Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei olekaan tunteita kuumentanutta sanaa ”intersektionaalinen feminismi” – tästä on kysymys - Politiikka - Ilta-Sanomat

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ei olekaan tunteita kuumentanutta sanaa ”intersektionaalinen feminismi” – tästä on kysymys

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist toimi hallituksen tasa-arvo-ohjelman valmistelutyöryhmän puheenjohtajana.

Julkaistu: 1.7. 16:39

Tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistin (r) mukaan ei ole kuitenkaan huono asia, jos tasa-arvo-ohjelman katsotaan täyttävän myös intersektionaalisen feminismin vaatimukset.

Hallitus julkisti torstaina uuden tasa-arvo-ohjelman vuosille 2020–2023. Sen päätavoite on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.

Ohjelman keskeisiä teemoja ovat työelämän ja perheiden tasa-arvon parantaminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan, muun muassa seksuaalisen häirinnän torjuminen.

Sisällön sijasta sosiaalisessa mediassa eniten keskustelua on herättänyt yksi hallituksen nimeämä työkalu tasa-arvon edistämiseksi, intersektionaalisuus.

Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tarkastelutapaa, jossa otetaan huomioon sukupuolen lisäksi monia muita taustatekijöitä, kuten sosioekonominen asema, asuinpaikka, alkuperä, ikä, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Huomiota on herättänyt etenkin esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) käyttämä sanapari intersektionaalinen feminismi. Ohisalo twiittasi viime viikolla, että uuden tasa-arvo-ohjelman kantava näkökulma on intersektionaalinen feminismi.

– Kunnianhimon taso nousee aiempiin hallituksiin verrattuna ja kantavana näkökulmana on nyt eri syrjinnän muodot tunnistava intersektionaalinen #feminismi.

– Aika nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi!, Ohisalo kirjoitti.

Kommentti kirvoitti keskustelua sosiaalisessa mediassa etenkin perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Ohisalon päivityksen saatesanoilla: Hei kepulaiset! Tulkaa pois sieltä (hallituksesta)! Ei siellä voi olla.

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vastasi kritiikkiin Twitterissä vaatimalla perussuomalaisilta esimerkkejä siitä, mitä toimenpiteitä he vastustavat tasa-arvo-ohjelmasta. Kärnä myöntää, että intersektionaalisuus on terminä kankea.

– Termi intersektionaalisuus kuohuttaa tarpeettomasti. Kyseessä on konkreettinen asia, jonka ymmärtäminen yksilötasolla ja yhteiskunnassa laajemmin edesauttaa tasa-arvoa. Termin kankeus vie nyt huomiota pois itse asialta. Mikä suomenkieliseksi vastineeksi? Moniperustainen tasa-arvo?

Hallituksen tasa-arvosta vastaava ministeri Thomas Blomqvist selvensi hallituksen tasa-arvo-ohjelman tarkoitusta ja päämääriä Ylen aamun keskiviikkoisessa lähetyksessä. Studioon oli kutsuttu myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra kertomaan puolueen näkemyksiä tasa-arvo-ohjelmasta.

Purran mukaan intersektionaalinen feminismi on vasemmistolaisideologinen termi. Hän näkee, että tasa-arvo-ohjelmassa tulisi keskittyä miesten ja poikien yhteiskunnallisen aseman parantamiseen sekä sosiaalisen nousun mahdollisuuksien lisäämiseen.

– Näen, että sen (intersektionaalisen feminismin) tarkoitusperät hallituksen ohjelmassa ovat varsin toiset kuin varsinainen tasa-arvon edistäminen.

Blomqvist totesi keskustelussa, että somessa huomiota herättänyttä sanaparia intersektionaalinen feminismi ei löydy koko tasa-arvo-ohjelmasta. IS tarkisti asian, eikä ohjelmasta löydy kyseistä sanaparia eikä siinä mainita edes feminismiä.

– Se on ministeri Ohisalon käyttämä termi. Minusta ei kuitenkaan ole mikään huono asia, että jos ohjelman koetaan täyttävän myös sen vaatimukset.

Keskustelusta ei käynyt ilmi, miten pelkkä intersektionaalisuus eroaa intersektionaalisesta feminismistä.

Blomqvistin kabinetista kerrotaan IS:lle, että heidän ymmärryksensä mukaan intersektionaalisella feminismillä tarkoitetaan yhtä feminismin suuntausta, jossa painotetaan intersektionaalisuutta, eli moniperustaisuutta. Intersektionaalisuus taas viittaa tätä laajempaan asioiden tarkastelutapaan. Käsitteet eivät ole toisensa poissulkevia.

Blomqvistin mukaan ohjelmassa on otettu huomioon esimerkiksi miesten ja poikien kohonnut syrjäytymisvaara sekä perhevapaauudistus etenkin isien näkökulmasta. Moni tasa-arvo-ongelma liittyy kuitenkin edelleen naisten heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

– Kaikki tutkimukset kyllä osoittavat, että kun puhutaan naisista ja miehistä, niin edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa epätasa-arvo kohdistuu naisiin enemmän kuin miehiin, Blomqvist totesi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?