Valkoposkihanhien tuhoja ilmoitettiin ennätysmäärä – ministeri Jari Leppä kertoo kuinka laittaisi linnut aisoihin - Politiikka - Ilta-Sanomat

Valkoposkihanhien tuhoja ilmoitettiin ennätysmäärä – ministeri Jari Leppä kertoo kuinka laittaisi linnut aisoihin

Lepälle koti ja perhe Pertunmaalla on kaikki kaikessa. Ministeri pyrkii pitämään yhden vapaapäivän viikossa ja viettämään kaiken vapaa-aikansa synnyinkulmillaan Koirakiven kylässä.

Julkaistu: 1.8. 13:24

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) viettää kaiken vapaa-aikansa sukutilallaan Pertunmaalla. Kesällä kiireessä ovat pitäneet niin hanhet kuin koronaan liittyvät kysymykset.

Maanviljelijä Jari Lepän, 61, kotitila Pertunmaalla Koirakiven kylässä on ollut suvulla vuodesta 1539.

Leppä ja vaimo Katriina ovat Antinmäen tilan 17. sukupolvi. Parin 8-vuotias tytär Aleksandra edustaa jo 18:tta sukupolvea. Pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Yksi 1700-luvun rakennus siirrettiin veljen kesämökiksi pienen matkan päähän Leppien tilasta.

– Vietän täällä kotona kaiken mahdollisen vapaa-ajan. Ministerintyössä koetan pitää viikoittain aina yhden vapaapäivän, hän kertoo.

Tilalla on lypsylehmiä, palkittuja ravihevosia ja muutama kana, joista tytär pitää huolta.

Parhaillaan Lepän tilan tallissa seisoo maailmanmestari, Suomen ravihistorian kirkkaimpia tähtiä, joskin jo eläköitynyt, Ranch Kelly.

Muutaman sadan metrin päässä tilalta on Koirakiven nuorisoseurantalo, jonka pihalla on näyttämö ja katsomo kesäteatterille. Siellä ei koronan takia päästy tänä vuonna järjestämään suunniteltua musiikkiteatteriesitystä Autiotalo.

Paikka on Lepälle rakas. Hän on ollut teatteritoiminnassa mukana pikkupojasta.

– Jos joku on politiikassa auttanut, niin se on nuorisoseura ja teatteri, hän tiivistää.

Näytelmät ovat pääosin olleet musiikkipainotteisia. Lepän lauluosuudet ovat kuitenkin jääneet vähän vähemmälle. Ohjaajan pyynnöstä, hän kertoo nauraen.

Tytär Aleksandra astui lavalle ensimmäistä kertaa 3-vuotiaana. Siitä isä on selvästi ylpeä.

Sellainen on 61-vuotias Jari Koirakiven kylästä, maanviljelijä, kylän aktiivi ja teatteriharrastaja.

Kolmessa hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä toimineella Jari Lepällä tuli tammikuussa täyteen tuhat päivää ministerinä. Hän on istunut eduskunnassa keskustan kansanedustajana vuodesta 1999. Menneen viikon hän on toiminut pääministerin sijaisena. Sijaisuutta voi onneksi hoitaa Pertunmaalta käsin.

Ministeriössä Leppä ajaa vahvasti maa- ja metsätalouteen uutta teknologiaa ja korostaa kokonaiskestävyyttä. Uudistukset ovat usein ilmasto- ympäristöpolitiikan sekä maatalouden kannattavuuden välillä tasapainottelemista. Työ on pitkäjänteistä. Hinta ei voi olla ainoa kriteeri, kun halutaan pitää tuotantoketjun kestävyydestä kiinni.

– Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili näyttää punaista, hän väläyttää.

Onko nykyinen ministerinsalkku unelmiesi täyttymys?

– Kai niinkin voisi sanoa. Minä olen kansainvälisissä neuvottelupöydissäkin sanonut, että olen tällainen mettäläinen Suomesta, ja ylpeä siitä. Näen asioita paitsi ministerin myös viljelijän lasien läpi, hän toteaa virneen kera.

