Opetusministeri Andersson: Karanteeni­suositusta kiristettävä – ”Riskimaasta palaava ei voi tulla kouluun” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Opetusministeri Andersson: Karanteeni­suositusta kiristettävä – ”Riskimaasta palaava ei voi tulla kouluun”

Opetusministeri on huolissaan oppilaiden ja opettajien jaksamisesta. Jos etäopetukseen joudutaan jälleen palaamaan, voi sillä olla pitkäkantoisia seurauksia oppimiseen.

Opetusministeri Li Andersson (vas) pitää äärimmäisen tärkeänä, että poikkeuksellisen kevään perintönä jättämiä puutteita päästään korjaamaan sekä oppimisen että hyvinvoinnin osalta.­

5.8. 21:17

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan nykyistä omaehtoisen karanteenin suositusta on kiristettävä. Korkean riskin maasta palaava ei voi karanteenissa tulla kouluun, Andersson linjaa.

Nykyisen suosituksen mukaan esimerkiksi töissä voi käydä, kunhan siitä sovitaan työnantajan kanssa. Samaten päiväkotiin tai kouluun saa nykyisten linjausten mukaan mennä karanteenista huolimatta.

– Jos on vieraillut korkean riskin maassa, karanteeni ei voi tarkoittaa sitä, että olisi sopivaa mennä kouluun, päiväkotiin, työpaikalle tai muuhun tilanteeseen, jossa on paljon lähikontakteja. Oletusarvoni on se, että ihmiset ymmärtävät näiden suositusten ja ohjeiden noudattamisen merkityksen, Andersson toteaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi päivän Helsingin Sanomissa, että on pyytänyt THL:ää tiukentamaan omaehtoisen karanteenin suositusta. Kiuru totesi HS:lle, että näkee mahdottomana, että kouluun voisi palata ensi viikolla, jos on juuri vieraillut riskimaassa. Asiasta tiedotetaan laajemmin, kun sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus on saatu päivitettyä.

Tilanne on sama maskien osalta. Andersson sanoo, että ministeriössä odotetaan terveydenhuollon asiantuntijatahojen linjauksia ja tehdään sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet.

Sadattuhannet koululaiset aloittavat uuden lukuvuoden ensi viikolla. Andersson on huolissaan koululaisten ja opettajien jaksamisesta. Jos etäkevään kokemukset toistuvat syksyllä, seuraukset voivat olla hyvin pitkäkestoisia, opetusministeri toteaa.

Andersson korostaa, että syksylle keskeisin tehtävä on keväästä koituneiden oppimisen ja hyvinvoinnin puutteiden korjaaminen.

– Jos jouduttaisi yhtä poikkeukselliseen tilanteeseen kuin keväällä, jättäisi se varmasti sellaisia jälkiä oppimiseen ja hyvinvointiin, että niiden korjaaminen kestäisi pitkään, opetusministeri arvioi.

Anderssonin mukaan tuen tarpeet vaihtelevat eri-ikäisillä ja eri taustoista tulevilla oppilailla. Keväällä pelkästään lähtökohdat etäopetukseen ja digitaalisiin oppimisen tapoihin siirtymiseen saattoivat vaihdella jo pelkästään persoonankin perusteella.

– Oppilailla on hyvin erilaiset lähtökohdat pärjätä tilanteissa, jotka edellyttävät itsenäistä työskentelyä ja vastuunkantoa omasta oppimisesta. Jotkut tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen ja raamit arjen opiskelun hoitamiseen. Heidän kohdallaan huolenaiheena on se, että oppimistulokset eivät ole kevään jälkeen sillä tasolla, kuin mitä ne olisivat olleet lähiopetuksen jälkeen, Andersson sanoo.

Hän muistuttaa, että oppimisen puutteiden lisäksi selvityksissä on havaittu myös hyvinvointivajetta. Etenkin toisen asteen opiskelijoita on kyselyjen perusteella vaivannut lisääntynyt stressi, paine ja yksinäisyys. Kaikille lapsille ja nuorille koti ei edelleenkään ole turvallinen ympäristö, Andersson muistuttaa.

– On kasautunutta henkistä pahoinvointia, mitä pitäisi opiskeluhuollon puitteissa päästä syksyllä purkamaan.

