Hallituksen hoitajamitoitus vastatuulessa – perustuslaki­valiokunta vaatii korjauksia - Politiikka - Ilta-Sanomat

Hallituksen hoitajamitoitus vastatuulessa – perustuslaki­valiokunta vaatii korjauksia

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Julkaistu: 16.6. 19:58

STM:stä arvioidaan Ilta-Sanomille, että lain voimaantulo todennäköisesti venähtää elokuun alkua pidemmälle.

Sdp:n keskeisiin vaalilupauksiin viime kevään eduskuntavaaleissa lukeutuva hoitajamitoitus on joutunut juuri ennen kesälomia vahvaan vastatuuleen eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunnan (PeV) mukaan hallituksen esitystä laiksi vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta ei voida sellaisenaan käsitellä eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunta vaatiikin tekemään lakiehdotukseen korjauksia, sillä sen mukaan hankkeen rahoitus ja aikataulu ovat kestämättömiä toisiinsa nähden.

– Ehdotettu siirtymäsääntely johtaa siihen, että ehdotettu 0,7 mitoitus tulee tosiasiassa osin voimaan jo 1.8.2020 mutta sitä vastaava valtion lisärahoitus on kuntien käytettävissä vasta 1.4.2023 alkaen.

Ympärivuorokautisen vanhuspalvelun sitova 0,7:n hoitajamitoitus tarkoittaa, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti hoivakodissa pitäisi olla seitsemän hoitajaa välitöntä hoitotyötä tekemässä.

Vielä viime vaalikaudella Sdp:n edustajat, nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru etunenässä huusivat kilvan sitä, miten esitys sitovasta mitoituksesta on mahdollista viedä eduskuntaan alta aikayksikön.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Ensin hanke oli määrä saada eduskuntaan viime vuoden puolella, mutta nyt aikataulu uhkaa myöhästyä entisestään.

Hoitajamitoituksen on ollut määrä tulla voimaan elokuun alussa. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2023 huhtikuuhun.

Kunnille tavoitteen toteuttamiseen suunnatut rahat sen sijaan alkaisivat virrata vasta myöhemmässä vaiheessa, ja varojen löytäminen hankkeeseen kaatuisi pitkälti tulevan hallituksen niskaan.

Jo tehtävistä säädettäessä on PeVin mukaan kuitenkin huolehdittava kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan. Tämän varmistamista käsitellään hallituksen esityksessä PeVin mukaan ”verraten yleisluonteisesti”.

– Nyt pitää joko siirtää mitoituksen alkua tai etsiä rahaa. Tässähän on kyse siitä, että pykäläkirjaus ei tuo parempaa palvelua ikäihmisille. Sitä tuovat pykäläkirjauksen lisäksi riittävät rahat, joilla hoitajia palkataan ja riittävä määrä hoitajia, joita voidaan palkata. Nyt puuttuvat rahat ja hoitajat, sanoo perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok).

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok).

Käytännössä perustuslakivaliokunta vaatii, että mikäli hallitus ei löydä lisävaroja hankkeeseen lain astuessa voimaan, tulisi hoitajamitoitus sen mukaan asettaa voimaan vasta vuoden 2023 keväällä.

Toinen vaihtoehto olisi toteuttaa hanke porrasteisella mallilla, jossa rahaa tulee kunnille sitä enemmän ja siinä tahdissa, kun mitoitusvaatimus kasvaa.

Hallituspuolueiden aika käykin mitoituksen suhteen vähiin, sillä eduskunta jää tauolle ensi viikon jälkeen, ja kokoontuu seuraavan kerran vasta syyskuun alussa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) haetaan parhaillaan ratkaisuja PeVin esittämiin kantoihin. Aikataulua kuvaillaan ministeriöstä erittäin kiireiseksi.

STM:stä arvioidaan Ilta-Sanomille, että lain voimaantulo todennäköisesti venähtää elokuun alkua pidemmälle.

Mietinnön asiassa laatii eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka on tänään tiistaina aloittanut asian käsittelyn ja jatkaa asian läpikäymistä huomenna keskiviikkona.

Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) mukaan mietintö tuskin valmistuu vielä tällä viikolla.

– Ministerien vastine saatiin tänään, huomenna jatkuu käsittely.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk).

Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan myös alueelliset erot mitoituksen toteutumisessa ja työvoiman saatavuusongelmissa saattavat aiheuttaa epävarmuuksia yksittäisten kuntien kohdalla nyt esitetyllä aikataululla.

Hallituksen esityksen mukaan riskinä on myös, että ainakin lyhyellä aikavälillä osa kotihoidon henkilöstöstä siirtyy ympärivuorokautisen hoidon palveluihin ja tämä aiheuttaa henkilöstövajetta kotihoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan vuodesta 2024 lähtien ainakin 4 400 uutta hoitajaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?