Suuri valiokunta tukee elpymisrahaston neuvotteluiden jatkamista – ”Suomi on tässä myös saaja, ei pelkästään antaja” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Suuri valiokunta tukee elpymisrahaston neuvotteluiden jatkamista – ”Suomi on tässä myös saaja, ei pelkästään antaja”

Julkaistu: 16.7. 17:06

Valiokunnan päätös ei ollut yksimielinen. Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät haluaisi Suomen liittyvän rahastoon ollenkaan.

Suomi neuvottelee yhdessä muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa tulevasta seitsemänvuotisesta rahoituskehyksestä ja koronakriisin paikkaamiseen tarkoitetusta 750 miljardin euron elpymisrahastosta viikonlopun huippukokouksessa Brysselissä.

Suuri valiokunta tukee neuvotteluiden jatkamista. Valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) kertoi tiedotusvälineille, että valiokunnan näkemyksen mukaan uudessa kompromissiehdotuksessa on otettu askelia Suomen kannan suuntaan.

Valiokunta kuuli tänään pääministeri Sanna Marinia (sd) ja asiantuntijoita asiasta. Hallitus on sitoutunut ajamaan valiokunnan esittämiä linjoja.

Valiokunnan kokouksesta poistunut Marin kuvasi käytyjä keskusteluita perusteellisiksi ja hyviksi. Hän toisti hallituksen jo aikaisemmin linjaamat keskeisimmät tavoitteet lisäten, että Suomi pitää tarkkarajaisuutta erittäin tärkeänä. Tähän sisältyy esimerkiksi se, että lainanmaksuajasta ja -tavoista sovitaan tarkasti jo neuvotteluvaiheessa.

Marin kertoi, että muiden maiden johtajien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hän uskoo, että Suomen näkemykset saavat kannatusta neuvotteluissa. Yksittäisistä yhteistyömaista Marin mainitsi niin sanotun ”nuukan nelikon”, eli Hollannin, Ruotsin, Tanskan ja Itävallan. Hän arvioi Suomen neuvotteluaseman hyväksi.

Myös valiokunnan peruslinja asiassa on pysynyt samana, puheenjohtaja Hassi kertoi. Se siis edelleen pitää elpymispaketin syntymistä tarpeellisena, mutta ei ole valmis hyväksymään ehdotusta sellaisenaan.

– Ne kysymykset, joihin hallitus haluaa muutoksia ja täsmennyksiä ovat entisellään. Suomi haluaa, että paketin kokoa pienennetään, lainamuotoisen ja avustusmuotoisen tuen suhteita muutetaan, ja että tuki kohdentuisi selkeämmin koronakriisin vaikutuksiin.

Hassi ei halunnut eritellä mitään lukua esimerkiksi sille, minkä kokoinen elpymisrahaston pitäisi Suomen mielestä olla. Valiokunta korosti, että tukia on myös pystyttävä valvomaan.

– Tätä tukea ei anneta yleistukena, jonka jäsenmaa saisi käyttää mielensä mukaan, vaan se annetaan tiettyihin kohteisiin. Se, että tuet käytetään siihen, mihin ne on myönnetty ja sitä valvotaan. Tämän varmistaminen on meille tärkeää.

Valiokunta korosti, että rahoitus on sidottava oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Myös jäsenmaiden vastuut lainanotosta on valiokunnan mukaan määriteltävä tarkkarajaisesti.

Hassi perusteli elpymispaketin tärkeyttä sillä, että Suomen vienti saataisi taas kunnolla käyntiin. Hän muistutti, että Euroopan taloustilanne vaikuttaa merkittävästi Suomen talouteen.

– Suomi on tässä myös saaja, ei pelkästään antaja, hän toi esiin.

Suomen saannot riippuvat paljon esimerkiksi tuen määräytymisperusteista. Jos tukia jaetaan enemmän sen perusteella, miten korona on iskenyt jäsenvaltioiden talouksiin, Suomi on todennäköisesti voittavalla puolella.

Lausunto ei yksimielinen

Valiokunnan lausunto ei ollut yksimielinen. Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät asiasta eriävät mielipiteensä. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättäytyisivät kokonaan elvytysrahaston ulkopuolelle. Kokoomus taas esitti, että esitetyssä muodossa pakettia ei voida hyväksyä.

Hassi arveli, että asiassa jako muodostuu sen perusteella, pidetäänkö koko EU:ta tarpeellisena tai Suomen kannalta hyvänä asiana vai ei.