Yhtälöä ei yhtään helpota se, että korona on iskenyt kovaa myös kuntien talouteen. Kunnille tehtyjen kyselyjen mukaan suurimmat leikkaukset kohdistuisivat varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Andersson sanoo ymmärtävänsä kuntapäättäjien painetta, mutta toivoo päättäjien ymmärtävän lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen merkityksen.

– Meillä on Suomessa paljon tutkittua tietoa siitä, että miten pitkäaikaiset jäljet lasten ja nuorten palveluihin talouskriisissä tehdyillä leikkauksilla voi olla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut kunnille erillistä rahoitusta opetuspuolelle yleisten kuntatalouden tukitoimenpiteiden lisäksi.

Suositukset voivat muuttua

Tilanne on epävarma ja muutoksia ohjeistuksiin voi tulla vielä tämän viikonkin aikana. Koronatartuntojen määrä Suomessa on ollut hienoisessa nousussa jo useamman päivän.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiistaina päivittämässä ohjeistuksessa todetaan, että tartuntojen ehkäisemiseksi peruskoulujen toimintaa rytmitetään ja porrastetaan, jotta lähikontakteja on koulupäivän aikana mahdollisimman vähän. Esimerkiksi kouluruokailu tulisi järjestää oman ryhmän kesken, eikä koko koulun yhteisiä tilaisuuksia tulisi ohjeistuksen mukaan järjestää.

Lisäksi kouluissa tulisi lyhentää siivouskertojen väliä ja kosketuspinnat tulisi puhdistaa vähintään kerran päivässä, ohjeistuksen mukaan mieluusti kahdesti. Muusta hygieniasta pidetään kiinni esimerkiksi pesemällä käsiä aina kouluun saapuessa ja sieltä poistuessa. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperipyyhkeisiin.

Toiselle asteelle ja korkeakouluille suunnatussa ohjeistuksessa todetaan, että esimerkiksi ns. massaluentoja ei tulisi järjestää lähiopetuksena, vaan niissä tulisi hyödyntää etäyhteyksiä. Muiden kuin opetushenkilökunnan tai opiskelijoiden oleskelua koulun tiloissa ja koulualueella voidaan rajoittaa. Yhteisessä käytössä olevien työ- ja opiskelulaitteiden käyttöä tulee ohjeistuksen mukaan välttää.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ilmoitti keskiviikkona, että elokuun alkuun loppunutta etätyösuositusta arvioidaan uudelleen. Anderssonin mukaan etätyösuosituksen jatkuminen ei vaikuta suoraan koulutyöhön, mutta saattaa näkyä jossain määrin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.

Lukiolaisten osalta vanhempia ja keväällä valmistuneita on mietityttänyt valmistujaisten kohtalo. Keväällä linjaus oli, että yhteinen juhlapäivä voidaan järjestää elokuun lopulla. Opetusministerin mukaan sama linjaus pitää edelleen.

Vankka tavoite on, että syksyllä opetus voitaisi toteuttaa lähiopetuksena. Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti ja ohjeistuksia kiristetään, jos sille on tarvetta. Andersson korostaa, että tärkeintä on pitää huolta hyvästä käsihygieniasta, pysyä poissa koulusta, jos on oireita, hakeutua testeihin ja pitää etäisyyttä. Alemmilla asteilla väljyyden pitäminen voi tarkoittaa ryhmien erillään pitämisestä ja toisen asteen opiskelijoilla 1–2 metrin turvaväliä.

Mikä on viestisi koulunsa aloittavien vanhemmille ja kouluun palaaville, opetusministeri Li Andersson?

– Kouluun ja päiväkotiin voi mennä turvallisin ja toivottavasti myös iloisin mielin. Sain valtavasti palautteita myös lapsilta kevään lähiopetusjaksosta, ja moni alleviivasi sitä, että miten tärkeää on nähdä kavereita ja opettajia kasvokkain. Toivon, että jokainen saisi nauttia oppimisen ilosta syksyn aikana. Meidän aikuisten ja päättäjien vastuulla huolehtia siitä, että käytännön järjestelyissä on toimittu asianmukaisella tavalla. Lasten ei tarvitse siitä kantaa huolta, hän rohkaisee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?