Selvitys paljastaa HVK:n kiireen: Suojain­kauppiailta 3 000 sähkö­postia, taustojen tutkimiseen ei jäänyt aikaa - Politiikka - Ilta-Sanomat

Selvitys paljastaa HVK:n kiireen: Suojain­kauppiailta 3 000 sähkö­postia, taustojen tutkimiseen ei jäänyt aikaa

Huoltovarmuuskeskuksen sisäiseen käyttöön tehty selvitys kertoo vaihtelevista käytännöistä ja puutteellisista kirjallisista merkinnöistä.

25.6. 8:43

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) omaan käyttöönsä tilaama selvitys Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen kanssa tehdyistä suojamaskikaupoista paljastaa, millaisessa kiireessä hankintoja keväällä tehtiin.

Mahdollisista kauppakumppaneista tehtävistä esiselvityksistä ei tehty järjestelmällisesti kirjallisia merkintöjä. Epäselvää on, tehtiinkö jokaisesta selvitystä ollenkaan. Lisäksi HVK:n sisällä oli epäselvyyttä nimenkirjoitusoikeuden käytöstä.

Kuten selvityksessä todetaan, HVK ei ollut valmistautunut toimimaan hankintaorganisaationa tilanteessa, jossa vaadittiin erityisen nopeaa reagointia. Lisäksi sen kyky toimia tehokkaasti yhdessä paineisessa tilanteessa oli puutteellinen. Suojavälineiden tarve oli kasvanut nopeasti ja tavarantoimittajilta tuli poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja.

– Edellä kuvatut tekijät ovat aiheuttaneet sen, että HVK:n päivittäisessä toiminnassa on erityisesti kriisin alkuvaiheessa pyritty lähinnä selviämään ja jouduttu tekemään päätöksiä, joihin on sisältynyt suurta liiketoiminnallista riskinottoa, selvityksessä lukee.

HVK:n silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoo selvityksen mukaan, että riskit liittyivät erityisesti ennakkomaksumenettelyyn, ennalta vieraiden toimittajien käyttämiseen sekä toimitustuotteiden sisältöön ja laatuun.

HVK:n silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema.­

Riskit laukesivat Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän kanssa tehdyissä suojamaskikaupoissa. Selvityksessä kuvataan vaihe vaiheelta, kuinka kaupat syntyivät.

Konsulttiyhtiö Deloitten laatiman selvityksen mukaan HVK teki ajanjaksolla 14.2.–11.4. yhteensä 27 erillistä suojausvälineisiin liittyvää ostotilausta. Hankintojen lähtökohtana oli kolme sosiaali- ja terveysministeriön (STM) HVK:lle osoittamaa hankintaesitystä.

Tomi Lounema kertoi selvityksen mukaan, ettei hänellä ollut ajanpuutteen vuoksi mahdollisuutta käydä STM:n kanssa keskustelua siitä, oliko ylipäänsä tarkoituksenmukaista ohjata hankintoja HVK:n tehtäväksi ja olivatko hankintaesityksissä mainitut määrät ja muut yksityiskohdat asianmukaisia.

HVK:n työtä johtava hallitus valtuutti keväällä kahden viikon ajanjaksolla toimivaa johtoa hankkimaan suojavarusteita ja muita koronamateriaaleja 131 miljoonan euron edestä – siitä huolimatta, että HVK:lla ei ollut valmiutta ”teknisten työkalujen, resurssoinnin ja toimintamallien osalta laajamittaiseen ja poikkeuksellisen nopeatempoiseen globaaliin hankintatoimintaan”. Näin arvioi konsulttiyhtiö KPMG huhtikuun puolivälissä julkaistussa raportissaan.

Epäselväksi jää, tehtiinkö kaikista uusista kauppakumppaneista niin sanottuja vastapuolitarkastuksia.

Deloitte tutustui huhtikuun lopulla valmistunutta selvitystä varten HVK:n kirjallisiin materiaaleihin ja haastatteli sen työntekijöitä. Haastatteluissa saadun tiedon mukaan HVK oli saanut noin 3 000 sähköpostia suojainvälisiin liittyviltä tarjokkailta.