Sari Essayah (kd) ja Jani Mäkelä (ps) esittelivät kokouksen jälkeen perusteluita valiokunnan kannasta eriäville mielipiteilleen.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä kommentoi Hassin tiedotustilaisuuden jälkeen, että rahaston hylkäämisen lisäksi perussuomalaiset esittää, että monivuotisen rahoituskehyksen taso pidettäisi kuluvan kauden tasolla. Puolue arvioi, että Suomella ei olisi elpymisrahaston kanssa mitään voitettavaa.

– Suomen kannattaisi ennemmin tukea suoraan omaa teollisuuttaan kuin kaataa rahaa EU:n kautta EU:n ongelmamaille, Mäkelä tiivisti.

Mäkelä myös epäili, että Suomen budjettisuvereniteetti olisi rahaston myötä vaarassa. Kritiikin kohteeksi osui myös pitkä lainanmaksuaika.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah taas toisti puolueensa kannan siitä, että elpymisrahastoon osallistuisivat vain ne, jotka sitä haluavat. Hän toivoi, että elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys olisi käsitelty erillisinä asioina.

– Nyt kun nämä on viety yhteiseksi paketiksi, siitä muodostuu monet neuvotteluihin liittyvistä ongelmista.

Essayah on huolissaan siitä, että nyt olisi tekeillä sellaisia rakenteita, joihin olisi helppo vedota myöhemminkin. Mäkelä vei ajatuksen vielä pidemmälle ja totesi, että paketti on askel kohti liittovaltiomekanismia.

– On todellakin historiallinen muutos EU:ssa. Tästä olisi pitänyt käydä kansalaiskeskustelua, Essayah linjasi.

Perussuomalaisten vaihtoehto tälle paketille olisi se, että Euroopan valtiot tekisivät Suomen tapaan kansallisia toimia koronan vaikutusten nujertamiseksi. Kristillisdemokraatit taas on esittänyt Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ja kasvu- ja vakaussopimuksen löysentämistä. Lisäksi olemassa olevaa budjettia tulisi puolueen mukaan suunnata uudelleen.

Oikeusperusteita tarkasteltiin

Suomessa perustuslakivaliokunta on pitänyt huolta esitetyn rahaston oikeudellisista perusteista. Suomenkin pyynnöstä asiaa selvitettiin EU:n ministerineuvoston oikeuspalvelussa. Keskiviikkona valiokunta totesi kokouksensa päätteeksi, että oikeuspalvelun perusteellinen lausunto vähensi huolia oikeusperusteesta.

EU:n ministerineuvoston oikeuspalvelu on käynyt ehdotuksen läpi ja esittänyt siihen joitain täsmennyksiä. Oikeuspalvelu on päätynyt siihen, että se on perussopimuksen mukainen, Hassi totesi tiedotustilaisuudessa. Suuri valiokunta ei anna lausuntoja valtiosääntöä koskevissa asioissa.

– Jo liittyessään unioniin, Suomi on hyväksynyt sen, että se mikä on perussopimuksen mukaista, niin sen viime kädessä ratkaisee EU-tuomioistuin. Ei ole yhdenkään jäsenmaan kansallisesti ratkaistavissa, Hassi perusteli asiaa.

Kristillisdemokraattien Essayah pitää oikeusperustaa edelleen haastavana arvioista huolimatta. Hänen mukaansa esitetyn artiklan soveltaminen vaatisi sitä, että jakoperusteina olisi sataprosenttisesti koronakriisin vaikutukset, eikä komission esittämät viime vuosien työllisyys- ja bruttokansantuoteluvut.

Tulokset saattavat jäädä uupumaan

Sekä Hassi että pääministeri Marin eivät olleet vakuuttuneita siitä, että maat pääsisivät yhteiseen ratkaisuun viikonlopun aikana. Marin totesi, että maiden näkemykset ovat toistaiseksi vielä kaukana toisistaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) edustaa Suomea viikonlopun huippukokouksessa.

– Arvio on se, että vaikeaa on. En yhtään hämmästy, jos lopullinen sopu ei synny vielä nyt huomenna alkavassa kokouksessa, Hassi arvioi.

Hän ei usko, että sopu muodostuu täysin esitetyn kompromissiehdotuksen perustalle.

Jos sopu syntyy, asiaan liittyvät kohdat tuodaan eduskuntaan syksyllä. Suuri valiokunta ja muut erityisvaliokunnat käsittelevät tontilleen kuuluvia asioita eduskunnassa. Eli vaikka kaikkien jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyisivät jonkun neuvottelutuloksen, asia tulee vielä eduskunnan täysistunnon päätettäväksi ennen kuin se voidaan ratifioida.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?