus tai osittaisen varhennetun eläkeoikeuden poistaminen ovat poliittista dynamiittia, johon harva poliitikko uskaltaa koskea.

Molemmissa liikutaan ay-liikkeen ja sosiaalidemokratian ytimessä.

Työttömyyseläkeputki on ikiaikainen ay-liikkeen nautintaoikeus, jonka poistamisen pelkkä uhka voi olla kimmoke kerääntyä mielenosoituksiin ja työnseisauksiin. Varhennettu eläke taas on osa työmarkkinajärjestöjen yhtä ikiaikaista eläkevaltaa. Eläkkeistä päätetään käytännössä järjestöjen kesken, ja eduskunta on tässä leikissä kumileimasin, jos sitäkään.

Jos Sdp:n johtama hallitus tekisi nämä esitykset ja veisi lait läpi eduskunnassa, suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuisi mannerlaattojen liikkumiseen verrattava siirtymä pois ay-liikkeen vallasta.

Varsinkin pitkäaikaistyöttömille eläkeputki on ollut silta työttömyydestä eläkkeelle.

Työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputki

  • Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos olet täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja olet ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Vuonna 1955–1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on ollut 60 vuotta.

  • Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

  • Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana.

  • Lisäpäivärahaa voit saada enintään sen kuukauden loppuun, jona täytät 65 vuotta. Yrittäjillä ei ole oikeutta lisäpäiviin.

Ikärajaa nostettiin viime vuonna työmarkkinajärjestöjen yhteisellä päätöksellä, ja sellainen voi onnistua nytkin. Kiistatta se parantaa työllisyysastetta.

Poistaminen tuskin onnistuu ellei ikääntyneille työntekijöille ja työttömille keksitä jotain muuta porkkanaa. Vm:n raportissa todetaan, että Ruotsissa ei ole vastaavanlaisia järjestelyjä, ja siksi siellä ikääntyneiden työllisyysaste on huomattavasti korkeampi. Raportista unohtui se, että Ruotsissa on laajasti käytössä irtisanomisjärjestys; vanhin työntekijä lähtee viimeisenä yrityksen irtisanomismenettelyssä. Se parantaa kummasti ikäihmisten työllistymistä.

Tulisiko palkansaajien keskusjärjestön SAK:n väläyttämä irtisanomisjärjestys Suomeenkin hintana eläkeputken poistamisesta?

Ja nyt ongelman ytimeen, joka yleensä unohtuu, kun puhutaan ikäihmisten työllisyydestä Suomessa.

Kukaan ei halua heitä töihin.

Suomi on täynnä tarinoita, joissa yli viisikymppinen, koulutettu työntekijä on työmarkkinoilla säälittävä hylkiö: ei kelpaa mihinkään. Työhakemuksiin ei yleensä edes vastata. Eikä tähän ole muutosta tulossa poliitikkojen juhlapuheista huolimatta. Sitten kun mennään yli kuusikymppisiin, työttömyyden iskiessä työllistyminen on käytännössä mahdotonta ellei keksi briljanttia yritysideaa.

Vielä muutama vuosi sitten esiteltiin median täydeltä pitkiä työuria, ihmisiä, jotka tekevät palkkatöitä vielä seitsemänkymppisinä.

Näitä juttuja on vähemmän.

Pitkiä työuria ei nimittäin enää ole.

Varhennettu eläke voi monelle olla pelastus. Siinähän on kyse oman eläketurvan käytöstä etukäteen, ennen vanhuuseläkettä. 61-vuotias tai sitä vanhempi voi käyttää siihen mennessä kertyneestä eläkkeestään joko 25 prosenttia tai 50 prosenttia.

Moni on eläkkeen ottanut, jäänyt pois työelämästä tai lyhentänyt työaikaansa, jos siihen on taloudellinen mahdollisuus.

En ihan saa kiinni siitä, mikä on se merkittävä kansantaloudellinen hyöty, jos kansalaiselta otetaan pois mahdollisuus käyttää omia eläkevarojaan etukäteen. Niistähän maksetaan tietysti verokin. Malli ehtikin olla peräti kaksi vuotta voimassa. Aika tempoilevaa on eläkejärjestelmä, jos se nyt poistetaan.

Tuskin onnistuu.

Yhteiskunnan asenteissa pitää tapahtua paljon ennen kuin virkamiesten sormiharjoitelmat toteutuivat. Suomen ongelmahan on ikääntyneiden työllistymisen lisäksi se, että nuoret eivät saa töitä. Lisäksi yhteiskunnassa on yhä kasvava joukko, kymmeniä tuhansia, täysin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia syrjäytyneitä nuoria.

Tilanne on kestämätön Suomen tulevaisuuden kannalta.

Pitäisiköhän tälle tehdä jotain?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?