IS-erikois­haastattelu: Edes hallitus­kumppanit eivät tiedä Matti Vanhasen mystisen projektin pääte­pysäkkiä: ”Jos en enää usko siihen, se on sen ajan murhe” - Politiikka - Ilta-Sanomat

IS-erikois­haastattelu: Edes hallitus­kumppanit eivät tiedä Matti Vanhasen mystisen projektin pääte­pysäkkiä: ”Jos en enää usko siihen, se on sen ajan murhe”

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Matti Vanhaselle on kristallinkirkasta, että valtionvelka maksetaan aina takaisin ja sen pitää olla kaikilla muistissa selkäytimessä. Samalla hän valmistaa suomalaisia vientikriisiin. – Valtio ei ole kaikkivoipainen. Se kansalaistenkin on hyvä tiedostaa. Emme voi muuttua sorvien tilaajiksi.

Julkaistu: 4.7. 7:25

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) otti haasteellisen tehtävän keskellä koronakriisiä vastaan kutsumalla sitä ”projektiksi”, mutta on halunnut pitää sen yllä mystiikan varjoa. Nyt hän suostuu määrittelemään projektin keskeiseksi sisällöksi Suomen talouden pitämisen uskottavalla uralla. Arvioinnin siitä, toteutuuko tavoite, hän haluaa pitää itsellään.

– Haluan säilyttää aseman, jossa itselläni on lupa arvioida, onko se, mitä teemme valtionhallinnossa uskottavaa ja tulosta tuottavaa vai ei. Olen todella tosissani tässä.

Mitä sitten tapahtuu, jos Vanhanen ei saa viiden puolueen hallituksessa haluamaansa aikaiseksi?

– Olen mukana sellaisessa, jonka uskon olevan oikein. Jos en usko siihen enää, niin se on sen ajan murhe. Pidän tämän arvioinnin puhtaasti itselläni ja muuta agendaa minulla ei ole.

Muulla agendalla Vanhanen viittaa siihen, ettei hän ole rakentamassa itselleen tehtävässä uutta uraa tai pyrkimässä enää minnekään kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta. Hän on puolueuskollinen, mutta ei puoluejohtaja.

– Tämän on viimeinen poliittinen iso urakkani. Minulla on mielessä se, mitä projektilla haen ja tietoisesti en kerro, mihinkä se päättyy, mutta se päättyy.

Päätepysäkin voisi ajatella olevan se, että Vanhanen pelastaa Suomen talouden ja samalla keskusta saa kannatukselleen kipeästi tarvitsemaansa nostetta. Vanhanen pysyy tiukkana, eikä päätepysäkkiä valota.

– Ei, eivät sitä tiedä hallituskumppanitkaan.

Jos Vanhasen usko projektiin lopahtaisi, voisi sen ajatella merkitsevän myös keskustan uskon loppumista hallitukseen.

– Muut päättävät keskustan asioista. Tämä antaa minulle tietyllä tapaa paljon odotuksia, mutta myös aika paljon harkintamahdollisuutta siitä, miten koen politiikan, jolla tästä viitoitetaan suuntaan tulevaisuuteen, Vanhanen kuittaa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen Valtioneuvoston linnassa.

Keskustan kriisiviikonlopun jälkeen on näyttänyt siltä, että se on päättänyt lopettaa ainakin hetkellisesti aiemman jatkuvan kitinän hallituksessa ja keskittyy nyt rakentamaan konsensusta. Vanhanen alleviivaa keskustan vaalineen hallitusyhteistyössä vuosikymmenien ajan juuri konsensuksen hakemista.

– Ratkaisuja syntyy kompromissien kautta, mutta niiden pitää olla toteuttamassa myös sitä päämäärää, jonka takia maata hallitaan. Jos ei näin ole, silloin väärinkäytetään sitä valtaa, joka valtioneuvoston jäsenyyteen liittyy.

Ryhdytään siis katsomaan, miten Vanhasen viimeinen poliittinen iso urakka etenee. Hän on valmis laittamaan sen onnistumiseksi kaiken politiikasta finanssi- ja eurokriiseistä sekä 90-luvun lamassa hankkimansa kokemuksen.

Vanhasella on vaikeuksia lähteä avaamaan hallituksen talous- ja työllisyystoimien budjettiriiheen tähtäävää valmistelua, vaikka juuri siitä Suomessa ja etenkin oppositiossa odotettaisiin kuumeisesti tietoja.

Hän haluaa siirtää keskustelun painopistettä yhä koronan vuoksi sumeana pysyvään talouden kuvaan. Juuri siitä oppositiossa on ajateltu löytyvän keppihevonen vaikeiden ratkaisujen välttämiseksi.

