Oikeustieteiden asiantuntija osasi odottaa, että Pekka Haaviston esitutkinnassa rikoksen tunnusmerkistö täyttyy - Politiikka - Ilta-Sanomat

Oikeusoppineet arvioivat rikoksista epäillyn Haaviston asemaa: suomalainen käytäntö poikkeaa eurooppalaisesta – ”Tietysti poliittista painetta tulee”

Seuraavaksi perustuslakivaliokunta tekee Pekka Haaviston rikosepäilyistä mietinnön, joka viedään eduskunnan täysistuntoon, ja täysistunto päättää syytteen nostamisesta.

9.7. 6:05

Keskusrikospoliisi epäilee ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Virka-aseman väärinkäyttämisestä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon.

Haaviston rikosepäilyistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Rikosepäily liittyy viime syksyn tapahtumiin, kun Haavisto siirsi ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin sen jälkeen, kun Haavisto ja Tuominen ajautuivat eri linjoille siinä, miten suomalaisten avustamisessa al-Holin pakolaisleirillä olisi pitänyt toimia.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen sanoi osanneensa odottaa, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.

– Minusta yhteistoimintavelvoitteen rikkominen on aika ilmeistä. Tuomisen kanssa ei käyty mitään neuvotteluja toiseen tehtävään siirtämisestä, Pohjolainen sanoi.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen sanoo, että Euroopassa ministeri yleensä vetäytyy viranhoidosta rikosepäilyn ajaksi, mutta juridista velvoitetta tähän ei ole.­

Voiko Haavisto jatkaa ulkoministerin tehtävässä rikosepäilyn aikana?

– Mitään juridista velvollisuutta ei ole pidättäytyä ministerin tehtävän hoidosta. Se on enemmänkin jokaisen omassa harkinnassa. Jos katsotaan tilannetta eurooppalaisella tasolla, niin yleensä tällaisissa tapauksissa vetäydytään viranhoidosta siksi ajaksi, kun asian käsittely on kesken. Suomessa on kuitenkin ollut se käytäntö, että jatketaan tehtävässä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, Pohjolainen kuvasi.

– Täytyy pitää muistissa syyttömyysolettama. Haaviston jatko ministerinä ei ole oikeudellinen kysymys vaan ennemmin poliittisen pohdinnan asia vihreiden ja muiden hallituspuolueiden kesken. Tietysti tällaisesta poliittista painetta tulee, julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistosta mietti.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan asia etenee odotetuin askelmerkein. Perustuslakivaliokunta teki helmikuussa päätöksen esitutkinnan aloittamisesta.

– Jo se oli vahva implikaatio, että perustuslakivaliokunta antoi toimeksiannon poliisille esitutkinnan aloittamisesta. Nyt johtopäätökset kuuluvat perustuslakivaliokunnalle, ja sen jälkeen valiokunta tekee mietinnön mahdollisesta rikoksesta, ja mietintö saatetaan täysistunnon keskusteluun, Rautiainen kuvasi.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoi, että perustuslakivaliokunnan määräämä esitutkinta on edennyt odotetusti.­

Eduskunnan täysistunto päättää syytteen nostamisesta. Ministerisyyteasiassa riittää eduskunnan yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä, eli kyseessä on ihan normaali eduskunnan päätöksentekoprosessi.

Hiljattain eduskunta äänesti syytteen nostamisesta kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps) vastaan tämän valtiopäivillä pitämästä puheenvuorosta. Kansanedustajan asettaminen syytteeseen vaatii eduskunnassa vahvan määräenemmistön, viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ministerin asettamisessa syytteeseen riittää yksinkertainen enemmistö.

– Se johtuu siitä, että kansanedustajan katsotaan edustavan kansaa suoraan. Sen takia kansanedustajalla on vahva syytesuoja. Ministerin virkavastuussa on samoja perusvastuita kuin esimerkiksi virkamiehillä. Sen takia ministerillä ei ole erityistä syytesuojaa, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoi.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää huomautti, että ministerillä ei ole yhtä korkeaa syytesuojaa kuin kansanedustajalla.­

Rautiainen lisää, että eduskunta on ylin valtioelin, ja vakiintuneen länsimaisen ajattelun perustana on ollut, että parlamentin immuniteetin kunnioittaminen on keskeistä.

– Ministerivastuun toteutumisessa on kyse ihan eri asiasta. Ministeriön johtamista pidetään ihan eri asiana kuin talousarvio- ja lainsäädäntövallan käyttämistä parlamentissa, Rautiainen vertasi.

Mäenpää korostaa, että jos ministeri toimii samaan aikaan kansanedustajana – niin kuin esimerkiksi Haavisto toimii – syytteen nostamisessa edetään sen mukaan, kummassa toimessa rikosepäilyt ovat tapahtuneet.

– Periaatteessa siinä on hyvin selvä linjanveto. Sen mukaan mennään, onko rikosepäily tapahtunut kansanedustajan vai ministerin tehtävässä.

Jos syyte Haavistoa vastaan aikanaan nostetaan, se käsitellään erikseen koolle kutsuttavassa valtakunnanoikeudessa.

Valtakunnanoikeus on käsitellyt itsenäisen Suomen aikana vain neljä rikostapausta. Kaikkiaan valtakunnanoikeudessa on tuomittu viisi ministeriä rangaistuksiin.

Viimeksi valtakunnanoikeus oli koolla vuonna 1993, jolloin kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?