Miten vältetään se, että korona ei leviä lentokentiltä, kun rajoituksia poistetaan? STM:n virkamies: Vastuutahoa ei ole vielä päätetty - Politiikka - Ilta-Sanomat

Miten vältetään se, että korona ei leviä lentokentiltä, kun rajoituksia poistetaan? STM:n virkamies: Vastuutahoa ei ole vielä päätetty

STM:n Tuija Kumpulainen (vas.) ja Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kommentoivat lentokenttien tilannetta.

Julkaistu: 1.7. 6:35

Heinäkuussa Suomi poistaa matkustusrajoitukset tietyt ehdot täyttäviltä mailta.

Koronavirustilanne on Suomessa ja myös muualla Euroopassa rauhoittunut kuukausien takaisesta tilanteesta merkittävästi. Suomi ilmoitti viime viikolla keventävänsä matkustusrajoitteita monen Euroopan maan kohdalla.

Kriteeriksi annettiin se, että maassa saa olla viimeisen kahden viikon aikana korkeintaan kahdeksan uutta koronavirustapausta 100 000:a henkilöä kohden. Rajoituksista aiotaan luopua 13. heinäkuuta mennessä.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen totesi viime torstaina tiedotustilaisuudessa, että THL ei pidä Suomeen saapuvia matkailijoita suurena riskinä tartuntojen leviämisen kannalta. Matkailua avataan lähtökohtaisesti vain niihin maihin, joissa koronavirustilanne on helpottanut ja lähellä Suomen tilannetta.

Puumalainen kertoi, että Suomessa ei aiota tehdä systemaattista lentokenttätestausta Suomeen saapuville.

– Tällä hetkellä lentokenttätestaus näyttää Suomen ratkaisuihin heikkotehoiselta, mutta totta kai uuden tiedon tullessa asiaa tarkastellaan uudelleen.

Sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -osaston päällikkö Tuija Kumpulainen kertoo Ilta-Sanomille sähköpostitse, että lentokentillä ohjeistetaan noudattamaan turvavälejä ja huolellista käsihygieniaa. Lisäksi saapuville suositellaan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia.

– Mahdollisia muita vaihtoehtoja pohditaan parhaillaan. Matkustajiahan tulee aika monelta suunnalta jo sen myötä, että suomalaisilla on oikeus palata Suomeen lähtömaasta riippumatta, Kumpulainen toteaa.

STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen kertoo, että vastuuministeriötä ei ole vielä päätetty.

Kumpulaisen mukaan lisätoimenpiteistä on saatu ehdotuksia monilta eri tahoilta ja niiden sopivuutta lainsäädäntöön selvitetään parhaillaan. Hän ei kuitenkaan halunnut kertoa toimista yksityiskohtaisemmin.

Viime tiistaina hallitus nimesi yhdeksän Schengen-maata, joiden osalta sisärajavalvonnasta voitaisi niiden senhetkisten tartuntatilanteen perusteella luopua. Nämä maat ovat Saksa, Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Slovakia, Slovenia, Unkari ja Liechtenstein. Norjan, Tanskan, Islannin ja Baltian maiden osalta rajoituksista luovuttiin jo aikaisemmin.

Osassa maista matkustusrajoituksista on luovuttu jo aikaisemmin ja Suomea laajemmin. Esimerkiksi Saksassa sisärajatarkastuksista luovuttiin 15. kesäkuuta ja Italia avasi rajansa EU- ja Schengen-maille jo 3. kesäkuuta. Miten vältytään siltä, että matkustajat eivät tuo mukanaan koronaa?

– Koronariski on kotimaassakin, koska täällä on edelleen tautitapauksia. Matkustajan aiheuttama riski riippuu paljon lähtömaan tilanteesta ja toisaalta matkustajan toiminnasta siellä.

– Suomi käyttää tällä hetkellä riskiperusteista harkintaa avatessaan rajojaan ja pääosin näissä maissa on rauhallinen tilanne, Kumpulainen toteaa.

Kumpulaisen mukaan lentokenttien muuttuminen viruslingoiksi on epätodennäköistä, jos turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta pidetään kiinni. Lentoyhtiöt eivät myöskään ota selvästi sairaita lennolle.