Joka tapauksessa Vanhanen pelkää aidosti vientikriisin iskevän Suomeen ennen budjettiriihtä. Valtionvarainministeriön viimeisimmässä katsauksessa viennin arvioitiin putoavan 14 prosenttia. Vanhanen muistaa pelottavan hyvin, kuinka ennen finanssikriisiä pudotusta tuli 20 prosenttia.

– Jokaisella prosentilla on väliä. Ihan riittävästi on jo niissä kymmenissä miljardeissa, joita ennakoidaan jouduttavan ottamaan tällä vuosikymmenellä saati, että viennin kautta tulee toinen takapotku.

Suomelle tärkeille maille ennustetaan 5–8 prosentin romahdusta bruttokansantuotteeseen. Se tarkoittaa vääjäämättä, että vienti ja tuonti vähenevät. Suomalaisten yritysten ongelmat tulevat esiin jälkijättöisesti.

– Eivät yritykset ole ensimmäisenä julkisuuteen kertomassa siitä, että päätöstä tilauksiin ei vain tule. Kukaan ei halua ongelmien kasautuessa kertoa, että nyt menee huonosti. Se helposti kiihdyttää kierrettä.

Vanhanen muistaa edelleen hyvin, kuinka finanssikriisin aikana esimerkiksi yksittäiset konepajat saattoivat menettää 80 prosenttia tilauksistaan. Hän ennakoi tilannekuvan kirkastuvan askeleittain budjettiriiheen mennessä. Samalla hän valmistaa suomalaisia siihen, ettei valtio kaikkea pysty pelastamaan.

– Valtio ei ole kaikkivoipainen ja se kansalaistenkin on hyvä tiedostaa. Emme voi muuttua sorvien tilaajiksi, vaan vääjäämättä vaikeudet tulevat kansantaloudelle.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen Valtioneuvoston linnassa. Vanhanen tutkii entisten valtiovarainministerien kuvia käytävällä. Vanhanen kertoo tavanneensa muuan muassa V. J. Sukselaisen, joka toimi valtiovarainministerinä 1950–1951 ja 1954.

Viime päivinä Suomessa on keskusteltu siitä, miten koronan vuoksi kasvavaan velkavuoreen tulisi suhtautua. Keskustelu alkoi, kun hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vetäjä Paavo Arhinmäki sanoi, ettei valtioiden tarvitse maksaa lainojaan pois. Ne ottavat aina uutta tilalle. Vanhasen mukaan älyllistä keskustelua pitää pystyä käymään kaikista aiheista, mutta hänen oma kantansa asiaan on ”tavattoman selkeä”.

– Velka maksetaan aina takaisin. Se pitää olla muistissa selkäytimessä. Jos on kymmenen vuoden velka, se maksetaan kymmenen vuoden päästä takaisin. Useimmiten se maksetaan takaisin uudelleen neuvotellulla toisella velalla. Ratkaiseva kysymys on, suostuvatko rahojen omistajat lainaamaan valtiolle ja millä ehdoilla.

Vanhanen alleviivaa, että Suomen tulee kaikissa olosuhteissa säilyttää luotettavan velanhoitajan asema, vain sillä tavalla se pystyy jatkossakin saamaan lainaa matalalla korolla ja hyötymään nollakorkojen ajasta.

– Suomen pitää olla sellainen velanhoitaja, jolle uskaltaa nollakorolla antaa rahansa hoidettavaksi ja ne saa määräpäivänä takaisin. Kun käytännössä kaikki valtiot nyt ottavat velkaa, meidän pitää pienenä maana siinä joukossa osoittaa luotettavuus muihin verrattuna. Uskottavuuden ylläpitämisessä pitää toimia mieluummin ajoissa kuin jälkeenpäin.

Vanhanen on käynyt pääministeriajoilta tuttujen luottoluokittajien kanssa jo keskusteluja, eikä katso niiden Suomessa virinneestä velkakeskustelusta hätkähtäneen.

– Ratkaisevaa heidän kannaltaan on päätökset ja sitoumukset, joita tehdään ja ylipäätään millä otteella asioita hoidetaan. Marinin hallituksesta uskaltaisin sanoa, että olemme markkinoilla saaneet myönteistä pääomaa tavasta, millä koronaepidemiaa on hoidettu. Olemme osoittaneet olevamme järjestelmällinen yhteiskunta, joka pystyy asioitaan hoitamaan. Sillä samalla asenteella pitää huolehtia talouden kysymyksistä.

