Li Andersson lyö tiskiin IS:n haastattelussa ajatuksensa hallituksen syksyn haasteista ja kommentoi Ohisalon vetoa: Uhkailu ei järkevin tapa pohjustaa budjetti­riihtä - Politiikka - Ilta-Sanomat

Li Andersson lyö tiskiin IS:n haastattelussa ajatuksensa hallituksen syksyn haasteista ja kommentoi Ohisalon vetoa: Uhkailu ei järkevin tapa pohjustaa budjetti­riihtä

Opetusministeri Li Andersson aloitti kovan koronakevään jälkeen kesäloman. Hän on tuttu näky Helsingin-kotinsa lähistöllä sijaisevassa Roihuvuoren kahvila Riossa.

Julkaistu: 6.7. 8:32

IS-haastattelu: Li Andersson alleviivaa vasemmistoliitolla olevan valmiutta etsiä työpaikkoja työnteon kannustimia parantavista toimista, mutta ei ihmisten vähimmäisturvaa heikentämällä. Koronan mahdollisen toisen aallon vuoksi hallituksen tulisi pitää ovea auki syksyllä viidennelle lisätalousarviolle.

Opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lähtee kohti syksyn budjettiriihtä rakentavalla otteella, eikä näe järkeä ryhtyä uhkailemaan vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon tapaan hallituksesta lähdöllä.

– En näe, että järkevin tapa pohjustaa budjettiriihtä on, että jokainen hallituspuolue vuorollaan asettaa julkisuuteen jonkin hallituksesta lähtöehdon. Ihmiset tietävät kyllä hyvin, että meille kynnyskysymykset liittyvät perusturvan leikkauksiin.

Anderssonin on vaikea nähdä, mitä mikään hallituspuolueista hyötyisi lähtemällä siitä keskellä koronakriisiä. Hän on tyytyväinen, että raskaasta koronakriisistä huolimatta koulutukseen on palautettu rahaa, aktiivimalli on purettu ja sote- ja oppivelvollisuuden pidentäminen on saatu lausuntokierroksille.

– En näe vastuullisena tai järkevänä tällaisessa tilanteessa lähteä yhteistyötä vaarantamaan. Varaudun henkisesti siihen, että koronan toinen aalto tulee syksyllä ja voin sitten yllättyä positiivisesti, jos niin ei käy. Siihen Suomessa on varauduttava.

Andersson painottaa, että hallituksen sisäisen dynamiikan kannalta vakaus on kaikista tärkeintä ja katsoo valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan tulon lisänneen sitä.

– Matti Vanhanen jo ihan henkilönäkin tuo vakautta, kun hän on kauhean rauhallinen ja tasapainoinen tyyppi. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että Suomi tarvitsee juuri keskustan ja vihreiden yhteistyötä ympäristöpolitiikassa.

Andersson lyö kesälomansa aluksi tiskiin tukun vasemmistoliitolle syksyn budjettiriihessä tärkeitä asioita. Peruspilarit ovat työllisyys, ilmastotoimet ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

– Niistä kun pidetään kiinni ja toimitaan koronan muokkaaman yleisen tilanteen edellyttämällä tavalla, en usko, että hallituksella on mitään hätää. Haastavinta on, että meidän pitää varautua vielä silloinkin erilaisiin skenaarioihin koronan vuoksi.

Vientiteollisuuden mahdollisen kriisiytymisen vuoksi tilanne on hallitukselle kaikkein vaikein.

– Emme pysty elvyttämällä lisäämään sille tulevia tilauksia. Siinä eurooppalaiset ratkaisut ovat avaintekijä.

Hallituksen pitää Li Anderssonin mukaan pitää ovea auki syksyllä vielä viidennellekin lisäbudjetille, koska talouden kuva on koronan vuoksi yhä sumea.

Anderssonin mukaan hallituksella tulee olla koko ajan kunnianhimoisten tavoitteiden rinnalla tavallisille ihmisille tärkeitä pienempiä asioita, kuten sähkönsiirtohintojen maksujen sääntely.

– Muistan edelleen Säätytalon hallitusneuvotteluista, kuinka vahva oli ajatus siitä, että pitää tehdä parannuksia tavallisten ihmisten arkeen tavalla, joka huomioi heidän huolensa ja joka on helposti ymmärrettävissä.

Hallituksen pitäisi ohjelmansa mukaisesti päättää tässä budjettiriihessä toimista, joilla Suomeen saadaan 30 000 valtionvarainministeriön todentamaa uutta työllistä. Työmarkkinajärjestöistä SAK ja STTK pitivät aikataulua lauantaina HS:ssä epärealistisena. Vastuu kovien päätösten tekemisestä on jäämässä hallitukselle. Niistä pöydälle ovat mahdollisesti nousemassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen ja eläkeputken poistaminen.

– Hallituksen kannattaa ehdottomasti pyrkiä tekemään ratkaisuja hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Viime vaalikauden kiky-sopimuksen työajanpidennykset ja palkanalennukset ja niiden synnyttämä turbulenssi työmarkkinoilla on varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, jos yhteistä näkemystä ei pyritä hakemaan.

