Krista Kiuru: Suomessa on järjestetty juhlia, joissa jopa puolet saanut tartunnan – ”Todellisuus on saattanut unohtua kesän aikana” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Krista Kiuru: Suomessa on järjestetty juhlia, joissa jopa puolet saanut tartunnan – ”Todellisuus on saattanut unohtua kesän aikana”

Pakkokaranteenilla hätkäyttänyt Kiuru ei ole huolissaan vain ulkomailta Suomeen tuotavista tartunnoista. Myös arkisessa käyttäytymisessä on huolestuttavia merkkejä.

Karanteenin asetetut henkilöt saavat Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Hupimatka riskimaahan voisi siis johtaa parin viikon kotonaoloon veronmaksajien piikkiin. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) pitää tätä ”moraalikatoa nostavana”. Ministeriön juristit pohtivat Kiurun mukaan asiaan ratkaisuja.­


14.8. 6:12

– Nämä tuntuvat kovilta toimilta. Kaikilla ei ole ollut samanlaista tilannekuvaa kuin meillä täällä etulinjassa. Tällaisessa tilanteessa puhetta riittää, tekoja esitetään tehtäväksi vähemmän, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo IS:n haastattelussa.

Kiuru on saanut tällä viikolla sapiskaa oikeusoppineilta ja jopa hallituksen muilta ministereiltä esiteltyään uutena koronantorjuntakeinona kahden viikon pakkokaranteenia vankeusrangaistuksen uhalla riskimaista Suomeen saapuville.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kyseli, ovatko Kiurun esittämät toimet ylipäänsä mahdollisia, ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kritisoi Kiurua hätäilystä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) teilasi Kiurun karanteeniesityksen ”hyvin oudoksi”.­

Pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotti torstaina, että hallitus pyytää THL:ää valmistelemaan liikennevalomallin, jossa maat jaetaan punaisiin, keltaisiin ja vihreisiin.

Punaiseksi luokitelluista maista saapuvat henkilöt testataan Marinin mukaan todennäköisesti ”laajasti” ja määrätään viranomaispäätöksellä karanteeniin – pakollinenkin testaus- ja karanteenipäätös voi tulla Marinin mukaan kyseeseen.

Keltaiseksi luokitellusta maista saapuessa lähtökohtana on henkilön omaehtoinen karanteeni. Vihreäksi luokitelluista maista saapuvat eivät joudu karanteeniin, tosin tartuntatautilain mukaiset toimet ovat mahdollisia myös turvallisesta maasta tuleville.

Kiuru sanoo, että hän oli ennen kohuttua ulostuloaan varmistanut etukäteen, minkälaisiin toimiin tartuntatautilaki voi kriisihetkellä venyä.

Olisiko muiden ministereiden tuki pitänyt varmistaa paremmin – lähditkö karanteenijulkistukseen kuin ”soitellen sotaan”?

– Koronapandemian hoidossa ollaan huomattu, että monenlaista kommentoijaa löytyy joka asiaan. Oma linjani on se, että en puutu sellaisten hallinnonalojen asioihin, joiden valmistelussa en ole ollut itse mukana. Alkuviikon keskustelun jälkeen ei liene enää kenellekään epäselvää, että tartuntatautiviranomaisilla on tartuntatautilain mukainen mahdollisuus määrätä pakkokaranteeniin ja ohjata koronatestiin riskimaista saapuvat. Kyseessä ei ole poliittinen päätös, vaan tartuntatautilain mukainen toimi, Kiuru korostaa.

Kiuru ei peittele närkästystään Henrikssonin ja Lintilän ulostuloihin. Puheet etulinjasta ja tekojen puutteesta on helppo tulkita muiden ministereiden piikittelyksi.

Kiurun mukaan maahanpääsyn kriteereitä tulisi tiukentaa. Hallitus päätti heinäkuussa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) esityksestä, että hyväksyttäviä syitä maahanpääsylle ovat työmatkojen ohella muun muassa seurustelusuhteet, hautajaiset, häät, sukulaisten tapaaminen ja mökin omistaminen Suomessa.

Riskimaissa matkustelun Kiuru tyrmää hallituksen selkeiden suositusten uhmaamisena.

– Useat riskimaissa vierailleet ovat saaneet tartunnan. Lisääntyvät tartunnat ovat ilmiö, joka kertoo, että omaehtoinen karanteeni ei ole aina pitänyt. Siinä on aiheutettu vaaraa toisten terveydelle ja turvallisuudelle.

Kiurun mukaan riskimaihin on matkustettu jopa ennakoitua enemmän, mikä on johtanut siihen, että tartuntoja tulee nyt Suomeen rajojen yli.