Paltaan syyskuun budjettiriiheen. Siihen on ladattu ulkopuolelta valtavan suuria odotuksia kovista talous- ja työllisyyspolitiikan ratkaisuista. Vanhanen muistuttaa riihen katsovan vuotta 2021 ja alleviivaa, ettei vielä silloin ole finanssipolitiikan kiristämisen aika, koska elvytys on kesken.

– Sellainen odotus, että budjettiriihi rupeaisi tekemään ensi vuodelle elvytyksen kanssa ristiriitaisia päätöksiä, ottamaan toisella kädellä ja antamaan toisella, ei tule kyseeseen. Oppositiolla tietenkin on lupa olla tällaista odotusta luomassa. Siirtää keskustelu siitä, että vasta hetki sitten he olivat vaatimassa elvytykseen enemmän rahaa kuin mitä hallitus oli valmis antamaan.

Vanhanen näkee hallituksen tehneen rohkeaa elvytystä koordinoidusti Suomelle keskeisen markkina-alueen Euroopan kanssa. Sen toimeenpanoa hallituksen pitää jatkaa pitkäjänteisesti, jotta lomautetut eivät muutu työttömiksi. Lomautukset mukaan laskettuna työttömyys nousi tuoreissa luvuissa 17,5 prosenttiin. Se nostaa monen mieleen kaikuja 90-luvun lamasta.

– Hallituksen pitää toimia luottamusta herättävästi. Syksyn budjettiriihessä palataan kehyskuriin, joka on tärkeä askel. Ei samaan aikaan elvytetä ja tuloilla ja veroilla veroja kiristetä.

Vanhasen mukaan finanssipolitiikan kiristämisen vaihe on aikaisintaan vuonna 2022.

– Vuonna 2021 finanssipolitiikkaa ei vielä voida kiristää ja sitä vuotta budjettiriihi koskee. Pidemmän tähtäimen suunnitelmia tehdään esimerkiksi kehysriihissä keväisin. Nämä ovat pitkiä kaaria ja se kestävyystiekartta, jota laaditaan vuosikymmenen sopeutumisen osalta ei tarkoita, että ensi vuodelle tulisi uusia veronkiristyksiä.

Vanhanen muistuttaa, että hallituksen aloittaman elvytyksen kannalta ratkaisevaa on, tehdäänkö erityisesti Euroopassa samaan aikaan samansuuntaisia toimia. Elvyttäminen kotimarkkinoilla ei kauaa vientivetoisessa Suomessa lämmitä, jos BKT-lukuja ei päämarkkina-alueella saada kehittymään nopeasti myönteisesti. Tästä syystä Vanhasella on suora viesti Suomessa käytävään EU:n elvytysrahoituskeskusteluun.

– En alkuunkaan hyväksy sitä väittämistä Suomessa, että mitä se meille kuuluu, mitä Ranskan tai Italian taloudelle tapahtuu. Hoitakoot itse hommansa. Kyllä se meille kuuluu. Sieltä niitä tilauksia tulee. Keski-Euroopan talouskin on naimisissa Etelä-Euroopan kanssa.

EU:n päämiehet yrittävät päästä heinäkuun puolivälin jälkeen sopuun unionin yhteisestä elvytyspaketista. Vanhanen näkee tahtotilan sen hyväksymiselle olevan korkealla, mutta pakettia on vielä viilattava, että kaikki sen voivat hyväksyä.

Hallituksen kestävyystiekartta tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä velkasuhde saataisiin taittumaan. Siinä työllisyys, tuottavuuden kasvattaminen ja mahdollinen finanssipolitiikka muodostavat yhdessä kokonaisuuden.

– Se on vähän kuin keinulauta. Mitä paremmin saadaan talouskasvu ja työllisyys kehittymään sitä vähemmän finanssipolitiikassa tarvitsee tehdä toimia.

Alkaneen vuosikymmenen aikana julkisen talouden vuosittaista alijäämään on nykyisillä luvuilla supistettava viidellä miljardilla eurolla. Vanhasen mukaan siitä noin puolet on hoidettava työllisyyden parantamisella.

Hän alleviivaa, että hallituksen on aivan välttämätöntä pystyä tekemään budjettiriihessä työllisyyttä parantavia toimia. Koronakriisin vuoksi tavoitetta 60 000 uudesta työllisestä on jo päätetty nostaa. Vanhanen ei kuitenkaan suostu avaamaan, millä keinoilla työpaikat taiotaan. Hän palaa pääministerivuosinaan tutuksi tulleeseen ajatukseen siitä, että keskeneräisiä asioita ei julkisuudessa ratkota.