Andersson alleviivaa vasemmistoliitolla olevan valmiutta etsiä työpaikkoja työnteon kannustimia parantavista toimista, mutta ei ihmisten vähimmäisturvaa heikentämällä. Sille tärkeitä ovat varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja ulosoton suojaosan korottaminen. Molempien työllisyysvaikutukset riippuvat täysin siitä, paljonko hallitus olisi niihin valmis satsaamaan.

Andersson ei ota kantaa siihen, kuinka todennäköistä on, että toimet kelpaisivat muille hallituspuolueille.

– Molemmilla on saatavissa valtiovarainministeriön todentamia työllisyysvaikutuksia, mutta ne eivät heikennä kaikista heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Ei voi ajatella, että teemme nollabudjetilla 60 000 työllistä vaalikauden aikana. Hallituksen normaalia budjetinkäsittelyä on, että katsomme, mitä rahoitamme ja mistä rahat löytyvät, Andersson puolustaa ehdotuksia.

Samalla hän lyttää oppositiopuoluekokoomuksen syksyn työllisyysohjelman ja katsoo sen halunneen leikata 600 miljoonaa euroa kaikkein pienituloisimmilta suomalaisilta.

– Siinä oli toimeentulotuki mukana, joka meidän viimesijainen etuus. Sellaiseen työllisyyspolitiikkaan en usko.

Kaksi ehdotusta budjettiriiheen

Varhaiskasvatusmaksua alennettiin myös viime hallituskaudella. Silloin noin 70 miljoonan panostuksilla saatiin lisää työllisiä noin 6 000. Anderssonista varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on malliesimerkki toimesta, jolla saadaan pysyviä työllisyysvaikutuksia ja parannetaan samalla työssäkäyvien ihmisten asemaa.

– Suomessa on taipumus puhua piiskasta, kun puhutaan työllisyystoimista, mutta tässä on muutakin mitä pitää huomioida.

Opetusministeriä se miellyttää myös siksi, että maksujen alentaminen kannustaisi ihmisiä laittamaan lapsensa varhaiskasvatukseen.

Ulosotossa Suomessa olevista ison osan ongelma ei niinkään ole alentunut työkyky, vaan nimenomaan se, ettei heidän kannata ottaa työtä vastaan.

– Kannustimet ovat pielessä, jos koulutuksen omaavan nuoren työkykyisen ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan siksi, että hänelle jää silloin parikymppiä enemmän käteen kuin kotona sosiaaliturvalla olosta.

Hallituksen niin sanotut pehmeät keinot eli työllisyyden kuntakokeilu ja palkkatuen uudistaminen ovat jäämässä työllistämisen vaikutusarvioiltaan pieniksi.

– Se ei silti tarkoita, etteikö sitä kannattaisi edistää. En ole katsonut, mitä mallia he ovat arvioineet, mutta palkkatuessakin paljon riippuu siitä, paljonko resursseja ja millä ehdoilla siihen laitetaan.

Andersson muistuttaa, että aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan, koska Suomen erityisongelma muihin Pohjoismaihin verrattuna on korkea rakennetyöttömyys. Hän nostaa esiin esimerkiksi vieraskieliset naiset ja osatyökykyiset henkilöt.

– Meillä on paljon porukkaa, joista on aika vaikeaa sanoa, että heidän pitäisi ilman tukitoimia saada jalansijaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Emme saa työllisyysongelmaa ratkaistua, ellemme kiinnitä myöskin näihin ryhmiin huomiota.

Anderssonin esittämillä keinoilla hallitus tuskin tavoitteitaan saavuttaa. Andersson vastaa painottamalla hallituksen työllisyyspolitiikan kokonaisuuden rakentuvan aktiivisesta työllisyyspolitiikasta, rakenneuudistuksia ja oikein mitoitusta finanssipolitiikasta.

– Kun meillä on kaikki eri toimenpiteet pöydällä syksyllä, pystymme sen jälkeen laskemaan, mikä yhteenlaskettu vaikutus on.

Hän laittaa paljon toivoa myös EU:ssa työn alla olevaan elvytyspakettiin, josta Suomeen on tulossa rahaa erityisesti vihreiden työpaikkojen luomiseen. EU:n päämiehet yrittävät löytää paketista sopua heinäkuun huippukokouksessa.

– Olisin aika yllättynyt, ellei komissio kiinnittäisi Suomen kohdalla ohjausjaksolla huomiota aikalailla samoihin asioihin kuin minäkin eli soteen, digitalisaatioon, osaamiseen ja aktiiviseen työvoimapolitiikka.

Rakenteellisista uudistuksista hallitus on saanut lausuntokierrokselle sote-uudistuksen ja vasemmistoliitolle tärkeän oppivelvollisuuden pidentämisen. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtiva komitea on nimitetty ja sen työn on määrä ulottua kahdelle vaalikaudelle. Andersson toivoo, ettei koko mammuttia yritettäisi kellistää kerralla kuten sotessa on useasti tehty.