Tapaamme ministerin ensin ministeriössä. Ministeriö on ollut keskeisessä osassa taistelussa koronakriisiä vastaan. Elintarviketuotannossa, ruoan jakelussa tai ruokaturvallisuudessa ei voi olla häiriöitä etenkään kriisitilanteessa.

– Syödä täytyy, se on jokaisen perustarve, ministeri tiivistää.

Maa- ja metsätalousministeriö sijaitsee Senaatintorin läheisyydessä Helsingissä. Leppä on istunut ministeriön isäntänä Juha Sipilän (kesk) hallituksesta alkaen. Sitä ennen hän toimi 10 vuotta maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

Leppä kehuu suomalaista ruoantuotantoketjua siitä, miten hyvin se sopeutui korona-aikaan. Lepän mukaan syy on hyvässä pohjatyössä – suomalainen ruoka on jo valmiiksi maailman turvallisinta. Ehkä siksikään Suomessa ei ole nähty samoja kohtaloita kuin vaikkapa Saksassa tai Yhdysvalloissa, joissa tuotantolaitoksia on tartuntaryppäiden takia pitänyt sulkea.

Korona paljasti kuitenkin ainakin kaksi vaaranpaikkaa. Suomi on riippuvainen ulkopuolisesta kausityövoimasta ja erilaisten hankintaketjujen kautta mm. eläinlääkkeistä, suojamaskeista ja -käsineistä.

Hallitus muutti heinäkuun alkupuolella koronaan liittyviä maahantulorajoituksia siten, että suomalaisten yritysten töihin kutsumat marjanpoimijat voivat päästä Suomeen. Siitä eteenpäin pallo oli lähtömaissa. Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi ulkoministeriö kävi neuvotteluita maiden kanssa, ja lopulta Suomeen saatiin joitain tuhansia kausityöntekijöitä.

– Kausityövoiman osalta onnistuttiin rimaa hipoen, vaikka kotimaisesta työvoimasta saatiin onneksi paljon apua, ministeri toteaa.

Kesäkuussa Helsingin Sanomat kirjoitti viiden naisen kokemuksista suomalaisella mansikkatilalla. HS:n mukaan työolot olivat huonot ja majoitus karmeassa kunnossa. Ministeri Leppä totesi jo silloin, että asia tuli hänelle yllätyksenä.

– Selvää kuitenkin on, että tällaista tämä ei saa olla. Sopimuksia pitää noudattaa, pitää olla hyvä ja kunnioittava kohtelu ja olosuhteet sellaiset kuin on alkujansa sovittu, hän sanoo tiukasti.

Pohjimmiltaan asiassa on kyse kokonaiskestävyydestä – Lepän lempiaiheesta. Kokonaiskestävyys maa- ja metsätaloudessa muodostuu taloudesta, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista, ympäristön ja ilmaston huomioimisesta sekä ruokaturvasta ja ruoan turvallisuudesta. Huomioon on siis samanaikaisesti otettava kaikki kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen.

Kesän politiikan aiheita ovat dominoineet maa- ja metsätalousministerin hallinnonalaan liittyvät teemat. Viime viikkoina paljon palstatilaa ovat saaneet viime viikolla käyty EU-huippukokous ja sen tulokset, valkoposkihanhet ja turve.

EU-maat sopivat kokouksessa tulevasta seitsemän vuoden rahoituskehyksestä ja 750 miljardin euron elpymispaketista. Suomen saavutuksia EU-kokouksissa peilataan usein maa- ja metsätalousministeriön kautta, sillä Suomen suurimmat saannot ovat aina tulleet maataloustuista.

Ministerin matka vei Vuohijärven rannalle paikallisen MTK:n viljelijätapaamiseen. Leppä toi tilaisuuteen tuulahduksen Brysselistä esittelemällä EU-neuvottelutulosta ja korona-ajan kyynärtervehdystä.