– Näissä on aina tavattoman monta intressitahoa, niin en missään tapauksessa lähde julkisuuden kautta käymään neuvotteluja. Ratkaisuja on ilman sitäkin aivan riittävän vaikeaa löytää.

Paikallisen sopimisen tarkastelu on kirjattu hallitusohjelmaan. Vanhanen katsoo, ettei sillekään ole koskaan laskettu kovilla kriteereillä vaikuttavuusarvioita.

– Sen kautta tuleva on ekstraa.

Hallituksella ei toistaiseksi ole oikeastaan lainkaan työllisyyttä lisääviä toimia. Hallituskauden alussa valmisteluun laitettu palkkatukikin on tekemässä mahalaskun. HS:n tietojen mukaan sillä uusia työpaikkoja olisi tulossa vain noin tuhat, vaikka Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne rummutti luvun olevan jopa 10 000–20 00. Rinne on vierittänyt syytä koronan niskaan. Koska Vanhanen näyttää olevan vahvasti konsensuksen asialla, hän antaa tulitukea Rinteelle.

– Kyllä siihen on uskottu ja palkkatukea on aina vaadittu. Uutisen tärkein sisältö on se, että meillä on suuria odotuksia julkiselle vallalle siitä, että sillä olisi keinot, millä varmistetaan, että työnantajat palkkaavat ihmisiä töihin. Ei siihen ole mitään valmista tiedettä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on sanonut, että työllisyysastetavoite pitäisi nostaa 78 prosenttiin. Vanhanen ei Lintilän lukua tyrmää.

– Kun katsotaan Suomen eri osia, niin 78 prosenttia on täysin saavutettavissa. Pohjoismaissa ja Suomessa vaikkapa Pohjanmaalla tai Ahvenanmaalla on saavutettu korkeita lukuja, niin miksi ei koko maassa.

Valtionvarainministeri ei kuitenkaan ole kovin kiinnostunut tietyn prosenttiluvun määrittelemisestä. Hän lähestyy asiaa kestävyystiekartan peruspilarien kautta.

– Jos tarkoitus on kääntää julkisen velan velkasuhde vuoteen 2030 mennessä, pitäisi sieltä laskea mitä, tarvitaan. Tällä hetkellä sopeuttamistarpeeksi arvioidaan 5 miljardia euroa. Se saattaa vielä elää. Jos se on viisi miljardia, niin siitä voidaan laskea ja päättää, paljonko aukosta katetaan työllisyyden parantamisella.

Jotta julkista taloutta pystytään tasapainottamaan hallituksen kestävyystiekartan mukaisesti, on sen saatava sote-ratkaisunsa maaliin. Sen avulla julkista taloutta voitaisiin kohentaa puolella miljardilla vuoteen 2030 mennessä.

Se kuulostaa vaatimattomalta, kun ottaa huomioon, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen sotella tavoiteltiin kolmen miljardin säästöjä.

– Puoli miljardia on erittäin paljon. Missään tapauksessa se ei ole leikkausta tai säästöä nykytasoon, vaan leikkausta muutoin väestön ikääntymisen myötä tapahtuvalle kehitykselle.

Edellisessä sote-mallissa tuottavuuden kasvulle oli asetettu määrällinen tavoite, joka olisi tapahtunut valtion rahoitusta säätämällä. Rahoituksen leikkuri törmäsi kuitenkin perustuslakivaliokuntaan.

– Nyt tällaista samanlaista kiristysruuvia ei ole. Tuottavuuden kasvu on ajateltu hitaammaksi. Se on silti merkittävä. Vuoteen 2035 vaikutusten arvioidaan olevan 1,5 miljardia.

Mutta ensin sotesta pitäisi päästä sopuun.

Siitä keskusta on ollut leipomassa viime päivinä kynnyskysymystä hallituksessa ololleen. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni toisti tällä viikolla maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän viestin, ettei sote-esitys lausuntokierrokselle lähdöstään huolimatta ole valmis, koska keskustalle ei käy Etelä-Savon sote-alueen pilkkominen. Niin konsensusmieheksi Vanhanen ei ole ryhtynyt, etteikö hän pysyisi sotessa yhtä tiukkana kuin muut.

– Jos pieni maakunta pirstotaan, mitä käy sille toiselle puolelle. Pitää ajatella askel eteenpäin. Tämä on muutenkin vaikea harjoitus ja se, että ruvetaan sitten maakuntia pirstomaan eri suuntiin, niin emme sitä kannata. Lausunnot annetaan ja sen jälkeen hallitus joutuu tekemään tästä päätöksen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?