HVK:n taloussäännön mukaan merkittävistä uusista toimittajista ja tarpeen mukaan muulloinkin on hankittava luottotiedot sekä muut vastapuoliriskien hallinnan edellyttämät tiedot ennen sitoumusten tekoa.

Myöskään HVK:n hallituksen huhtikuun puolivälissä hyväksymät nopeutettujen hankintojen ohjeet eivät antaneet lupaa tarkastusten laiminlyöntiin. Ohjeiden mukaan uusien yhteistyökumppaneiden luottotiedot ja muu saatavissa oleva taustaselvitys on tarkastettava poikkeuksetta. Jos taustaselvitykseen ei ole aikaa, hankinnan on annettava raueta. Päätös on kirjattava hankintapäätökseen.

Selvityksen laatijat haastattelivat henkilöä, jonka vastuualueelle vastapuolitarkastusten tekeminen kuului taloudellisen tilanteen osalta. Hän kertoi huomanneensa tarkastusten lisääntyneen, mutta ei osannut sanoa, liittyivätkö ne suojainhankintoihin.

Vastapuolitarkastusten tekeminen oli jo ennen poikkeusoloja vapaamuotoista.

– ---- on kertonut haastattelussaan, että raportointitavat tehdystä tarkastuksesta ovat vaihdelleet myös ennen poikkeusoloja. Usein hän on vain suullisesti ilmoittanut, että hän on käynyt asiat läpi eikä estettä yhteistyölle ole, selvityksessä referoidaan HVK:n työntekijän haastattelua.

Sitoumuksia kaupoista teki pääsääntöisesti HVK:n perustuotanto-osaston silloinen johtaja Jyrki Hakola.

– Jyrki Hakola on kertonut haastattelussaan, että ---- on ilmoittanut hänelle, ettei hän ehdi tehdä vastapuolitarkastuksia. Hakola ei ole haastattelussaan muutoin ottanut kantaa siihen, onko vastapuolitarkastuksia tosiasiallisesti tehty vai ei, selvityksessä kerrotaan.

HVK:n perustuotanto-osaston silloinen johtaja Jyrki Hakola­

Koska kaupanteon vaiheista ei pidetty järjestelmällisesti kirjaa, selvityksen tekijät eivät kyenneet kokoamaan tietoja kaikista HVK:n keväällä tekemistä tai perumista kaupoista.

– Käytössä olevan materiaalin pohjalta ei ole voitu kattavasti tunnistaa, mitä hankintoja HVK on tehnyt, mitkä niistä ovat keskeneräisiä ja mitkä hankinnat HVK on esimerkiksi peruuttanut helmikuun ja huhtikuun välillä. Haastatteluissa saadun tiedon perusteella merkittävä osa kauppatoimiin liittyvistä toimenpiteistä on sovittu suusanallisesti eikä dokumentaatiota täten ole laadittu, selvityksessä sanotaan.

Myös kauppakumppaneiden valintakriteerit jäivät selvityksen laatijoille epäselviksi, vaikka heillä oli käytössään muun muassa ostotilauksia liitteinen, laskutukseen liittyvää materiaalia ja sähköposteja.

– Tässä selvityksessä toimittajien valintaan kohdistuvien kriteereiden arvioiminen ei ole ollut mahdollista kirjallisen aineiston perusteella, sillä selvityksessä haastatteluista saadun tiedon ja läpikäydyn materiaalin perusteella ei ole olemassa kirjallisia muistioita tai muita vastaavia kirjallisia tuotoksia siitä, millä perustein toimittajia on tosiasiassa valittu.

Selvitys nostaa esiin myös epäselvyydet HVK:n nimenkirjoitusoikeuden käytössä.