Lentoasemayhtiö Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo, että lentokentillä noudatetaan Suomen hallituksen ja terveysviranomaisten sekä Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n ohjeita. Finavia on osakeyhtiö, eikä sillä siis ole viranomaisvaltaa. Se toimii omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) alaisuudessa.

Kumpulaisen mainitsemien järjestelyjen lisäksi Finavia on tehostanut kenttien siivousta ja asettanut henkilökunnalleen maskipakon ja suosittelee maskin käyttöä myös matkustajille.

– Osa lentoyhtiöistä edellyttää maskin käyttöä ja muiden maiden lentoasemilla voidaan vaatia maskia, Kåla muistuttaa matkustajia.

Hän lisää, että lentokenttä on myös vain yksi julkinen paikka muiden joukossa. Lentokentällä on pidettävä samoista rajoituksista kiinni kuin muissakin julkisissa paikoissa.

Helsinki-Vantaan lentoasema oli huhtikuussa varsin tyhjillään.

Baltian maiden, Norjan, Tanskan ja Islannin kohdalta poistetut matkustusrajoitukset eivät ole aiheuttaneet valtavaa ryntäystä Suomeen. Huhti-toukokuussa matkustajia oli päivittäin noin 1 000, kesäkuussa on jonain päivinä päästy yli 3 000 matkustajaan. Luvut ovat kuitenkin kaukana normaaliliikenteestä.

– Helsinki-Vantaalla on normaalisti noin 60 000 matkustajaa päivässä. Lentojen ja matkustajien määrä on siis edelleen hyvin vähäinen eikä kesäkuun matkustusrajoitusten poistolla ole ollut sanottavaa vaikutusta.

Finaviassa odotetaan ja toivotaan, että lentoliikenne alkaisi hiljalleen elpyä, sillä ala on myös suuri työllistäjä.

Miten vältetään uusi tietokatkos?

Koronaepidemian alkuvaiheilla lentokenttien käytännön järjestelyt olivat puutteellisia. Vaikka maaliskuussa hallitus ohjeisti ulkomailla olevia suomalaisia paluunsa jälkeen jäämään kahden viikon kotikaranteeniin, kaikille palanneille ei annettu erillisiä koronaan liittyviä ohjeistuksia. Puutteelliset järjestelyt johtivat siihen, että ulkomailta, mahdollisesti riskialueiltakin, palanneet saattoivat jatkaa matkaansa lentokentältä julkisilla liikennevälineillä.

Maaliskuussa syyksi annettiin tietokatkos eri toimijoiden välillä. Jopa pääministeri Sanna Marin (sd) myönsi eduskunnan kyselytunnilla, että matkustajien ohjeistus ei ollut riittävän selkeää.

STM:n Tuija Kumpulainen kertoo, että lentokentän järjestelyistä vastaavaa ministeriötä ei ole vielä päätetty.

– Tartuntatautilaki on STM:n vastuulla, mutta lentokentän eri toiminnot monella muulla.

Lentokentällä rajavalvontaa hoitaa Rajavartiolaitos, joka toimii sisäministeriön alaisuudessa. Lisäksi koronaepidemian alkuaikana myös liikenne- ja viestintäministeriö sekä ulkoministeriö osallistuivat lentokentän järjestelyihin. Ulkoministeriö järjesti esimerkiksi kotiutuslentoja suomalaisille.

Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo, että liikenne lentoasemilla on ollut toistaiseksi hyvin rauhallista.

Finavian Annika Kåla uskoo, että maaliskuisesta tietokatkosta on opittu. Hänen mukaansa suurin osa ohjeistuksista on tähän asti saatu STM:stä.

Maaliskuussa saapuneiden lentojen yhteydessä julkisuudessa keskusteltiin myös täpötäysistä lentokenttäbusseista. Lentokenttäbussien järjestelyt ovat Finavian vastuulla. Kåla kertoo, että heidän tietoonsa on tullut yksi tapaus, jossa bussi oli täytetty kokonaan ohjeistusten vastaisesti.

– Meillä on koko ajan ollut ohjeistus, että kaikki bussit täytetään vain puolilleen. Tapaus oli inhimillinen virhe, jonka toistumiseen ei tällä hetkellä varmaankaan ole riskiä, Kåla toteaa nyt.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?