Suomi on saamassa kokonaisuudesta yhteensä yli 900 miljoonaa euroa vuodessa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön laskelmien mukaan se on 6 prosenttia enemmän kuin kuluvalla budjettikaudella, vaikka suoriin tukiin tulikin joitain leikkauksia.

Leppä on tyytyväinen. Keskeisimmät tavoitteet saavutettiin ja tärkeintä on, että rahoitus olisi saavutetun sovun mukaisesti turvattu seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.

– Jos Suomi olisi kansallisten kirjekuorten sijaan tavoitellut maksupalautuksia, pitäisi kansallisesta maatalousbudjetista neuvotella vuosittain. Nyt viljelijät saavat kaipaamaansa pitkäjänteisyyttä, Leppä muistuttaa.

Ministerin tavoitteena on, että osa Suomen tulevan kauden saannoista laitettaisi valokuituverkon laajentamiseen, digitalisaatioon ja biokaasun kehittämiseen. Valokuidulla saataisiin koko maahan paremmat yhteydet ja mahdollisuuksia etätyöskentelyyn. Biokaasu taas veisi maatalouden raskaan kaluston kehitystä askelen kohti ilmastoystävällisyyttä.

Leppä on innoissaan biokaasusta. Ilman sen kaltaisia innovaa­tioita ja niiden rahoitusta ei siirtymä kohti ilmastoystävällisempää yhteiskuntaa ole mahdollinen.

Leppä myös elää kuten opettaa. Pääsemme tilan navettaan, jossa lehmät saavat käyskennellä vapaasti. Tilalla on panostettu uuteen teknologiaan. Tilalle on saatu EU-tukia. Navetassa on ollut 2000-luvun alusta lypsyrobotti, jonka huomaan lehmät osaavat itse hakeutua. Robotille on nytkin ruuhkaa, lehmiä on jonossa ainakin muutama.

Lepän tilan navetassa lehmät saavat käyskennellä vapaasti. Tilalla on panostettu uuteen teknologiaan ja navetassa on ollut 2000-luvun alusta lypsyrobotti, jonka huomaan lehmät osaavat itse hakeutua.

Lisäksi lehmät kantavat kaulassa sähköistä sirua, josta laitteisto tunnistaa ne perinteistä korvamerkkiä varmemmin. Navetan seinällä videokamera seuraa lehmien vointia. Se ilmoittaa heti, jos jollain yksilöllä on esimerkiksi äkillistä painonvaihtelua. Näin tarkkaan tiedonkeruuseen ei ihminen pysty.

– Vaimolla on loistava karjasilmä, sitä ei pysty mikään kone korvaamaan, Leppä heittää vastapainoksi.

Entäpä ne valkoposkihanhet?

Leppä asetti jo kesäkuussa yhdessä ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) kanssa hanhinyrkin pohtimaan ratkaisuja ongelmaan. Muuttomatkallaan etelästä kohti Siperiaa sadat tuhannet valkoposkihanhet jättävät jälkeensä heinästä puhtaaksi syödyt pellot, jolloin heinää ei päästä hyödyntämään tuotanto­eläinten rehuna.

Leppä kertoo, että vahinkoilmoituksia on tänä vuonna tehty ennätysmäärä. Valkoposkihanhi on EU-alueella suojeltu laji.

– Kaikkea on jo kokeiltu. On testattu lasersäteitä, koiria, haukkapelottimia ja erilaisia ääniä karkotteeksi. Tarkoitus olisi vain ohjata hanhet pois sellaisilta reiteiltä, joiden varrella on ruokamaita. Kukaan ei halua lajia tuhota, vaan tässä on kyse elinkeinon suojelemisesta, Leppä vakavoituu.

Hänen oma näkemyksensä on selvä: suojametsästys on sallittava.