– Balkanilla näyttää olevan aika vaikea tautitilanne, Pohjois-Makedoniassa 88,2 tapausta 100 000 asukasta kohti 14 vuorokauden aikana. Romaniassa ilmaantuvuus on 87 tapausta 100 000 asukasta kohti, joka kertoo siitä, että riski on melkoinen. Turvallisena on vielä pidetty, kun maassa on alle 8–10 tapausta 100 000 asukasta kohti. Jos emme tee mitään, se synnyttää epidemian.

Pohjois-Makedonian Skopjesta saapui lauantai-iltana Turkuun lento, jonka matkustajista 26:lla todettiin koronatartunta.

Tiistaina Turkuun Skopjesta saapuneessa koneessa viidellä todettiin tartunta. Viime viikolla torstain ja lauantain välillä havaittiin 27 tartuntaa, joissa 22:lla oli yhteys ulkomaille. Luvut eivät pidä sisällään lauantaina maahan saapunutta Skopjen-lentoa.

Skopjesta Pohjois-Makedoniasta Turkuun tiistai-iltana saapuneet matkustajat ohjattiin koronatestiin.­

STM:ssä on tarkoituksena lähteä IS:n tietojen mukaan liikkeelle pahimmista riskimaista sen sijaan, että seulontaan otettaisiin kaikki Suomen määrittelemät raja-arvot niukasti ylittävät maat.

Kiuru ei ole huolissaan vain ulkomailta Suomeen tuotavista tartunnoista. Myös arkisesta käyttäytymisestä kotimaassa löytyy huolestuttavia merkkejä.

– Meillä on esimerkkejä lähipiirin tai perheen juhlista, joissa jopa puolet paikalla olleista ovat saaneet koronatartunnan. Joukkoaltistumiset kertovat siitä, että todellisuus on saattanut unohtua kesän aikana. Monissa maissa tautitilanne on pahentunut hyvinkin nopeasti. Nyt jo Helsingin ja Uudenmaan alueella huomataan, että tuhansista testatuista on alkanut löytyä enemmän koronaa.

Uutena ilmiönä tautitapauksista 50–60 prosenttia on havaittu alle 30-vuotiailla. Nuoret eivät joudu todennäköisesti sairaalahoitoon, joten sairaalaluvut eivät kerro koko totuutta tämän hetkisestä tilanteesta.

Torstaina uusia tartuntoja todettiin peräti 41 kappaletta. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,2–1,6.

– Viime päivien luvuissa näkyy tartuntaketjujen jäljittämisestä saatujen tietojen avulla tehdyt täsmätestaukset riskimaista saapuneille. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä sitä, että tartuntojen määrä on selvästi nousussa. Jos tilanne heikkenee entisestään, meidän pitää olla myös jatkossa valmiita ottamaan käyttöön uusia koronan torjuntakeinoja, Kiuru sanoo.

Tartuntojen määrän kasvaminen suvantovaiheen jälkeen on odotettua, sillä hallitus on höllentänyt ja poistanut useita aiemmin voimassa olleita rajoitustoimia. Keskeisenä syynä on ollut huoli Suomen talouden kestävyydestä.

Hallituksella on ollut kuukausia aikaa valmistautua toiseen aaltoon. Kiuru kiistää, että ainakaan sosiaali- ja terveysministeriössä olisi uinahdettu kesän hiljaisina viikkoina, kun ministerit ja virkamiehet ovat lomailleet.

– Tautitapausten nousu on tapahtunut viimeisen 2–3 viikon aikana, ja tätä nousua on seurattu jäljitystiedon varassa. Joillakin alueilla on pystytty jäljittämään 75 prosenttia tartunnoista, joillakin alueilla on jääty alle puoleen, mutta se tieto, joka meillä on käytettävissä, on toiminut, minkä johdosta olemme saaneet kiinni erityisesti uhan, joka tulee riskimaista matkustamisen kautta.

– Heinäkuun puolessa välissä asetettiin rajojen terveysturvallisuutta koskeva viranomaistyöryhmä. Toimeenpanon puolella vastuita on seitsemällä eri ministerillä, sosiaali- ja terveysministeriöllä on suunnitteluvastuu. Olemme omalta osaltamme osoittaneet maanantaina tahtotilaa, miten turvallisuutta vahvistetaan. Jos toimet eivät kelpaa, todistamisen taakka tämän kriisin hoidossa on muilla.