Epäselvää on ollut se, missä tapauksissa toimitusjohtajan sijainen on voinut yksin käyttää nimenkirjoitusoikeutta HVK:ta koskevissa oikeustoimissa. Onko hänellä nimenkirjoitusoikeus koko ajan vai pelkästään silloin, kun hän nimenomaisesti toimii toimitusjohtajan sijaisena? Yhtenäistä käsitystä ei ollut myöskään siitä, milloin toimitusjohtaja on estynyt niin, että nimenkirjoitusoikeutta käyttää hänen sijaisensa.

Yhden nimenkirjoitusoikeutta koskevan tulkinnan mukaan HVK:n hallintopäätökset antavat toimivallan tehdä yksittäisiä tietyissä rajoissa oikeustoimia riippumatta siitä, mitä yksittäisten toimihenkilöiden toimivallasta on määrätty.

– Sanottu tulkinta johtaa siihen, että yksittäinen toimihenkilö on voinut tehdä oikeustoimia niiden toimivaltarajojen yli, mitä esimerkiksi HVK:n hallitus on määrännyt.

Ostoja alkoi organisoida juuri Jyrki Hakola, koska suojavälineiden hankkiminen kuului perustuotanto-osastolle. Toimitusjohtaja Louneman mukaan Hakolan avuksi ohjattiin ensi vaiheessa kaksi HVK:n sisäistä asiantuntijaa.

IS kertoi jo aiemmin, että HVK sai lisää tukea 30. maaliskuuta alkaneella viikolla. Hanselista tuli kolme henkilöä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä yksi henkilö. Aiemmalla viikolla STM:n alaisesta STUK:ista oli tullut yksi henkilö ”rakentamaan Exceliä”.

Kun ulkopuolista apua saatiin, kaupat Jylhän ja Sarmasteen kanssa oli jo tehty.

Järjestetystä avusta huolimatta hankintoja pyöritti selvityksen mukaan pitkälti Jyrki Hakola. Näin hänen rooliaan kauppojen tekemisessä kuvataan:

– Haastattelujen ja käytössä olleen dokumentaation perusteella näyttää kuitenkin siltä, että erityistä järjestäytymistä, tehtävien ja roolien jakoa tai vastuiden sopimista ei ole tehty, vaan silloinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on ollut erityisesti alkuvaiheessa suojainhankintojen keskiössä ja operatiivisessa roolissa lähes yksin.

– ----on haastattelussaan tuonut esiin, että hänellä on ollut entuudestaan laaja yhteistyöverkosto sosiaali- ja terveysalalla Suomessa, mutta tätä ei ole hyödynnetty riittävästi Hakolan toimiessa operatiivisessa roolissa suojainhankintoihin liittyvissä kauppatoimissa.

– Lounema on kertonut haastattelussaan lisäksi, että on vastaanottanut ---- sähköpostin, jossa ---- on kertonut Lounemalle, että Hakola on pitänyt suojainvälineisiin liittyviä hankintatietoja itsellään ja, että Hakolalla on korostunut operatiivinen rooli suojainhankinnassa.

Omassa haastattelussaan Hakola kiisti, että olisi tahallisesti peitellyt suojainvälinetoimittajiin liittyvää tietoa muilta asiantuntijoilta.

– Hakolan haastattelun mukaan suojainvälinehankintoihin liittyviä yhteydenottoja ja tarjouksia on tullut niin paljon, että alkuvaiheessa hankintoja hoitaneet Hakola ja ---- ovat olleet täysin ylityöllistettyjä. Hakolan mukaan työkuorman takia yksittäisiä tarjouksia ja tarjoajia ei ole voitu jäsennellysti käsitellä yhdessä, eikä siten Hakolan mukaan kysymys ole ollut tahallisesta tiedon peittelemisestä.

Hakolan työsuhde on päättynyt. Yle uutisoi viime kuussa, että poliisi epäilee häntä luottamusaseman väärinkäytöstä.

Hakola kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hakolan mukaan hän on operatiivisessa johdossa toiminut kuten käskettiin, vaikka hän katsoo, että Huoltovarmuuskeskuksella ei ollut edellytyksiä tehdä laajoja hankintoja nopeassa aikataulussa ja kovan paineen alla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?