– Se on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Hanhityöryhmältä odotetaan tuloksia elokuun loppuun mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö tekee ympäristöministeriön kanssa tiivistä yhteistyötä myös etenkin ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Jo hallitusneuvotteluihin astuttaessa oli selvää, että keskusta ja vihreät tulevat ottamaan yhteen turvekysymyksessä.

Matkalla ministeri halusi esitellä kotiseutunsa menestystarinoita. Yksi pysähdys tehtiin Mäntyharjun Voikoskella, jonka kupeessa on pitäjän vanhin teollisuusyritys Woikoski.

Hallitus sai muodostettua yhteisen linjan, jonka mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Helmikuussa päätettiin asettaa turvetyöryhmä, jonka tavoitteena on kehitellä turpeelle uusia käyttötapoja.

Lepän mukaan on selvää, että turpeen energiakäyttöä ei voida suuressa määrin jatkaa. Hän vaatii hallittua siirtymää, jotta keneltäkään ei viedä elinkeinoa. Turvetta ei ole tarpeellista ottaa erikseen nykyisten linjausten lisäksi pöydälle jälleen syksyllä, Leppä linjaa.

Mitä Leppä ajattelee puolueensa keskustan tilanteesta? Asiasta on parempi keskustella rauhassa illemmalla, kun saavumme ministerin täyden työpäivän jälkeen kotitilalle Pertunmaalle.

Kotona puku vaihtuu rennompaan ja autokuski päästetään vapaalle.

Yleiskuva puolueen tilasta on huono. Tuoreissa kyselytutkimuksissa keskustan kannatus on ollut 11–12 prosentin luokkaa.

Katsetta on jo siirretty syyskuun puoluekokoukseen ja kevään kunnallisvaaleihin. Vanhempainvapaalta tiede- ja kulttuuriministeriksi palaava Annika Saarikko asettui torstaina vastaehdokkaaksi puolueen puheenjohtajalle Katri Kulmunille.

Leppä kommentoi tilannetta, että kilpailu on hyvästä ja puoluekokous päättää.

Yhdestä ihmisestä menestys tuskin on kiinni, arvelee Leppä. Hän kokee, että puolueen pohja on kunnossa ja tavoitteet päteviä, mutta viesti ei ole viime aikoina saavuttanut yleisöä tarpeeksi hyvin. Nyt tarvitaan uutta vaihdetta silmään, hän arvioi.

– Tämä maa tarvitsee koko maata kehittävän puolueen. Mikä muu se voisi edes olla? Keskusta on edelleen Suomen kannalta tarpeellinen.

–Minä olen kansainvälisissä neuvottelupöydissäkin sanonut, että olen tällainen mettäläinen Suomesta, ja ylpeä siitä. Näen asioita paitsi ministerin myös viljelijän lasien läpi, Leppä pohtii.

– Meillä on hyvä hallitusohjelma, ja sitä toteuttamalla myös keskustan on pystyttävä osoittamaan merkittävyytensä.

Puolueelta tuntuu kuitenkin nyt puuttuvan luottamus tekemiseensä ja kannattajilta luottamus puolueeseen. Leppä uskoo, että moni äänestäjä on jäänyt kevään jälkeen pohtimaan sitä, että kannattiko eduskuntavaalitappion jälkeen lähteä hallitukseen – ja tehdä täyskäännös oikeistohallituksesta vasemmistohallitukseen.

Etenkin oppositiosta keskustalle on asetettu painetta toimia talouskurin tiukkana puolustajana. Lepän maa- ja metsätalousministerin salkun lisäksi keskustan Matti Vanhanen on valtiovarainministeri ja Mika Lintilä elinkeinoministeri, tärkeät pestit koronasta elpymisen kannalta.

– Meillä on todella merkittävä rooli siinä, että saadaan Suomessa talouden pyörät jälleen pyörimään. Tämä on tätä Suomen uudelleenkäynnistämistä, Leppä sanoo.

Syyskuussa nähdään, mihin puolue päätyy puheenjohtajavalinnassaan. Selvää on, että keskustalla todellinen näytön paikka on kevään kuntavaaleissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?