Kiuru kertoo viettäneensä kesälomansa töiden merkeissä.­

Keväällä puhuttiin lentokenttäfarssista, kun matkailijoita saapui riskimaista Suomeen ilman kunnollisia koronaohjeistuksia. Kiurun mukaan lentokenttäepisodi osoitti, että usealla ministeriöllä toimeenpano jäi joko puolitiehen tai kokonaan tekemättä.

– Näitä asioita on siitä lähtien laitettu joka hallintokunnassa kuntoon, Kiuru vakuuttaa.

Hallituksen hybridistrategian yksi ydinkohta on testaus. Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa, testitulosta voi joutua odottamaan jopa lähes viikon.

Sosiaali- ja terveysministeriötä on syytetty nihkeästä suhtautumisesta yksityisen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kiuru vakuuttaa, että koko kapasiteetti niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin osalta tulee olla käytössä, jotta 20 000:n päivittäisen testin tavoite toteutuisi. Yksityisistä toimijoista Terveystalo on ollut ministeriön kumppanina alusta asti.

– Tietyillä alueilla on kerta kaikkiaan arvioitu tautitilanteen kehittyminen väärin, eikä ole kutsuttu tarpeeksi henkilökuntaa ottamaan testejä. Myös laboratorioissa on ollut ylikuormittumista, ja laiterikkoja on tapahtunut. Tällä hetkellä kapasiteettimme on 14 000 testiä päivässä. Haasteena on, ketkä tulevat irrotetuksi nykyisistä tehtävistään tekemään vielä laajamittaisemmin tätä työtä. Kesän aikana esimerkiksi kouluterveydenhoitajat ovat olleet merkittävä voimavara perusterveydenhuollossa.

Alkukesästä ihmiset eivät hakeutuneet testeihin, koska oireita oli vähemmän. Nyt kesäflunssat ja hengitystieoireet ovat ajaneet Kiurun mukaan ihmiset ”aivan oikein” testeihin.

– Järjestelmän puolelta ei voi tulla sellaista veneenkeikuttamista, että oireita ei otettaisi vakavasti. Ymmärrän ihmisten suuttumisen, olen välittänyt samaa viestiä palveluidenjärjestäjille. Testiin tulee päästä nopeasti ja sujuvasti.

Hallitus antoi yleisen maskisuosituksen torstaina. Kiuru oli asettamassa maskipakkoa sote-sektorille keväällä. Ohjeet maskien tai kankaisten suojainten käyttämisestä oireettomien asiakkaiden kanssa ulotettiin hoivakoteihin ja asumispalveluihin 9. huhtikuuta, jolloin maassa oli oltu jo viikkoja poikkeustilassa.

Olisiko aikaisemmin tulleella ohjeistuksella vältetty koronakuolemia hoivakodeissa?

– Silloin maskien riittävyys ja kentän tahtotila sanelivat sen, että hyvin helpolla tällaiseen ratkaisuun ei pystytty päätymään. Ministeriö käytti sote-järjestäjien yli toimivaltaa ja määräsi valmiuslain perusteella maskit käyttöön. Mielestäni oli erinomaisen tärkeää, että se päätös tehtiin, vaikka sitä kentällä vastustettiin. Olen sitä mieltä, että tuo päätös osoittautui oikeaksi, oli tärkeää suojella haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, Kiuru sanoo.

Kiuruvedellä sijaitsevassa Attendon Kallionsydän-hoivakodissa oli vakava koronaepidemia keväällä. Ainakin 12 asukasta kuoli koronavirukseen. STM ohjeisti 9. huhtikuuta, että myös oireettomien asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskenneltäessä käytetään joko kirurgista maskia tai kankaista suojainta.­

Kiuru kertoo, että hänen oma henkilökohtainen elämänsä on ollut ”pelkkää koronaa” alkuvuodesta lähtien. Kiuru myöntää, että kevään vaikeimpina kuukausina ja päivinä korona ”kiristi paljonkin pinnaa”.

– Moni suomalainen on saanut pitää ansaittua kesälomaa. Itsekin olen saanut pitää kesälomaa, kuitenkin työn merkeissä. Olen saanut oikeuden ja velvollisuuden esittää kiusallisiakin toimia, jotta me kaikki olisimme suojassa.

Suomi lähti kesäkuussa mukaan komission koronarokotehankintaan. Kiuru uskoo, että rokotteen saamisessa kestää, sillä kolmannessa ja viimeisessä tutkimusvaiheessa olevia rokotteita on tällä hetkellä vain kuusi.

– Korona on äänettömänä vieraana meillä niin kauan kuin saamme rokotteen. Olemme haavoittuvassa asemassa niin kauan, kun meillä ei ole rokotteen antamaa joukkosuojaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?