Sauli Niinistö puhui talouden uhista – pokka piti, vaikka ukkonen jyrisi taustalla: ”Nyt saadaan vähän jytympää ääntä aikaiseksi täällä” - Politiikka - Ilta-Sanomat

Sauli Niinistö puhui talouden uhista – pokka piti, vaikka ukkonen jyrisi taustalla: ”Nyt saadaan vähän jytympää ääntä aikaiseksi täällä”

Niinistö epäilee, että velkojen anteeksianto nousee keskusteluun 2–3 vuoden päästä.

16.6. 16:41

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ihmetteli Politiikan toimittajat ry:n etätapaamisessa ”talouden epäyhtälöitä”.

– Kuulemme monesta suusta, että rahaa on, eikä velkaa tarvitse maksaa takaisin. Sehän olisi maailman ihanteellisin yhtälö. Siinä on kuitenkin epäyhtälöä, koska tarvitsemme jatkuvasti tuotantoa ja työtä.

Samalla, kun Niinistö kävi läpi talouden uhkakuvia, kuten hyperinflaatiota, ukkonen jyrisi voimakkaasti taustalla. Voit kuulla jyrähdykset yllä olevasta videosta.

– Nyt saadaan vähän jytympää ääntä aikaiseksi täällä, Niinistö kuittasi.

Myöhemmin Niinistö puhui vielä koronakriisin jälkihoidosta ja siitä, kuinka kestävästä taloudenpidosta pitää keskustella kriisin jälkeen. Samalla ukkonen jyrähtää taustalla entistä äänekkäämmin.

– Ei taida vastaukset tyydyttää, presidentti naurahtaa.

  • Yllä olevasta videosta näet ja kuulet, miten voimakas ukkonen jyrisi tasavallan presidentin vastausten taustalla.

Niinistö viittasi valmisteilla oleviin EU:n, euroalueen vakausmekanismin ja EKP:n elvytyspaketteihin ja sanoi ”epäilevänsä vahvasti, että 2–3 vuoden päästä keskusteluun tulee entistä voimakkaammin eräänlainen velkojen anteeksianto, joka tarkoittaa ikuisuusvelkoja, joita ei ole tarkoituskaan lyhentää”.

– Silloin on pidettävä tarkkaan kiinni, että luottamus rahajärjestelmään säilyy.

Euroopan komissio on ehdottanut 750 miljardin euron hätärahoitusta koronan aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on puolustanut ehdotusta ja pitänyt talousryhtipuheita 90-luvun nostalgiana.

– Tiedän kyllä, että joitakin ihmisiä houkuttelee rahtusen nostalginen paluu puhdasoppiseen Maastrichtin sopimukseen talous- ja rahaliitosta vuosimallia 1992–1999. Tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman isoa riskiä siitä, että kriisioloissa euro hajoaisi. Eurokriisin läheltä kokeneena voin sanoa, että se juna meni jo kymmenen vuotta sitten, Rehn sanoi äskettäin Helsingin Sanomille.

Niinistö antoi Kultarannassa vastauksensa Rehnille.

– Hän taisi lukea myös euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen menneen junan kyytiin. Tämä minua juuri askarruttaa, että jos se juna on mennyt, niin minkäslainen asema meitä mahtaa odottaa? Niinistö kyseli.

Niinistön mukaan ”epäyhtälö”, jonka mukaan rahaa on, eikä velkaa tarvitse maksaa takaisin, herättää kysymyksen siitä, ”miksi ihmeessä töitä tehdään, kun kerran rahaa on”.

– Tämä keskustelu on minusta kokonaan käymättä, enkä usko, että pääjohtaja Rehnkään oli siihen tarttumassa. En ollenkaan pidä mahdottomana, että palattaisiin sellaiseen ihan arkipäiväiseen ilmaisuun kuin tasapainoinen taloudenpito.

Suomi ottaa tänä vuonna koronakriisin takia uutta lainaa ainakin 19 miljardia euroa. Niinistöä askarrutti, mihin tilanteeseen Suomi päätyy 2–3 vuoden päästä.

– Se on aihepiiri, jota vähän vältelläänkin. Se epätietoisuus minua lähinnä häiritsee, että emme keskustele kovin paljon tästä tilanteesta, kun kuitenkin epäyhtälö ainakin perinteisen talouspolitiikan kannalta vallitsee, Niinistö katsoi.

Niinistö ilmaisi jo toukokuun lopulla Kultaranta-keskustelujen yhteydessä huolensa siitä ajattelutavasta, että ”rahaahan on”. Keskuspankeilla on nähty olevan koronakriisin ratkaisemisessa avainrooli, sillä ne voivat luoda talouteen rahaa.

– Olen kysellyt matkan varrella niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin ekonomisteilta, että voidaanko rahaa luoda tyhjästä loputtomiin, eikä siihen kovin merkillisiä vastauksia tule. Ei minun järkeni riitä kertomaan, mitä siitä mahdollisesti seuraa. Perinteinen kaava on historiassa tai erityisissä maissa hyperinflaatio, joka johtaa luottamuksen menettämiseen koko rahajärjestelmään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?