– Käytettäisiin kaksi vaalikautta, mutta tehtäisiin pieniä osauudistuksia.

Li Anderssonin loma kuluu äidin suvun mökillä Pohjanmaalla. –Minulla ei varmasti ole koskaan ollut mitään näin vailla ohjelmaa olevaa kesää, koska ei ole mitään kesätapahtumia kuten festareita tai SuomiAreenaa, Andersson sanoo.

Ovi auki viidennelle lisätalousarviolle

Hallituksessa näyttää olevan yhteinen näkemys siitä, ettei koronan vuoksi käynnissä olevaa jättiläismäistä elvytystä tule ensi vuonna ryhtyä pilaamaan finanssipolitiikkaa kiristämällä. Vanhanen sanoi viikonloppuna IS:ssä, että siihen liittyvien toimien aika on aikaisintaan vuonna 2022.

– Sopeutus ei tarkoita vain menoleikkauksia vaan myös veronkorotuksia. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa en usko, että myöskään elinkeinoelämä hirveän mielellään olisi niitä näkemässä.

Koska talouden kuva on edelleen sumea, Anderssonin mukaan ovea on pidettävä auki myös mahdolliselle uudelle ja siinä tapauksessa jo viidennelle lisätalousarviolle. Andersson toivoo, että Suomi pystyisi palautumaan koronakriisistä niin sanotulla V-käyrällä. Siinä nopeaa talouden pudotusta seuraisi pikainen nousu lähemmäs normaalitilannetta.

– Syksyllä pitää edelleen arvioida, tarvitaanko silloin vielä lisätalousarviota, kun tiedetään, mikä palvelusektorin tilanne silloin on.

Andersson myöntää, ettei Suomi voi loputtomasti ottaa lisätalousarvioilla velkarahaa. Toistaiseksi rattaiden pyörimisen pitämiseen on otettu velkaa jo 18,8 miljardia euroa.

– Haastavinta on se, että emme tiedä, tuleeko koronan toinen aalto syksyllä. Jos tulee tilanne, jossa palvelujen kulutus Suomessa uudelleen laskee, edellyttää se meiltä eri toimenpiteitä kuin se, että niin ei käy. Vasta syksyllä tai loppuvuodesta olemme viisaampia.

Koronan syksylle asettamissa haasteissa Anderssonin tilannekuva ei juuri eroa Vanhasen näkemyksistä. Hän painottaa EU:n yhteisen elvytyksen merkitystä Suomen selviytymiselle. Suomen suhteellinen asema muihin maihin verrattuna ei saa heikentyä.

– Meidän suhteellinen asemamme ei muutu niin kauan kuin kaikki ovat samantyyppisessä kriisissä tekemässä hyvin poikkeuksellisia toimia. Luottoluokituksen näkökulmasta tärkeää on, ettei Suomen asema heikkene.

Velkakeskustelu Arhinmäen näkemyksestä hassua

Päästään siis käsiksi valtionvelkaan ja siitä syntyneeseen keskusteluun. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki aloitti sen sanomalla, ettei valtioiden tarvitse koskaan maksaa velkaansa pois. Ne vain ottavat aina uutta lainaa.

– Suomalainen velkakeskustelu on sinänsä hassua, että Paavon näkemys on asiallisesti ottaen ihan korrekti. Totta kai jokainen yksittäinen velka maksetaan pois, kun aika on. Mutta se ei tarkoita, että valtio saavuttaisi samalla tavalla velatonta tilannetta kuin esimerkiksi pitkän työuran tehnyt ihminen, joka pystyy maksamaan asuntovelkansa pois.

Anderssonin mukaan ongelmat velkakeskustelussa ovat johtuneet siitä, että siinä on tehty liian yksioikoisia vertailua valtionvelan ja kotitalouksien ottaman velan välillä.

– Jos Li Andersson ajautuisi henkilökohtaiseen talouskriisiin, niin minun ei kannattaisi ottaa hirveästi velkaa siitä ulos päästäkseni. Valtion taas juuri niin kannattaa tehdä, jotta se rakentaa sillan ulos kriisistä.

Jostain hallituksen on kuitenkin pystyttävä säästämään. Andersson lyö tiskiin tutut yritystuet, joita myös pääministeri Sanna Marin väläytteli Sdp:n vaaliohjelmassa. Andersson ottaa esiin ilman uutta päätöstä syksyllä loppuvan päästökaupan kompensaatiotuen ja erilaiset verotuet: Maatalouden energiaveropalautukset, turpeen alennetun verokannan ja osinkoverojärjestelmän.

– Tällä vaalikaudella on päästy karsinnassa vasta 129 miljoonaan euroon. Vasemmistoliitossa olemme kyllä valmiita näitä perkaamaan.

Keskustalle valtaosaan Anderssonin esille nostamiin kohteisiin kajoaminen tuskin käy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?